Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jacobsen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1251
Jacquardi-kone—Jadrintsev
1252
tehtävän edullisesti saaden 1804 palkinnoksi
kultamitalin ja 3,000 frangia sekä paikan
Pariisin taide- ja teollisuusmuseossa „Conservatoire
des arts et métiers". Täällä hän tutustui
Vau-eanson’in aikaisemmin keksimään kalliiseen ja
rakenteeltaan monimutkaiseen mallien
kutomakoneeseen. Rakentamalla tämän
yksinkertaisemmaksi ja sovittamalla siihen omia keksintöjään
hän valmisti 1805 n. s. j a c q u a r d i-k o n e e n
ks. t.). Keisarillisella kirjeellä lokak. 27 p:ltä
1806 hänelle määrättiin nyt 3,000 frangin
vuotuinen eläke, josta puolet hänen kuoltuaan oli
tuleva hänen vaimolleen. — Vieläkin oli hänellä
voitettavana monta vaikeutta, sillä kutojat,
ka-teellisesti käyttäen väärin hänen konettaan,
julistivat sen kelvottomaksi sekä hävittivät koneet
ja vaativat häneltä vahingonkorvausta kaikista
vahingoistaan. Julkisella näytteellä J:n onnistui
vihdoin todistaa koneensa todellinen kelpoisuus
ja hän sai 1819 kunnialegioonan ristin. E. J. S.
Jacquardi-kone [zakär-J 1. s a k a r d i-k o n e,
J. M. Jacquard’in 1805 keksimä kuvioiden
kudontako ne. Tämä kone sai aikaan huomattavan
uudistuksen sellaisten
kuviollisten kankaiden
kutomisessa, joiden sidos
käsittää suuremman
lukumäärän eri tavoilla sitoutuvia
loimilankoja kuin mitä
varsi- 1. roskakoneilla
voidaan kutoa. Koneen
rakenne on seuraava:
Koukut (platin) K seisovat
koneen pohjalla P ja ovat
sidotut alaskulkeviin
niisi-nauhoihin 7V4. Yeitsikehyksessä V on
koukku-rivejä vastaava määrä koukkuveitsiä 1V4. Nämä
veitset nousevat ylös ja alas nostaen mukanaan
kaikki ne koukut, joiden väkä cn veitsen päällä.
Neulat joita kannattavat neulalauta B ja
vie-terikehys K, hallitsevat koukkujen aseman
painaen koukut veitsiä vastaan. Lappusilinterillä
1. prismalla S kulkee lappuketju L. Kulkien
vaakasuorasti edes ja takaisin silinteri painaa
lapun neuloja vastaan. Jos lapussa on
neulan kohdalla reikä, painuu neulan kärki sen
läpi saamatta aikaan mitään muutosta, mutta
kun lappuun ei ole lävistetty reikää, painuu
neula takaisin kuten neula N3 painaen koukun
K, takaisin. Veitsien noustessa jää taapäin
painettu koukku alas ja muut ncusevat ylös
nostaen niidet viremuodostukseen. Jokaisella
koneen iskulla silinterin sivu kiertyy tuoden
uuden lapun toimintaan. Lappuihin on lävistetty
kudottavan kankaan sidos. — J. rakennettiin
alkuaan yksinostoiseksi ja muodosti suljetun
vireen. Koukkujen lukumäärä oli 100-200.
Myöhemmin on alettu rakentaa sekä yksi- että
kaksi-nostoisia koneita, joiden koukkuluku nousee
800:aan ja ylikin. Viremuodon puolesta ne
saattavat olla suljetun, avoimen ja puoliavoimen vireen
koneita. Lukuisiin eri tarkoituksiin rakennetaan
nykyään erikois-jacquardi-koneita. Uusimpia
j:eita on viime aikoina käytäntöön tullut
Verdol-jacquardi-kone, joka soveltuu etenkin hienoimpien
kankaiden kutomiseen.
Laput 1. kortit valmistetaan pahvista
erikoisella reiänlävistyskoneella 1. lappukoneella.
E. J. S.
Jacquardi-kone.
Jacquerie /zakri’J, talonpoikain kapina
Ranskassa 1358. ks. Jacques ja
Talonpoikais-sodat.
