- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1243-1244

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jaatinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1243

viljelys suuresti leviää) ovat hollantilaiset
tuoneet J:n nykyään tärkeimmät: sokeriruovon,
tupakan, kahvin, indigon, teen, kiinapuun,
kaakaon. N. s. Jcultuurstelselin, jonkunlaisen
vil-jelyspakon, avulla hallitus koetti saada
alkuasukkaita viljelemään tärkeimpiä näistä;
kul-tuurstelsel järjestettiin 1830-33, nyt siitä jo on
melkein kokonaan luovuttu. Suurimmat sadot
tulevat plantaaseilta, jotka ovat valkoihoisten,
osaksi kiinalaisten hallussa; tärkeä
maanomistaja on myös hallitus, joka samalla harjoittaa
laajaa kauppaa. Kokonaisuudessa on viime
aikoina huomattavissa taantuminen
maanviljelyksen alalla, samalla kuin Alankomaiden Intia
vähitellen menettää entisen johtavan asemansa.
Karjanhoito vähäinen: 4,9 milj. nautaa,
0,86 milj. hevosta. Vuorityön tuotteista on
ainoastaan polttoöljy mainittava. Teollisuus
alulla: sokeri- ja arakkitehtaita, sahoja ja
myllyjä. Kotiteollisuutena harjoitetaan
puuvillakankaan (batik) valmistamista, puunleikkelyä,
rautatöitä. Kauppa. Ensimäinen vientituote on
sokeri I455 milj. tonnia (1906-07), sitten
tupakka, kopra, kahvi, riisi, arakki;
kaikkiaan arvoltaan 403 milj. mk., n. 4/5 siitä
menee Alankomaihin. Tuonti: kangas-,
rautateollisuuden tuotteita, jauhoja, ruokatavaroita,
yhteensä 305 milj. mk. (1906). J:n laivastoon
kuuluu 2,795 alusta (1907), etupäässä
purjelaivoja; rautatieverkko 4,177 km (1907) ;
merenalaisia sähkölennätinkaapeleita on Austraaliaan
sekä naapurisaariin. Raha- ja mittayksiköt
alankomaalaisia; paitsi niitä käytetään myös
virallisesti: bouw (= 7,096 nr) ja pikol (=61,7 kg).
— Hallintoa varten J. on jaettu 17
resi-denttikuntaan; kotimaisissa ruhtinaskunnissa
Soerabaja ja Djokjakarta valvovat ruhtinaita
residentit. Pääkaupunki on Batavia, joka myös
on tärkein kauppapaikka; 138,551 as.; muita
on Soerabaja ja Soerakarta. — Ennen
eurooppalaisten tuloa J. oli ollut intialaisen vaikutuksen
alainen; 1520 J:n kanssa kauppayhteyttä
alkaneet portugalilaiset menettivät asemansa 1596
maahan tulleille hollantilaisille. Käyttäen
hyväkseen sisällisiä riitaisuuksia nämä piankin
valtasivat koko saaren; käytännöllisellä mutta
itsevaltaisella hallitustavalla he kohottivat J:n
kukoistavaan tilaan. V:sta 1860 on noudatettu
va-paamielisempää politiikkaa. — Suurempia
kapinoita oli ainoastaan 1825-30. Vv. 1811-15 saari
oli Englannin hallussa. E. E. K.

Jaavan apinaihminen ks.
Apinaihminen.

Jaavan kieli on haara
malaijilais-polyneesia-laista kielikuntaa. Sillä on vanha ja rikas
kirjallisuus, joka, samoin kuin jaavalainen kulttuuri,
ou syntynyt jo 6:nnella vuosis. j. Kr. alkaneista
vilkkaista yhdyssuhteista Etu-Intian kanssa.
Tämä kulttuuri oli ensin brahmalainen ja
sitten buddhalainen. Buhtinaat olivat etu-intialaista
syntyperää ja hovikielenä oli sanskrit. Tämän
vaikutuksen alaisena syntyi Jaavan k a v i (ks. t.)
niminen kirjakieli. Tämän rinnalla kehittyi
saaren länsiosassa, jossa intialainen
kulttuurivaikutus oli vähäisempi, kansanomaisempi s u n d a
kieli. Jaavan kielen kieliopeista mainittakoon
Roordan ja Vreeden, sanakirjoista Janz,
,,Ne-derl.-Jav. Woordenboek". J. J. M.

