- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1245-1246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jackson ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1245

Jackson—Jacobi

1246

uuden valtion edustajaksi kongressiin ja edusti
1797-9S Tennesseetä senaatissa. Vv. 1798-1804 hän
toimi Tennesseen ylioikeuden jäsenenä; taisteli
1814-15 kenraalimajurina onnellisesti
englantilaisia vastaan New Orleansin tienoilla; tunkeutui
1818 Floridaan, otti maan haltuunsa jo
ennenkuin Polijois-Ameriikka oli ostanut sen
Espanjalta, ja sai pian aikaan järjestyksen siellä. Vv.
1821-22 hän toimi Floridan kuvernöörinä; jo 1824
hän oli erään demokraattien ryhmän ehdokas
presidentinvaalissa, valittiin presidentiksi 1828 ja
uudestaan 1832 ensimäisenä ,,Lännen miehenä".
Hänen presidenttiaikanaan otettiin käytäntöön
n. s. „spoils-järjestelmä", jolla tarkoitetaan sitä,
että virkamiehiä joukottain erotettiin ja sijaan
astui presidentin puolueystäviä. Hän sai
intiaanit pakotetuiksi muuttamaan läntiselle puolelle
Mississippiä; v. 1832 hän pontevasti tukahdutti
Etelä-Carolinassa syntyneen liikkeen, mikä
uhkasi johtaa tämän valtion eroamiseen unionista.
Edelleen hän kävi kiihkeätä taistelua
Yhdysvaltain pankkia vastaan, joka uhkasi keskittää
kaiken rahavallan. Hän esti 1836 veto-sanallaan
sen etuoikeuksien uudistuksen ja sai siten aikaan
1837 suuren liikepulan. Ulkovaltoihin nähden
hän tarmokkaasti piti yllä Yhdysvaltain arvoa.
■— Presidenttinä J. osoittautui olevansa sangen
kokematon valtioasioissa ja sangen helposti
johdettavissa, kun vedottiin hänen persoonallisiin
tunteisiinsa tai ennakkoluuloihinsa, mutta hän
oli rohkea, rehellinen ja isänmaataan lämpimästi
rakastava voima-ihminen. J. saavutti harvinaisen
suuren kansansuosion. [J:n elämäkertoja ovat
julkaisseet m. m. Parton, Sumner, Dyer ja Buell.]

E. M-a.

Jackson [dzäksan], Jonathan (1824-63),
amer. kenraali, taitavimpia strategejä, mitä
sotahistoria tuntee, tuli 1846 tykistöupseeriksi ja
otti kunnialla osaa Meksikon sotaan. V. 1852 hän
otti eron, mutta meni uudelleen sotapalvelukseen
sisällisen sodan sytyttyä 1861; hänestä tuli pian
jumaloitu johtaja etelävaltioiden armeiassa; tuli
1861 kenraaliksi. Ensimäisessä taistelussa
Bull-Runin luona 1861 hän sai itselleen kunniakkaan
liikanimen „stonewall" (kivimuuri). Varsinaisen
kuuluisuutensa strategina J. saavutti keväällä
1862, jolloin hän mestarillisilla liikkeillään
She-nandoah-laaksossa piti puoliaan. Täältä J. riensi
vihollisarmeian uhkaaman Richmondin kaupungin
avuksi ja otti kesällä sam. v. kunniakkaasti osaa
kiihkeisiin taisteluihin Richmondin luona, sekä
toiseen taisteluun Bull-Runin luona. J.
kunnostautui etelävalloille onnettomassa Antietamin
taistelussa (syysk. 17 p.) ja johti Fredericksburgin
luona (jouluk. 13 p.) oikeata sivustaa.
Tunnustukseksi ansioistaan tässä taistelussa hänet
korotettiin kenraaliluutnantiksi. Chancellorsvillen
taistelussa (toukok. 2 p. 1863) J. kunnostautui
myöskin erinomaisesti, mutta kun hän illalla
palasi eräältä rohkealta tiedusteluretkeltä,
ampuivat hänen omat miehensä erehdyksestä häntä ja
haavoittivat hänet kuolettavasti. J. oli
vaatimaton sotilasluonne, johon miehistö oli erittäin
kiintynyt, vaikkakin hän oli tavattoman ankara ja
vaati ehdotonta kuuliaisuutta. [J:n elämäkertoja
ovat julkaisseet m. m. Parton ja Anderson.]