Jacques [zak], Jaakko nimen ransk. muoto.—
Jacques Bonhomme [bono’m], oik.
„kunnon mies Jaakko", „Jaakko tyhmeliini", 1300- ja
1400-luvuilla ranskalaisesta talonpojasta
käytetty pilanimi, jonka mukaan ranskalaisten
talonpoikain 1358 tekemä kapina sai nimen la
j a c q u e r i e.
Jacques-Dalcroze ks. Jaques Dalcroze.
Jaeta alea esto (lat.), oikeastaan iacta alea
est, vrt. Alea jaeta est.
Jaculus ks. n y p p y r o t a t.
Jadassohn f-sön],’ Salomon (1831-1902),
saks. teoreetikko ja säveltäjä, Lisztin ja
Haupt-manuin oppilas; tuli 1871 opettajaksi Leipzigin
konservatoriin. Usea suomalainen musiikkimies
on saanut häneltä teorian opetusta. V. 1887 J.
sai Leipzigin yliopistolta kunniatohtorin arven,
nimitettiin 1893 kunink. professoriksi. Julkaisi
lukuisia käytännöllisiä teorianoppikirjoja, joissa
kuitenkaan ei ilmene mitään varsinaisesti
omintakeista. Säveltäjänä J. oli mestari
kaanonin alalla (orkesteri- ja pianoserenadeja,
laulu-duettoja) ; mutta muuten hänen monilukuisissa
teoksissaan (4 sinfoniaa, 2 pianokonserttoa, 2
jou-hikvartettia, 4 pianotrioa, kuorosävellyksiä y. m.)
on sujuvan muodon, miellyttävän soinnin ja
klassillisen sanontatavan ohella ylen vähän
itsenäisyyttä ja tuoreutta. I. K.
Jade (1. J ahde), 22 km pitkä kulkukelpoinen
joki Oldeuburgissa; laskee J.-lähtee n (190
knr); tämän suu 011 kulkukelpoinen eikä koskaan
ole jäässä. Strategisista syistä Preussi 1853
lunasti Oldenburgilta pari maa-aluetta (10,8 knr)
lahden molemmin puolin ja rakensi sinne 1855-69
n. 120 milj. mk:n kustannuksilla sotasataman.
Alueella on kaupunki Wilhelmshaven. E. E. K.
Jadeiitti, valkea tai vihertävä, läpihohtava.
pyrokseenin sukuinen kivennäinen (kokoomus
NaAlSLCy. J:ia on Kiinassa ikimuistoisista
ajoista käytetty koruesineiden ja pienien
kuvan-veistosten valmistukseen. Myös on löydetty siitä
tehtyjä kivikauden aikuisia työkaluja ja
amuletteja. ks. J a d e i i 11 i-k i r v e e t. P. E.
Jadeiitti-kirveet, jadeiitti-kivestä tehdyt
kirveet ja taltat, jollaisia tavataan jokunen määrä
nuoremmalla kivikaudella. Kun jadeiittia ja sen
sukuista nefriitti-kiveä yleiseen tavataan
Itä-Aasiassa, pidettiin jadeiitti-kirveitä Euroopassa
kauan itäisenä kauppatavarana, ja tälle
otaksumalle rakennettiin arkeologisia teorioja.
Sittemmin on noita kivilajeja löydetty etupäässä
irtonaisina vierinkivinä paikoittain Euroopastakin,
ja kirveitä tutkittaessa on huomattu, että ne
eivät ole kaikki vieraasta aineksesta valmistettuja,
vaan että siis paikallista kiveä on käytetty.
Jcka tapauksessa nämä kivilajit näyttävät
raaka-aineinakin olleen hyvin haluttuja nuoremmalla
kivikaudella. — Suomesta jadeiitti-kirveitä ei
tunneta. A. M. T.
Jadrintsev, Nikolai Mihailovits
(1842-94), ven. kirjailija, tutkimusmatkailija ja
yhteiskunnallinen toimimies, syntyisin Omskista.
harjoitteli opintoja Pietarin yliopistossa. Vv.
1865-68 J. siperialaisen „separatisminsa" vuoksi
sai istua Omskin vankilassa, jonka jälkeen hän
karkoitettiin Senkurskiin, josta pääsi vapaaksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
