Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jaatinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1241
Jaatinen—Jaava
1242
Jaavalainen maisema.
yksi ainoa. Ruotsin jaarli (lat. dux eli
comes Suecice) oli ainakin 1100-luvun
keskipai-koilta lähtien valtakunnan korkein arvomies
kuninkaan jälkeen. Hän oli luultavasti
valtakunnan sotavoimain ylipäällikkö. Useimmat
tunnetut Ruotsin jaarlit olivat Folkunga-sukua.
Kuuluisimmat ovat Birger Brosa (k. 1202) ja
Birger jaarli (ks. t.). Viimemainitun
kuoleman jälkeen (1266) jaarlin nimi hävisi Ruotsista,
ja sijaan tuli herttuan (ks. t.) arvonimi.
Jaatinen, Heikki (1829-79), lahjoittaja,
talollinen. Jäsen Tammikuun valiokunnassa 1862,
valtiopäivämies 1877. Jälkisäädöksessään J.
määräsi Kansanvalistusseuralle 10,000 mk.
(E. E. K.)
Jaava, oik. Java [djava], pienin, mutta
tärkein Malaijin-saariston Isoista Sundasaarista.
Pituus on 1,060 km, leveys 55-200 km,
pinta-ala 121,622 km3; lähisaarineen, joista suurin on
Madoera pohjoisrannikolla, 131,508 km3.
Sumatrasta J:n erottaa Sunda-salmi, Balista
Balin-salmi. — Rannikko etelässä korkea,
köyhä-satamainen, pohjoisessa alava, hyviä
satamapaikkoja runsaasti. — J:n samoinkuin muiden
Ma-laijin-saarien vanhempi kehityshistoria on vielä
osaksi hämärän peitossa. Ennen Sumatraa ja
Bor-neota J. erkani mantereesta. Vielä
tertiäärikau-tena J. oli katkenneena 10 saareen, jotka
mioseeni-ajalla alkaneet tulivuorten purkaukset vähitellen
yhdistivät toisiinsa. N. 20% J:n pintaa
peittävät nämä vulkaaniset kerrokset. Muuten
vallitsevat liitukauden ja vanhemman tertiäärikauden
muodostumat. Vanhempia ei ole ollenkaan
näkyvissä, vaikka runko on paleozooinen.
Pohjoisosassa on sangen hedelmällinen kvartäärikauden
ja nyky-aikain kerrostumain muodostama
alankomaa. — J. on tulivuorista maapallon rikkain
maa; Sunda-salmen saaret lukuunotettuina on
täällä 121 vulkaania; 14 niistä on historiallisena
aikana toiminut. Korkeammat vuoret ovat kaikki
vulkaaneja, korkein on Semeroe itäosassa, 3,676
m. Maanjäristykset ovat tuhoavia, suhteellisen
harvinaisia. — Joet lyhyitä, liikenteelle
arvottomia; pisin Bengawan 260 km. Järvet pieniä,
useat kraatereihin syntyneitä. Ilmasto
trooppinen meri-ilmasto, kuumimman ja kylmimmän
kuukauden keskilämmön ero mitätön: Bataviassa
2° C, Buitenzorgissa l,i° C (syyskuu, lämpimin
kk. + 25,5° C, helmikuu, kylmin +24,4° C).
Sademäärä runsas (Bataviassa 1,829 mm,
Buitenzorgissa 4,367 mm). — Rannikoilla ilmasto usein
on hyvin epäterveellistä, vuorilla sitävastoin
vallitsee raikas ilma. Kasvullisuus on
sangen rehevä, muuttuu korkeussuhteitten mukaan.
Runsaasti arvokkaita puulajeja: kookos-, saago-,
sokeripalmuja, fiikus-lajeja, teak y. m.
Kuivemmassa itäosassa esiintyy savannikasvullisuus
alati g-alang ruohoineen (Imjperata cylindrica 1.
arundinacea) paikoilla, joilla metsä on hävitetty.
Eläinkunta rikas (puuttuu kuitenkin monta
Borneon ja Sumatran lajia: norsuja, tapiireja,
orang-utaneja, malaijilaisia karhuja y. m.).
Suurempia petoeläimiä ovat tiikeri ja leopardi.
Asukkaita J :11a lähisaarineen 30,098,008 (1905;
1880 19,8 milj.), asukastiheys 228,9 henkeä
km3:llä; näistä 29,715,908 on jaavalaista
(varsinaiset jaavalaiset idässä ja keskellä,
sunda-laiset lännessä). He kuuluvat m a 1 a i j i 1 a
i-seen rotuun (ks. t.), ovat sen sivistyneimmät;
heillä on oma kirjallisuus. Uskonto 1300-luvun
lopulta islami. Kansansivistys alhainen, vaikka
kouluja on runsaasti. — Muukalaisista ovat
lukuisimmat kiinalaiset (295,193), hajallaan
ympäri saarta, sekä eurooppalaiset (64,917) ja
arabialaiset (19,148). Pää elinkeinona on
maanviljelys, n. 28 °/0 maata on peltoa. Maan
asukkaiden alkuaan viljelemien kotimaisten kasvien
lisäksi (tärkein riisi; viime aikana kookospalmun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>