- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1229-1230

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävalta-Unkari - Itävyys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1229

Itävyys—Ivalo

1230

Valtiomuoto ja hallinto. V:n 1867
perustuslain mukaan I.-U. on kaksoisvaltio, osat
toisistaan erottamattomat, yhteisenä
perinnöllisenä hallitsijana, Itävallan keisarina ja Unkarin
kuninkaana habsburg-lothringilaisen suvun jäsen.
Molempien valtionosien yhteisinä asioina ovat:
suhde ulkovaltoihin, sotalaitos (paitsi
maanpuo-lustusväkeä), yhteisesti suoritettavia menoja
koskevat valtiovara-asiat, sekä Bosnian ja
Hertsegovinan hallitus. Lainsäädäntö yllämainituissa
asioissa sekä niiden vaatimien verojen myöntäminen
kuuluu molempien valtakuntien edustajalaitoksien
vuosittain valitsemille delegatsioneille,
jotka hallitsijan kutsumuksesta vuosittain
kokoontuvat vuorotellen Wieniin ja Budapestiin.
Kummassakin on 60 jäsentä, 20 ylähuoneen, 40
alahuoneen valitsemia. Itävallan delegatsioniin
valitaan alahuoneesta jäsenet maitten mukaan, joten
unkarilaiset, joille tulee kaikki sijat omassa
delegatsionissaan neljää Kroatsia-Slavonian
täyttämää lukuunottamatta, ovat saavuttaneet
suuremman yhtenäisyyden ja huomattavamman
vaikutuksen asiain menoon. Delegatsionit
neuvottelevat asioista erikseen. Jos ne eivät kolmenkaan
kirjeellisen mielipiteidenvaihdon jälkeen pääse
yksimielisyyteen, kokoontuvat ne yhteisistuntoon,
jolloin pidetään huolta siitä, että kummankin
delegatsionin jäsenistä on yhtä monta saapuvilla.
Delegatsionit voivat yksimielisellä päätöksellä
vaatia yhteisten asiain ministerit edesvastuuseen
erityisesti kootun oikeuden tuomittaviksi. —
Yhteistä hallintoa hoitavat hallitusten
yhteiset ministerit: u 1 k o-a s i a i n, joka samalla on
hoviministeri, valtakunnan
rahaasi a i n sekä valtakunnan
sotaministeri. Yrhteisten ministeriöiden kassalaitosta
tarkastaa yhteinen ylin tarkastusvirasto
(„Rechnungshof", Wienissä). — Raha-asiat.
Yhteinen valtiovelka on 5,481 milj. mk (1910).
Yhteisiin menoihin maksetaan kummankin
valtakunnan puolesta joka 10:s v. yhteisesti
delegat-sionien päätettävä osuus, joka, ellei siitä
yksimielisyyteen päästä, jää hallitsijan määrättäväksi.
Nykyään Unkarin osuus on 333/48%, Itävallan i0%y
hallitsijan määräyksen mukaan. V:n 1910
menoarvio päättyy 454 milj. mk:aan, josta
sotaministe-riön osalle 432 milj. mk. Tuloista saatiin suurin osa
valtakuntien yhteisistä maksuista ja tulleista, yht.
454 milj. mk. — Rahat ja mitat. V:sta
1892 I.-U:ssa on kultakanta, joka otettiin
käytäntöön 1900; rahayksikkö on (I:ssa) Krone 1.
(U:ssa) korona = 100 Heilerin 1. fillériä = l,05 mk.
Rahoissa on Itävallan tai Unkarin leima. Mitat
v:sta 1873 metriset. — Sotalaitos perustuu
v:sta 1868 yleiseen asevelvollisuuteen.
Rauhanai-kana maa-armeiassa on (kummankin valtakunnan
maanpuolustusväki mukaanluettuna) 359,000
sotamiestä ja 29,800 upseeria (1910). Sotalaivasto
käsittää 168 alusta (joista 23 linjalaivaa ja
risteilijää) yhteensä 236,490 rek.-tonnia, 1,339
tykkiä; miehistö 16,545 (1910). — Siirtomaita
ei ole. Suojelusalue Bosnia ja Hertsegovina
liitettiin 1908 I.-U:iin. Vaakuna ks. Itävalta,
Unkari. Lippu: sotalipussa on
vaakasuo-rasti punainen, valkoinen, punainen,
hallitsija-huoneen samanvärinen vaakuna keskellä.
Kauppa-lipussa on keskellä rinnan hallitsijahuoneen ja
Unkarin valtion vaakunat ja alin kaistale on

jaettu kahtia poikittain väreinä punainen,
viheriä. [Kirjall. ks. Itävalta, Unkari.]

