- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1247-1248

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jackson ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1247

Jacobsen

124S

K. G. J. Jacobi.

nen tutkimuksensa lukuteorian, analyyttisen
mekaniikan, infinitesimaalikalkylin ja variatsioni-

laskennon alalla.
Geometriaa hän niinikään
rikastutti uusilla
tärkeillä tiedoilla, kuten
esim. väittämillä toisen
asteen pinnoista.
Tutkimuksensa tulokset hän
on julkaissut Crellen
toimittamassa
„Journal für die reine und
angewandte
Mathematik" nimisessä y. m.
aikakauskirjoissa sekä
itsenäisissä teoksissa
kuten: „Fundamenta
nova theoriæ
functio-num ellipticarum" (1829)
ja „Canon arithmeticus" (1839). J:n
„Vorlesungen über Dynamik" Clebsch on julkaissut (1868).
Berliinin tiedeakatemia on toimittanut J:n
„Gesammelte Werke" seitsemässä niteessä
(1881-91). Ü. S:n.

Jacobsen [jå-]. 1. Jacob Christian J.
(1811-87), tansk. oluenpanija, Carlsbergin
panimon perustaja Kööpenhaminassa. J. johti
liikettään tieteellisten tutkimusten pohjalla ja perusti
sitä varten laboratorin (ks. Carlsbergin
la-boratori). J. otti tehokkaasti osaa
yhteiskunnalliseen elämään sekä kunnallisella että
valtiollisella alalla. Hän on järjestänyt
Kööpenhaminan palosammutuslaitoksen sekä luonut sen
vesijohto- ja kaasulaitoksen. Sitäpaitsi hän on
suuri lahjoittaja. Hänen taidekokoelmansa,
eritoten kuvanveistokset, ovat kuulut. J. otti myös
innokkaimpana osaa Frederiksborgin linnan
uudelleen rakentamiseen ja sisustamiseen antaen
siihen suuria lahjoja. Hänen lahjoituksistaan on
Carlsbergin rahastolla (ks. t.) pysyväinen
merkitys.

2. Carl Christian Hilmann J.(s. 1842),
edellisen poika, oluenpanija ja lahjoittaja, perusti
Ny Carlsbergin panimon, jonka kohotti
ensimäis-ten joukkoon alallaan. V. 1901 hän lahjoitti
panimon isänsä perustamalle Carlsbergin rahastolle
sillä ehdolla, että tulot oli käytettävä taiteen
hyväksi Tanskassa. Hän on perustanut 100,000
kruunun rahaston Kööpenhaminan julkisten paikkain
koristamiseksi ja n. s. Ny Carlsbergin
glyptotee-kin, kokoelman koti- ja ulkomaisia
kuvan-veistoksia, joihin hän liitti suurenmoiset
antiikkiset kokoelmansa. Glyptoteekin uutta rakennusta
varten J. antoi runsasta avustusta ja lahjoitti
1900 1 milj. kruunua kokoelmain ylläpidoksi.
Muitakin suurenmoisia lahjoituksia J. on tehnyt
sekä pystyttänyt omalla kustannuksellaan useita
muistomerkkejä. J :11a on luja usko taiteen
kasvattavaan voimaan; erikoisesti hän suosii
ranskalaista taidetta.

Jacobsen [jä-], JensPeter (1847-85), tansk.
kirjailija, syntyi Thistedissä Jyllannissa. Isä,
kauppias, oli vanhaa talonpoikaissukua; äidin
puolelta J. on perinyt runolliset lahjansa. Aluksi
hän opiskeli luonnontieteitä, kirjoitti
väitöskirjansa kasvitieteen alalta ja voitti sillä yliopiston
kultamitalin (1873); hän ensimäisenä tutustutti
tanskalaiset Darwiniin V. Mellerin
aikakauskirjassa „Nyt dansk maanedskrift", uusien virtaus-