E. M-a.

Jacksonville [dzäksanvil]. 1. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Floridassa, St. Johns Riverin suusta

40 km; tärkeä satamakaupunki; 36,675 as.(1905).
Valtion matkailijaliikenteen keskus. Harjoittaa
saha- y. m. teollisuutta, puutavara-, hedelmä-,
puuvilla-, sokerikauppaa. — 2. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Illinoisissa; 16,362 as. (1906);
rautatie-solmukohta. E. E. K.

Jack tbe Ripper [dzäk de ripa] 1. J a c k-h a
1-k a i s i j a, erään tuntemattoman Lontoossa v.
1888 esiintyneen salaperäisen murhaajan
omaksuma nimitys. J. murhasi uhrinsa, joiksi hän
valitsi prostituoituja naisia, silpoen ja
halkileika-ten näitten vatsat ja muut alaruhon osat.

M. O-B.

Jacobæus, M a 11 i a s ks. T o 1 j a.

Jacobi [-kö’-], Friedrich Heinrich
(1743-1819), saks. kirjailija ja filosofi, synt.
Düs-seldorfissa, antautui ensin kauppatoimiin, oli
sitten virkamiehenä, mutta vaikutti etenkin
kirjailijana, eli v :sta 1805 Münchenissä, jossa hän
1807-12 oli tiedeakatemian esimiehenä. Kirjoittanut
romaanit „Allvvills Briefsammlung" (julkaistu
vähin erin v:sta 1775 alk.) ja „Woldemar" (vista
1777 alk.), jotka jalon tunteellisuuden
eläliyttä-minä vaikuttivat voimakkaasti senaikuisiin
lukijoihin, sekä filosofisia teoksia, „Über die Lehre
des Spinoza" (1785), „D. Hume über den Glauben"
(1787), „Von den göttlichen Dingen" (1811) y. m.
Filosofinakin J. oli tunteen ihminen,
„uskonfilo-sofi". Arvostellessaan muita filosofeja J. osasi
usein hyvin sattuvasti kiistakysymysten ytimeen
ja osoitti teräväjärkisesti monta heikkoa kohtaa
muiden opeissa. Itse puolestansa J. väittää, että
tieteen todistelut eivät voi selvittää ihmiselle
kysymystä kaiken olevaisen äärimmäisestä,
ehdottomasta perustuksesta, vaan siitä antaa meille
vakaumuksen ainoastaan tunteeseen perustuva
usko. [F. A. Schmid, ,,F. H. J." (1908).]

A. Gr.

Jacobi [-kö’-], Hermann Georg (s. 1850),
saks. sanskritisti, prof. Münsterissä 1876,
Kielissä 1885 ja Bonnissa v:sta 1889, julkaissut
suuren joukon Intian kieliä, kirjallisuutta,
astronomiaa ja ajanlaskua koskevia kirjoituksia ja
teoksia. Hänen mielipiteensä, että Rigveda
osittain on syntynyt jo 3,000 v. e. Kr., on
riidanalainen. K. T-t.

Jacobi [-Ö-’]. 1. Moritz Hermann J.
(1804-74), saks. teknikko, toimi
rakennusmestarina Königsbergissä, mutta nimitettiin 1835
rakennustaidon professoriksi Tarttoon. Muutettuaan
Pietariin hän tuli 1842 tiedeakatemian
ylimääräiseksi ja 1847 vakinaiseksi jäseneksi. J. on
galvanoplastiikan keksijä (1837). Hän on myös
suunnitellut elektromagnetismin käyttöä
koneitten liikevoimaksi ja kokeillut sähkövalaistuksen
alalla.

2. Karl Gustav Jakob J. (1804-51),
edellisen veli, kuuluisa matemaatikko, tuli 1824
Berliinin yliopistoon matematiikan dosentiksi ja
1829 Königsbergin yliopistoon matematiikan
vakinaiseksi professoriksi. Tästä virasta hän
sairauden tähden erosi 1843 ja eli sen jälkeen ensin
Italiassa ja sitten Berliinissä, omistaen aikansa
sekä erinomaisen neronsa ja luomisvoimansa
tieteelliseen työhön. J. on miltei samaan aikaan
kuin Abel ja riippumatta hänestä laskenut
perustuksen yhdelle korkeimman analyysin
tärkeimmälle haaralle, nimittäin elliptisten funktsionien
teorialle. Sangen huomattavat ovat niinikään hä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0671.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free