- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1213-1214

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävalta (Österreich)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-223

Itävalta

1214

on rukiin sato: 2,9 milj. tonnia, seuraava on
kauran sato: 2,s milj. t., ohran sato: 1,7 milj. t.,
vehnän sato: 1,6 milj. t. (1909). Ainoastaan
ohran sato on riittävä. Lisäksi viljellään
jossain määrin maissia, tattaria, hirssiä,
palkokasveja. Tärkeä on perunanviljelvs; sato 13,s s
milj. tonnia. Böömi ja Määri ovat tärkeitä ja
eteviä valkojuurikkaan viljelysmaita;
vähemmässä määrässä Ala-I., Galitsia ja Sleesia. I:n
valkojuurikas-sato (5,5 milj. tonnia 1909) on
Saksan ja Venäjän jälkeen maailman suurin.
Kauppakasveista ’mainittakoot: pellava (kuituja
30,900 tonnia, siemeniä 21,600 t., 1909), hamppu
(kuituja 17,800 tonnia, siemeniä 14,400 t.,
1909), humala (18,700 tonnia 1908, 8,500 t.
1909; kuuluisinta Saazin seuduilta Böömissä) ja
tupakka (8,700 tonnia 1909), jonka valmistus
ja kauppa on valtion monopoli. — Tunnettuja
viinilajeja saadaan Dalmatsiasta, Küstenlandista,
Ala-I :sta, Steiermarkista, Tirolista. Sato
vaihteleva (6,2 milj. hl 1909, 3,7 milj. hl 1903),
viljelystapa ei ole saksalaisen ja ranskalaisen
tasalla. Hedelmäinviljelys (omenoita, luumuja
viikunoita, pähkinöitä, oliiveja, kastanjoja y. m.) on
melkein kaikkialla yleinen, tuottaen myös
vietäväksi. — Metsätalous on ylimalkaan
hyvällä kannalla. 60,4 % on havu-, 21,i %
lehtimetsää. Varsinkin eteläisissä Alppimaissa
varhaisemman metsänraiskauksen seuraukset ovat
huolestuttavat. Laajat ovat sitävastoin Galitsian,
Bukovinan ja osaksi böömiläisvuoristo-alueen
metsät. Metsäntuotteet ovat valtakunnan
tärkeimmät vientitavarat. — I:ssa oli (1900)
lehmiä 9,5 milj., hevosia 1,7 milj., sikoja 4,68 milj.,
lampaita 2,6 milj., vuohia 1 milj. Muiden, paitsi
lampaitten ja vuohien lukumäärä osoittaa
lisääntymistä. Lekmätalous on kehittyneempää
meijeritaloutta etupäässä Alppimaissa, joissa
mehevät alppiniityt ovat sen luonnolliset edellytykset
(Sennenwirtschaft); Galitsiassa maitotalous on
toisarvoinen, liha, vuodat v. m. s. karjan
tärkeimpinä tuotteina. Hevosten luku on suurin
Galitsiassa, metsän kasvulle vahingollisten
vuohien Dalmatsiassa, jossa myös lampaita on enin.
Täällä käytetään hevosen asemesta aasia ja
muulia (kaikkiaan 66,000 kpl.). — Siipikarjan
tuotteet, munat v. m. tärkeitä vientitavaroita.
Kanoja y. m. s. oli (1900) 26,67 milj. kpl.
Mehiläishoito on mainittava vars. itäisissä Alppimaissa,
silkkiäistoukan Tirolissa sekä Görzissä ja
Gra-discassa (silkkikoteloita 1909 2,3 milj. kg). —
Joki- ja merikalastus melkoinen (sardelleja,
makrilleja, anjovista y. m. merikaloja). —
Tärkeän vuori- ja kaivostyön tuotteista
mainittakoon: kivihiili (13.8 milj. tonnia 1908),
kerrokset gleesiassa Saksan rajalla,
Keski-Böö-missä, Määrissä, Luoteis-Galitsiassa;
ruskohiili (26,7 milj. tonnia), Böömissä, vähemmän
Steiermarkissa, Ylä-I:ssa, Krainissa, Määrissä
ja Küstenlandissa; rautamalmi 2,6 milj.
tonnia, suurin osa Steiermarkissa (1,7 milj.
tonnia; Eisenerzin malmivuoret y. m.), vähemmän
Böömissä (0,8 milj. tonnia); lyijyä 21,513
tonnia malmia etupäässä Kärntenissä; hopeaa,
22,241 tonnia malmia, kaikki Böömissä;
sinkkiä 31,266 t. malmia etupäässä Kärntenissä;
elohopeaa 90,145 t. malmia kaikki Krainissa;
grafiittia 44.425 t. Böömissä. Steiermarkissa.
Mainittakoot vielä Böömin rikkaat uraani-

kaivokset (9,2 tonnia; Joachimsthal). Suolaa
(valtion monopoli) saatiin I:ssa 1908 O.sss milj.
tonnia, josta yli ’/» Galitsiasta (Wieliczka,
Bochnia), liki 1J3 Ylä-I:sta (Hallstatt, Ischl y. m.),
loput Küstenlandista (merisuolaa),
Steiermarkista y. m. Rikkaita vuoriöljy-alueita on
Galitsiassa; tuotanto (1908) l,7is milj. tonnia;
samoilta seuduin saadaan maavahaa (2,593 t. 1908).

