- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1215-1216

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävalta (Österreich)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-223

Itävalta

1216

sokerista (1908-09 1,248 milj. tonnia); loput
Määrissä (33%), Ala-I:ssa, Bukovinassa, Sleesiassa,
Galitsiassa. — Maailmankuulut ovat I:n
olutpanimot, tuotanto (1907-08) 21,88 milj. hl.
Böömissä (Piisen y. m.) valmistettiin tästä 45,g %,
Ala-I :ssa 17,«%, Määrissä 9,i % j. n. e.
Viina-polttimoita, valmistus 1,«4 milj. hl (1907-08), on
etenkin Galitsiassa, jossa poltettiin 40,5 % koko
valmistuksesta, Böömissä (29,j), Määrissä (11,5),
Ala-T:ssa, Sleesiassa ja Bukovinassa. —
Tupakkatehtaita on 30 (1908), työväestön lukumäärä
39,300 (1908), joista eniten Böömissä, Määrissä,
Galitsiassa, Ala-I :ssa. — Graafillisen
teollisuuden pääpaikat ovat Wien, Praag, Graz ja Brünn.

Liikenne. Rautateitä on (1910) 22,285
km, josta valtion (1907) 14,421 km.
Valtion-radat ovat kannattavaisuudeltaan Euroopan
ensimäiset, tuottavat 9,4 % pääomalle. LTlkomaille
johtaa 50 rataa (joista Saksaan 39), Unkariin
20. Ulkomaailmaan johtavia luonnollisia
kulku-portteja, joita nykyinen liikenne noudattaa
ja joita kansainliikkeet ovat teinään käyttäneet,
ovat Tonavan laakso, Määrin-portti ja Elben
laakso Erzgebirgessä. — Sisävesiteitä on
kaikkiaan 6,481 km, joista höyryaluksilla kuljettavia
1,317 km. Eniten vesiteitä on Galitsiassa,
Böömissä, Ylä-I:ssa, Steiermarkissa. Joista on
ulkomaisessa liikenteessä Elbellä etusija: I:n-Saksan
rajan poikki kuljetettiin sitä myöten 3,49 milj.
tonnia tavaroita. Itäänpäin, sisämereen
laskevana on Tonavalla, valtion yhdistävällä
valtasuonella, tavaraliikenteessä pienempi merkitys.
— M e r i 1 i i k e on keskittynyt Triestiin. Täällä
on I:n suurin höyrylaivavhtiö „Itävallan Lloyd",
joka omistaa 196,292 brutto rek.-tonnia I:n
381,601 netto rek.-tonnia (14,505 kappaletta;
46,612 n. rek.-t. purje-aluksia, 334,989
höyryaluksia) käsittävästä kauppalaivastosta. I:n
satamissa klareerattiin 1908 32,8 milj. rek.-ton.,
joista Triestin ja sen alueiden osalle tuli 7 milj.
rek.-ton. 1. 19,»%, Spalaton 5,7.%, Zaran 5,2%.
Ulkomaankauppa ja kauppa Unkarin kanssa, ks.
I.-U n k a r i. — Sähkölennätinlinjojen pituus on
(1908) 44,396 km, telefonilankojen 370,720 km,
puhelupaikkojen lukumäärä 81,661.
Postitoimistoja oli 9,706 (1908). — Pankkeja oli I:ssa
(1908) 88, haarakonttoreja lukuunottamatta.
Niiden osakepääoma oli 1,118 milj. mk. Tärkein
pankkilaitos on Itävaltalais-unkarilainen pankki,
jolla yksin on setelinanto-oikeus ja joka on
valtakunnan pankkiiri. — Raha- ja
mittayksiköt ks. I.-U nkari. — Valtiomuoto.
Valta-kunnanperustuslain v:lta 1867 mukaan I. on
yhdistetty Unkarin kuningaskuntaan I.-Unkarin
liittovaltioksi, jolla paitsi hallitsijasukua on myös
m. m. uiko- ja sota-asiat yhteiset (ks. I.-U
n-kari). I:n keisarilla on veto-oikeus
lainsäädäntökysymyksissä ja muuten tavalliset
perustuslailliset oikeudet. I:n maiden yhteisiä
asioita hoitaa keisarin nimessä
ministeripresi-dentin johtama ministerineuvosto, johon
kuuluvat: sisäasiain, raha-asiain, rautatie-,
kirkollis- ja opetusasiain, maanviljelys-, yleisten
töiden, kauppa-, oikeus- sekä
maanpuolustus-ministerit ja kolme salkutonta n. s.
„Landsmann-ministeriä", joiden tehtävänä on ministeriössä
puolalaisten, tsekkiläisten ja saksalaisten etujen
valvominen. Keskusvirastona on myös I:n
„Oberster Rechnungshof", ylin tarkastusvirasto.

