- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1263-1264

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jakki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1263

Jakobstad—Jakoluettelo

1264

kaussa hän siirtyi Pietariin, jatkoi opinnoitaan
ja suoritti saksan kielen yliopettajan tutkinnon.
Pietarissa hän tutustui taideakatemian
professorin ja virolaisen isänmaanystävän J. Kölerin
seurapiiriin, joka vaikutti hänessä kansallisen
heräämisen ja vakaannutti hänen taipumuksiaan
vapaamieliseen, mutta poliittisessa suhteessa ehkä
liian venäläisvstävälliseen suuntaan. Jo 1865 hän
esiintyi J. W. Jannsenin maltillisessa ja
kirkol-lismielisessä „Eesti Postimees" lehdessä pontevana
uudistusten ja parannusten vaatijana. Opettajana
hänen huomionsa etupäässä kiintyi
epäkohtiin virolaisten koulujen alalla, ja hän kirjoitti
erinomaisen, Virossa vuosikymmeniä käytetyn
kolmiosaisen lukukirjan „Kooli lugemiseraamat"
(I:n osa 1867). V. 1873 J. julkaisi värikkään
kansallisromanttisen mielikuvituksen
kannattaman esityksen Viron historiasta „Kolm isamaa
könet", joka herätti suurta suuttumusta
saksalaisten ja vanhoillisten piirissä, mutta samalla
se teki J :sta yhdellä iskulla suositun ja
vaikutusvaltaisen kansanjohtajan. V. 1878 J., joka
oli muuttanut takaisin kotimaahan, perusti
Vil-jandissa kansallis-vapaamielisen „Sakala"
sanomalehden ajamaan laajempien kansankerrosten
vapauttamista Itämerenmaakuntain
etuoikeutettujen säätyjen valtiollisen, taloudellisen ja
sivistyksellisen holhouksen alaisuudesta. „Sakala", vaikka
lakkautettiinkin seur. v. 8 kuukaudeksi, saavutti
suurta, innostunutta kannatusta; kyllästyneinä
Jannsenin sanomalehteen liittyivät siihen alussa
m. m. Kreutzwald ja Hurt. Mutta pian tuli
kuitenkin ero Hurtin ja J:n välillä. J. arvosteli
nimittäin ankarasti kirkkoa ja pappeja, ja se,
samaten kuin moni muukaan seikka, ei miellyttänyt
Hurtia. Mutta J. sai puolelleen sen kansan
enemmistön, jonka nimessä hän esiintyi, jonka etuja
hän puolusti ja jonka kansallista kunnianhimoa
hän kiihotti. Hurt luopui, muutettuaan
kirkkoherraksi Pietariin. 1881 „Eesti kirjameeste seltsin"
esimiehvydestä, hänen sijalleen valittiin
esimieheksi J., joka oli keskittänyt käsiinsä jo monien
muittenkin seurojen johdon. Mutta J:n
demagogisiin taipumuksiin tyytymättöminä erosivat
seurasta useammat sivistyneet jäsenet, vaikka
jäsenluku muuten kyllä saatiin kohoamaankin. Tämä
teki J:n miettiväiseksi ja hän kehoitti kaikkia
yhteiseen työhön, mutta kuoli yhtäkkiä maalisk.
7 p:nä 1882, parhaassa iässään ja toteuttamatta
kaikkia niitä toiveita, joita häneen oli
kiinnitetty. J. on julkaissut helppotajuisia ja
herättäviä kirjasia virolaisen musiikin, maanviljelyksen
ja merenkulun edistämiseksi. Hän on
kirjoittanut näytelmän „Artur ja Anna" ja julkaissut
runokokoelman ,,C. E. Linnutaja laulud". Mutta
hänen merkityksensä ja vaikutuksensa palautuu
pääasiallisesti hänen toimintaansa ensimäisenä
virolaisena „reaalipolitikoitsijana". G. S.

Jakobstad ks. Pietarsaari.