— K i v e n n ä i s lähteitä, kuumia ja kylmiä.
I:ssa on sangen runsaasti, vars. Böömissä
varhaisemman vilkkaan tuliperäisen toiminnan
jätteinä Eger-laakson syvässä vajoamis-laaksossa
(Karlsbad, Marienbad, Franzensbad. Teplitz y. m.).
Niistä lähetetään koti- ja ulkomaihin suuret
määrät terveysvesiä. Kylpyvieraiden luku
terveyslähteillä ja muilla kylpypaikoilla cli 1907 470,000.

— Käytettävissä olevat runsaat vesivoimat,
myöhemmin paikalliset kivihiili- ja
rauta-kerrokset sekä Saksan ja Sveitsin
eläliyt-tävä naapuruus ovat vaikuttaneet
teollisuuden leviämiseen I:ssa tsekkiläisten ja
saksalaisten asumusalueilla; tärkeimmät
teollisuus-seudut ovat siten: Böömi, Määri, Sleesia,
Ylä-ja Ala-I. sekä Vorarlberg. Muualla teollisuus
on vielä alkuperäisellä kannalla. I:n
uudenaikaisen teollisuuden varsinainen kehitys alkoi v:n
1859 elinkeino-asetuksen jälkeen; sittemmin T.
teollisuus- ja työväen-lainsäädännössään on
monessa kohdin noudattanut Saksan jälkiä. —
Rautateollisuuden päämaat ovat alppiseudut
(vanhastaan kuuluja viikatteita) sekä Böömi, Määri
ja Sleesia. Konetehtaita on varsinkin
pääkaupungeissa Wienissä, Praagissa, Brünnissä,
Tries-tissä, Grazissa. rautatievaunutehtaita Wienissä ja
Praagissa, rauta- ja teräslaivatelakoita ja
vei.–tämöitä Triestissä ja Polassa. Tieteellisiä ja
niittokoneita valmistaa etenkin Wien, joka myös
on mainittava jalometalliteoksistaan. Lasi- ja
posliiniteollisuuden mainio maa on Böömi.
Savi-teollisuustuotteita valmistetaan etenkin koko
Böömin vuoriston alueella ja Ala-I :ssa. Kemiallisen
teollisuuden tuotteista mainittakoon värit
(lyijy-valkea Kärntenistä, sinooperi Idriasta),
tulitikku-, kynttilä- ja saippuateollisuus. Suurimpia
vuoriöljynpuhdistustehtaita on Wienissä,
Triestissä, Pardubitzissa y. m. — Metalliteollisuuden
rinnalle on asetettava kehruu- ja
kutomoteolli-suus keskustoina Böömi, Määri, Ylä- ja Ala-I.,
Sleesia, Vorarlberg. Puuvillateollisuudessa on
pyörimässä 4,5 milj. kehrää (1910).
Villateol-lisuus (paitsi edellämainituissa maissa myös
Galitsiassa) on edellisen rinnalla vähemmän tärkeä.
Pellavateollisuuden päärnaa on Böömi. Juutti
-teollisuutta harjoitetaan jotenkin samoilla
seuduin kuin puuvillateollisuutta. Silkkiteollisuus
kukoistaa Etelä-Tirolissa ja Wienissä. —
Vaatetusteollisuutta harjoittavat etupäässä Wien ja
Praag. — Nahkateollisuus-kaupungeista
mainittakoon ennen muita Wien kenkä-, käsine- ja
korutavaratuotteineen. — Wien on tunnettu
huonekaluistaan, vientituotteina mainittavat
varsinkin käyristetystä puusta valmistetut
(wienin-huonekalut). Täällä, Böömissä, Määrissä ja
muualla on olemassa myös muunlaista
puuteollisuutta: puuleikkeleet, leikkikalut,
korituot-teet y. m. — Paperitehtaita on etenkin
Böömissä, Ala- ja Ylä-I:ssa, sahoja metsäseuduissa.

— Myllyteollisuuden keskustat ovat Böömissä.
Täällä myös valmistetaan yli puolet (58,4%) I:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0653.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free