J. P. Jacobsen.

ten äänenkannattajassa. Samassa
aikakauslehdessä hän julkaisi ensimäiset kaunokirjalliset
tuotteensa: novellin
„Mogens" (1872; suom.),
luvun nimellä „Af Marie
Grubbes barndom" (1874)
sekä kertomukset „Et skud
i taagen" (1875), joka
ilmaisee hienoa
luonnonkä-sitystä. J :n
varhaisemmassa tuotannossa voi
huomata H. C. Andersenin
vaikutusta; myöhemmin
hänen kehitykseensä
vaikuttivat, paitsi
Shakespeare ja Darwin,
etupäässä ranskalaiset
psykologit, niinkuin Beyle ja
Sainte-Beuve sekä
Flau-bert ja Mérimée.
Voimakkaimman herätyksen hän

sai G. Brandesin kautta, jonka lähimpään piiriin
hän liittyi ja joka antoi hänelle suurta kannatusta.
Aivan uuden suunnan tanskalaiselle
proosakirjallisuudelle hän mursi historiallisella romaanillaan
„Fru Marie Grubbe. Interieurer fra det syttende
aarhundrede" (1876), joka yhdellä iskulla kohotti
hänet pohjoismaiden runoilijoiden eturiviin. Se
oli historiallinen romaani, mutta aivan
toisenlainen laadultaan kuin Ingemannin tai hänen
seuraajiensa. Se oli uudenaikainen, psykologinen
kuvaus, joka perustui arkisto- ja
kirjastotutki-muksiin sekä sielullisiin erittelyihin, jotka
useinkin olivat tehdyt luonnontieteilijän tarkkuudella.
Marie Grubben omituiset elämänvaiheet antoivat
aihetta voimakkaiden vastakohtien kuvaamiseen,
ja kirjassa on joukko luonnekuvia, jotka
edustavat eri yhteiskuntaluokkia 1600-luvulla. Tyyli
on hyvin omituinen ja tavattomalla
taiteellisuudella muovaeltu. Toisessa pääteoksessaan „Niels
Lyhne" (1880) J. tahtoi antaa psykologisen
kuvauksen nuoresta miehestä, joka kuului
vuosien 1848-64 välisen aikakauden haaveilijoihin,
mutta hän ei saanut siihen samassa määrässä
kuin „Marie Grubbeen" aikakauden väritystä,
vaan pikemmin se on kuvaus J :n omasta ajasta
ja hänen ikäistensä tunne-elämästä. Teos kuvaa
vain päähenkilön, Niels Lyhnen elämää ja
rakkaussuhteita. Samoin kuin „Marie Grubbessa"
kuvataan päähenkilö tässäkin elämänsä
tyypillisimpinä hetkinä; edellisessä esitetään naisen
suhdetta eri miehiin, tässä miehen suhdetta mitä
omituisimpiin naisolentoihin, jotka ovat
piirretyt hienolla psykologialla ja tarkalla erittelyllä.
J:n suunnittelema kolmas romaani, jonka oli
määrä kuvata aikaa Kristian VI: n
kallituk-seta aina Kristian V:n aikaan asti, ei tullut
toteutetuksi, sillä vaikea keuhkotauti, joka oli
puhjennut esiin jo 1873 ja vaikeuttanut ja
hidastuttanut hänen työtään, teki tämän aikeen
tyhjäksi. Viimeisinä vuosinaan hän sepitti vielä
muutamia pienempiä novelleja sekä yksityisiä
runoja, jotka ovat ilmestyneet hänen kootuissa
teoksissaan (4:s pain. 1902). J. on etevimpiä
pohjoismaalaisia tyyliniekkoja, hän on nykyajan
suorasanaisen kirjallisuuden suuri koloristi, joka
maalaa sanoin. Harvinaisen hienoon, joskus
hiukan etsittyyn muotoon hän pukee pessimistisen
ja pohjaltaan toivottoman maailmankatsomuk-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0672.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free