Historia ks. Itävalta, Unkari.

E. E. K.

Itävyys, maanvilj., siemenen kyky kehittää
uusi kasvi. Siemenvaraston i. ilmoitetaan
itämisprosentilla s. o. sillä lukumäärällä siemeniä, joka
kustakin 100:sta itämään asetetusta siemenestä
kykenee määrättynä idätysaikana antamaan
täv-sikuntoiset, terveet idut (vrt. Idätys). Eri
kasvien siemenillä on erilainen normaali-i. Hyvinä
vuosina pidetään hyvänä itävyytenä esim.
kaurassa 94 ohrassa 97 %, rukiissa 93 %,
herneissä 95 puna-apilaan siemenissä 90
nauriin siemenissä 97 %, porkkanan siemenissä 75 %,
timotein siemenissä 92 koiranruohon
siemenissä 80 %, puntarpään siemenissä 65

V. A.

Iulus [iii/-], roomal. tarun mukaan
Julius-suvun (gens Iulian) nimikkourho ja kanta-isä;
pidettiin samana kuin Aineiaan poika Askanios,
ks. A i n e i a s.

Iurima ks. J u r m o.

Iuvenalis ks. Juvenalis.

Iva, eräs pikkuplaneeteista.

Ivakura, Tom omi (1825-83), ruhtinas, jap.
valtiomies; sai nuorena korkean hoviviran ja
osoitti useita kertoja olevansa vihamielisellä
kannalla ulkomaalaisten suhteen. Jouduttuaan
epäsuosioon I. lähenteli Saigoa, Okuboa ja useita
re-formiliikkeen johtomiehiä ja sai vähitellen
toisen käsityksen länsimaisesta kulttuurista ja
Japanin asemasta ulkovaltoihin nähden. Hän
vaikutti keisarivallan uudistamiseen 1868, tuli sam.
v. uuden valtioneuvoston varakansleriksi, ja
nimitettiin 1871 ulkoasiainministeriksi. I. sai
estetyksi hankkeen ryhtyä sotaan Koreaa vastaan.
Vaikutusvaltaisen asemansa valtioneuvostossa
hän säilytti kuolemaansa asti. [L. van der Polder,
„Biographie de I. Tomomi", I. Morris, „Makers
of Japan".]

Ivalo, Santeri (s. 1866), alkup.
sukunimel-tään Ingman, kirjailija, yliopp. Oulun lyseosta
1885, fil." kand. 1889, fil. Iis. 1894. Harjoittanut
historiallisia tutkimuksia [tutkimukset:
„Pohjoissuomen historiasta vuosilta 1595-1635" (1891) ja
„Kaarlo IX:n Jäämerenpolitiikka I-II" (1894-95)
sekä kansantajuiset esitykset „Kustaa Mauri
Armfelt" (1901) ja „Suomen sota 1808-1809"
(1907)], „Päivälehden" (päätoim. 1899-1904) ja
„Helsingin Sanomien" (v:sta 1904) toimittajia,
toimittanut „Nuori Suomi" joulualbumia v:sta
1904, ollut Iisalmen kaupungin edustajana
valtiopäivillä 1904-05, 1905-06.

I. kuuluu kaunokirjailijana alkuansa siihen
lS90-luvun nuoreen polveen, joka vei realismin
kirjallisuudessamme voittoon. Hän ottaa
esikois-teoksiinsa todellisuuden semmoisena, kuin hän
sen ympärillään näki. „Hellaassa" (1890),
„Iltapuhteeksi" I-II (1891, 1895), „Reservikasarmista"
(1892) ja „Kuusamon matkalta" (1892) ovat
luonnon mukaan kuvailtuja kohtauksia ylioppilasten,
maalaisten, reservimiesten elämästä ja näköaloja
matkan varsilta. Parhaimmat niistä ovat eräät
leikilliset palaset ja luonnonkuvaukset, tehdyt
siihen kevyeen tapaan, joka Ahon „Lastuissa"
kehittyi taiteelliseen huippuunsa. Laajempaan ja
syvempään nykyaikaisen sielunelämän tulkintaan
I. pyrkii romaanissaan „Aikansa lapsipuoli"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0663.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free