- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1231-1232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävyys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1231

Ivalojoki—Izma

1232

(1895). I:n vahvuus ei ole psykologinen erittely
, eikä yleensä todellisuuteen tartunta, vaan
pikemmin vapaan käden yksinkertainen ja laaja
maalailu historiallisella pohjalla. Hän onkin
myöhemmin rajoittunut vain joihinkin nykyajan
tuokiokuviin („Saaristosta", 1904) ja keskittänyt
voimansa historiallisiin aiheisiin. Siihen hänellä
onkin hyvät edellytykset tieteellisten tutkimustensa
kautta. Ensimäisessä historiallisessa
kertomuksessaan „Juho Vesaisessa" (1893) hän kuvailee
heimosotien aikaa Pohjanperillä 16:nnella vuosis.
Se on vauhtinsa, keskityksensä ja vahvan
pohjoispohjalaisen paikallisvärinsä vuoksi ansiokkain
Ivalon kaunokirjallisista tuotteista. Värikkäitä
historiallisia kuvauksia sisältää myös kokoelma
„Margareeta" (1898). Niihin verrattuina ovat
romaanit „Anna Fleming" (1898) ja „Tuomas
Piispa" (1901) ylimalkaisempia ja laimeampia
hahmotteluja. Suurimman suosion I. on
saavuttanut romaanillaan „Erämaan taistelu" (1909),
jossa käsitellään Hämeen takamaiden
asutushistoriaa. Sen laajasti maalailluissa kohtauksissa
tulee monta kuvatulle ajalle ominaista piirrettä
näkyviin. I. on myös kirjoittanut näytelmät
„Lahjoitusmailla" (1900) ja „Kustaa Eerikinpoika"
(1903). V. T.

Ivalojoki (lap. Auveljok) saa alkunsa
Enontekiön rajamailta ja juoksee vähitellen
kaartuen koillista kohti Inarinjärveen. Sen pituus
on 170 km, ja koko jokialue 3,400 m2. Joen
yläjuoksulla seudut ovat suoperäisiä, keski
juoksulla kallioisia ja alajuoksulla hietikkomaita.
— I. sekä sen syrjäjoet Sotajoki, Pälsi,
Hangas-oja ja Lutto ovat kuuluisat niissä harjoitetusta
kullanhuuhdonnasta. V. 1868 Lappiin lähetetty
retkikunta totesi I:n alajuoksulla hiekassa
olevan lupaavasti kultaa. Jo seur. kesänä sinne
riensi 3 suomalaista merimiestä, jotka olivat
harjoittaneet kullankaivamista Ameriikassa ja
Aust-raaliassa, ja huuhtoi nykyisen Kultalan
kruunun-aseman seudulla muutamassa viikossa n. 2 kg
kultaa. V. 1870 oli täällä jo 335 ja seur. v.
491 henkeä kultaa etsimässä. „Kultakuume"
kuitenkin vähitellen lakkasi, 1880-luvun alussa se
tosin uudelleen heräsi, mutta on siitä ollut yhä
vähenemässä. Vv. 1870-1908 huuhdottiin näillä
seuduin kaikkiaan 454,i kg kultaa, arvoltaan
arvioituna 1,447,511 mk:ksi. V. 1910 saatiin kuivan
kesän takia jotenkin tuottavasti kultaa, nim.

Ivalojoen laakso Kultalan alapuolelta.

5,164 gr, joiden huuhtomiseen käytettiin 2,644
työpäivää. — Täällä oleva kullanpitoinen alue
ulottuu Ivalojoesta sen eteläisten lisäjokien
lähteille, jotka ovat laajoilla moreeni- ja suomailla,
lännessä taas Porttikoskelle Ivalojoessa ja idässä
ainakin Luttojoen lähdepuroille. Se on
pinta-alaltaan vähintään n. 700 km2. Alueella ovat monet
yhtiöt (Prospektor y. m.) suorittaneet
kullanhuuhdontaa, ja niiden joukossa Kerkelän
kultakaivos o.-y. Pohjola on ottanut kultaa kiinteästä
kalliostakin. V. 1908 oli 9 huuhtomoa;
huuhdottua maata 1,200 m3, (vrt. Kultala,
Lääni 1 a). K. S.

Ivan ks. Iivana.

Ivangorod (ven.) ks. Iivananlinna.

Ivanovo-Voznesensk /-a’- -se’-], kaupunki
Venäjällä Vladimirin kuvernementissa, koilliseen
Moskovasta, rautateiden risteyksessä; 64,628 as.
(1900). Keski-Venäjän tärkeimpiä
kutomateol-lisuuskaupunkeja, harjoittaa varsinkin suurta
puuvillateollisuutta („Venäjän Manchester") ;
tuotantoarvo toistasataa milj. mk. Teollisuus on
vanha, kukoisti jo 1750-luvulta alkaen. —
Lähettyvillä on runsaasti muinaisten asukkaitten,
merjalaisten (ks. t.) hautakumpuja. E. E. K.

Ivan Velikij [-a’- -li’-] („Iivana Suuri"),
Iivana Suuren kellotorni Moskovan Kremljissä,
100 m korkea, Boris Godunovin rakennuttama
1600. Suurin sen 34 kellosta, „Uspenskij", painaa
60 tonnia. Tornin juurella on jättiläiskello
„Tsarj-kolokol", 6 m korkea, 200 tonnin
painoinen.

Ivar ks. I i v a r.

Iviza [-pa] ks. Ibiza.

Ivry [ivri’], kylä Euren departementissa
Poh-jois-Ranskassa, jossa Henrik IV 14 p. maalisk.
1590 saavutti suuren voiton katolisesta liigasta.

Ixion ks. I k s i o n.

Ixionoliitti, harvinainen, tantaliitin (ks. t.)
sukuinen mineraali, kokoomukseltaan
tinanpitoi-nen rautatantalaatti. I:a löydetään Kemiön
Skogsbölestä. ’ P. E.

Ixodes ks. P u u n t ä i.

Iyngidae ks. K ä e n p i i k a.

lynx ks. K ä e n p i i k a.

Izborsk [-o’-], Venäjän varhaisimpia
kaupunkeja, johon kronikan kertomuksen mukaan
Tru-vor v. 862 asettui. Oli Smolenskin ja Polotskin
keralla muinaisvenäläisen krivitsiläisheimon
pääpaikkoja. Kuului myöhemmin Pihkovalle, kunnes
v. 1510 liitettiin Moskovan valtakuntaan.
Nykyään I. on vähäpätöinen kvlä, vaikka
kulkeekin kaupungin nimellä. Schlözer arveli I:n
nimen olevan skandinaavilaista alkuperää („I s
a-borg").

Izera ks. I z o r a.

Izevsk 1. Izevskij oruzeinyi zavod
(I:n asetehdas), kaup. Venäjällä Vjatkan
ku-venementissa, Sarapulin piirissä ; 41,074 as. (1900).
Suuri, 1760 kreivi Suvalovin perustama, nyk.
valtion omistama kivääri- ja rautatehdas; 1890
valmistettiin m. m. 190,000 kiväärinpiippua.

Izjum [-u’-], piirikuntakaupunki Harkovin
kuvernementissa Donetsin varrella; 13,108 as.
(1897). Per. 1681 linnoitukseksi tataarilaisia
vastaan.

Izma, Pohjois-Venäjällä Petsoran lisäjoki vas.,
pitkän matkaa kulkukelpoinen; pituus 592 km.
Sen niittyrikkaille rannoille asettui 14:nneltä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0664.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free