— Maiden yhteisenä kansanedustuksena on
valtakunnanneuvosto (Reichsrat) s. o.
valtiopäivät; nämä jakaantuvat kahteen
kamariin. Herrainhuoneessa (Herrenhaus)
istuvat osaksi itseoikeutettuina, osaksi keisarin
määrääminä valtakunnan suurmiesten edustajat.
Luku ei ole rajoitettu (nyk. 284);
päätösvaltaisuuteen tarvitaan 40 jäsenen läsnäolo.
Edusta j a k a m a r i n (Abgeordnetenhaus)
jäsenmäärä on 516 ja ne valitaan (v:n 1907
vaaliuudistuksen jälkeen) 6 v:ksi kerrallaan yleisen,
yhtäläisen äänioikeuden nojalla välittömillä ja
salaisilla vaaleilla; valituksi saattaa tulla 30 v:n
ikäinen äänioikeutettu miehenpuolinen
kansalainen. Edustajat jakaantuvat eri maiden osalle
siten, että Böömistä valitaan 130, Galitsiasta
106, Ala-I :sta 64, Määristä 49, Steiermarkista
30, Tirolista 25, Ylä-I:sta 22, Sleesiasta 15,
Bu-kovinasta 14, Ivrainista 12, Dalmatsiasta 11,
Kärntenistä 10, Salzburgista 7, Görz-Gradiscasta
6, Istriasta 6, Triestistä 5, Vorarlbergistä 4. —
Esitykset tehdään jommassakummassa kamarissa:
päätösten lainvoiman saavuttamiseksi vaaditaan
molempien kamarien yksimielisyys. —
Valtakunnanneuvoston vaikutuspiiriin kuuluvat ne
kaikkien I:n maiden asiat, jotka koskevat yhteisiä
oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja kuten
rikoslakia, suurinta osaa porvarillista lakia,
elinkeinoja terveys-lainsäädäntöä, opetusolojen
pääperiaatteita, uskonto- ja painovapautta, yhdistymis- ja
kokoontumisvapautta, valtion raha-asioita,
sopimuksia vieraiden valtojen kanssa,
asevelvollisuutta y. m. — Paitsi yhteistä edustusta on
jokaisella kruununmaalla omat maapäivänsä,
joilla on laajat oikeudet sisäisten asioiden
ratkaisussa. Jäsenet valitsevat 6 v:ksi
yhteiskun-nallis-taloudelliset (4-5) valitsijaryhmät.
Maapäi-vät asettavat maavaliokunnan, jolla on
toimeenpanovalta. — Alimmat, itsenäiset alueet ovat
kunnat (paitsi maiden pääkaupungit ja
muutamat muut, jotka kuuluvat suorastaan maan
hallinnon alle). — Ministeriön alaiset hallinnolliset
ala-alueet ovat maaherra- ja
maapresidenttikun-nat, jotka jakaantuvat 364
„Bezirkskauptmann-schaft"iin ja 33 kaupunkiin, joilla on maistraatti.
Oikeushoito on erotettu hallinnosta.
Vähäpätöisiä oikeusjuttuja varten ovat
piirikunnan-oikeudet, niitä ylempänä ensiksi 71 oikeushovia
valamiesoikeuksineen, toiseksi 9 ylimaaoikeutta
sekä ylimpänä korkein oikeus ja kassatsionihovi.
Kauppa-, meri- y. m. s. asioita, kelpoisuus- ja
hallinnollisia riitaisuuksia varten on eri
tuomioistuimet.

I:n tuloarvio v:lle 1910 päättyy 2.864 milj.
mk:aan brutto, ja 1,857 milj. mk:aan netto, josta
347 milj. mk. kulutusveroista, 350 milj.
välittömistä veroista, rautateistä 238 milj.,
tupakkamonopolista 174 milj., kaikki netto. Menoarvio
nousi 2,920 milj. mk:aan, josta rautatien
menoihin 772 milj., valtiovelkaan 502 milj., I.-Unkarin
yhteisten menojen osuutena 369 milj. mk. I:n
valtionvelka 1910 oli 5,801 milj. mk. —
Sotalaitos on yhteinen I:lie ja Unkarille (ks.
I.-Unkari), paitsi maanpuolustusväkeä
(Landwehr), joka on kullakin osalla erikseen, oman
ministeristön alaisena. I:n maanpuolustusväkeen
kuuluu (1910) kaikkiaan 46,131 miestä. — I:n
valtakunnan värit punainen-valkoinen-punainen;
keisarillisen huoneen: musta-keltainen. V a a-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0654.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free