Jaavan-meri on Jaavan, Borneon ja Sumatran

1244

saarien välissä; idässä se ilman tarkkaa
rajoitusta yhtyy Sunda-mereen.

Jabalpur [dzäbälpü’a] 1. Dzabalpur,
samannimisen piirikunnan pääkaupunki Intian
Keskiprovinsseissa; 90,316 as. (1901).
Bautatie-verkon solmukohta; uudenaikaisesti rakennettu,
useita oppi- ja senanalähetyksen tyttökouluja.
Puuvillateollisuus. E. E. K.

Jablonoi-vuoret (ven. Jablono’vyi hrebet <
burjat. jableni-daba = „särkynyt vuori"),
vuo-ristojono Siperiassa, Baikal-järven itäpuolella,
Amurin ja Lenan vedenjakaja. Keskim.
1,000-1,500 m korkea, metsän ja sorakasojen peittämä.

E. E. K.

Jablonowski [-no’-], Jösef Aleksander
Jablonovin ruhtinas (1712-77),
Nowogro-dekin voivodi, sai saksalaisen
valtakunnanruh-tinaan arvon, jätti isänmaansa Puolan 1768
valtiollisten levottomuuksien tähden ja asettui
Leipzigiin. Perusti tähän kaupunkiin tiedeseuran
(„Fürstlich Jablonowskische Gesellschaft der
Wissenschaften") ja lahjoitti sille pääoman, jonka
koroilla palkitaan Puolan historiaa, kansantaloutta,
fysiikkaa ja matematiikkaa käsitteleviä
kilpakirjoituksia. Kirjoitti itse historiallisia teoksia.
[„Acta Societatis Jablonovianæ"(1772-73); „Nova
acta S. J." (1802-45), „Preisschriften" [-(1874-1900).]-] {+(1874-
1900).]+} G. R.

Jablonski [-0’-], Daniel Ernst
(1660-1741), preussil. teologi, tuli opiskeltuaan
Oxfordissa reformeeratuksi saarnaajaksi Magdeburgiin
sekä 1686 Lissan lukion rehtoriksi, kutsuttiin
1691 hovisaarnaajaksi Königsbergiin, sai
Lissan synodilta 1699 böömiläisen
veljesseura-kunnan piispan arvon ja vihki tämän
arvonsa nojalla herrnhutilaisen veljesseurakunnan
ensimäisen piispan, David Nitschmannin, 1735 ja
toisen piispan, kreivi Zinzendorfin, 1737. V. 1693
J. siirtyi hovisaarnaajaksi Berliinin
tuomiokirkkoon; kohosi 1718 konsistoriaalineuvokseksi. J.
harrasti luterilaisen ja reformeeratun kirkon
yhtymistä. Hän oli sitäpaitsi ansiokas tiedemies.

Jablonsky, Boleslav, tsekk. kirjailija, ks.
Tupy, Karel Eugen.

Jabmi aibmo (lp., = „Kuolleitten valtakunta"),
ks. Lappalaisten mytologia.

Jacaranda ks. Jakarand a-p u u.

Jackson [dzälcsan], usean Yhdysvaltain
kaupungin nimi. 1. Michiganin valtiossa, Grand
Bi-verin varrella, rautatieristeyksessä; 25,300 as.
(1904). Kivihiilikaivoksia; harjoitetaan
vaunuja koneteollisuutta. Suuri valtiovankila. — 2.
Mississipin valtion pääkaupunki; 7,816 as. (1900).
— 3. Tennesseen valtiossa, Mississipin lisä joen
Forked Deer Biverin varrella; 14,511 as. (1900).
Harjoittaa villa-, puuvilla- ja koneteollisuutta
sekä viljakauppaa. E. E. K.

Jackson [dzäksan], Andrew (1767-1845),
Yhdysvaltain seitsemäs presidentti. Jo lapsena
hänessä heräsi kiihkeä viha Englantia kohtaan
vapaussodan aikana. V. 1785 hän sai paikan
eräässä asianajokonttorissa ja 1788 hän itse
rupesi harjoittamaan asianajajan tointa läntisessä
Pohjois-Carolinassa, mikä myöhemmin muutettiin
Tennesseeu valtioksi. Yleisenä syyttäjänä hän
edisti tarmokkaasti oikeusjärjestystä tässä osassa
maata, jossa kauttaaltaan asui uutisasukkaita.
V. 1796 hän oli mukana Tennesseen
hallitusmuotoa laadittaessa, valittiin syksyllä sam. v.

Jaavan apinaihminen—Jackson

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0670.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free