Jakobstadt [jäkobstat], kaup. Venäjällä,
Kuurinmaalla, Väinäjoen varrella, 5.843 as. (1897),
40 °/0 juutalaisia; harjoittaa olut- ja
viinateollisuutta. — V. 1704 A. Lewenhaupt voitti täällä
venäläis-puolalaisen armeian.

Jakob Ulfsson ks. Jaakko Ulfinpoika.

Jakokieliset (Fissilinguia), sisiliskoja, joilla on
ohut ja pitkä, kärjessään kahtia jakautunut
kieli. Tämä on hyvin liikkuva ja ne voivat
ojentaa sen pitkälle ulos suusta käyttäen sitä tunto-

elimenä. J:siin luetaan vanhassa maailmassa
levinneet varsinaiset sisiliskot (Lacertidæ),
skin-koidit (Scincoidece), varaanit (Varanidae) ja
amer. tejusisiliskot (Ameividece). K. M. L.

Jakokirja, isojako-, isojaonjärjestely- ja
hal-komistoimituksissa tehtävä asiakirja, joka
osoittaa, miten jako on osakasten kesken toimitettu
ja mitä tiluksia ja tiluskuvioita kukin osakas
on tullut jaossa saamaan. — Perinnönjaossa
ks. Perintö. K. E-a.

Jakokone, ilmapuntarien, lämpömittarien,
tähtitieteellisten ja geodeettisten y. m. koneitten
asteikkojen piirtämiseen käytetty laitos. J:n
rakenne perustuu tav. hyvin tarkan
mikrometriruuvin käyttämiseen, jonka nousu on pieni (esim 1
mm). Ruuvi siirtää kullakin kierroksellaan joko
asteikolla varustettavan kappaleen tai asteikon
pykäliä piirtävän terän yhtä paljon eteenpäin. J.
on erilaatuinen sitä myöten, onko se tarkoitettu
suoraviivaisten vaiko ympyränmuotoisten
asteikkojen pykälien piirtämiseen. J:lla on saavutettu
niin suuri tarkkuus, että 1 mm: n pituudelle
on osattu kaivertaa 5,000 piirtoa. U. S:n.

Jakokunta, maanjaoissa esiintyvä nimitys; j.
käsittää kaikki samaan jakotoimitukseen
kuuluvat talot ja tilukset. Niinhyvin sarka- kuin
isojaossakin on kukin kylä tavallisesti
muodostanut oman jakokunnan. Jos samaan lohkokuntaan
kuuluu useita kyliä ja niin laajoja tilusaloja,
ettei niitä voida tarpeeksi selvästi ja joutuisasti
samassa isojakotoimituksessa käsitellä, voidaan
sellaiset lohkokunnat jakaa ensin pienempiin
jakokuntiin, joissa kussakin erikseen isojako
toimitetaan. vrt. Kylä ja Maanjako.

K. E-a.

Jakolasku. Jos luku a on jaettava toisella
luvulla b, niin etsitään kolmatta lukua k, joka
kerrottuna 6:llä antaa tuloksi a. Lukua a
sanotaan jaettavaksi, b jakajaksi ja k

osamääräksi. Jakoa merkitään ~ tai a:b

o

(lue: a jaettuna b:llä). Kun a ja & ovat kokonaisia
lukuja ja k niinikään kokonainen, sanotaan jaon
menevän tasan. Ellei jako mene tasan, on k
kahden peräkkäin seuraavan kokonaisen luvun
n ja n-\-l välillä ja a lukujen nb ja (n-\-l)b
välillä, a ja nb erotusta sanotaan jakop eräksi
(r). Siis on a — nb = r (r pienempi kuin b).

U. 8: n.

Jakoluettelo. Kun irtainta omaisuutta on
ulosmitattu useampain saamisista ja joku
saamamie-histä vaatii parempaa etuoikeutta ulosmitattuun
omaisuuteen kuin minkä ulosmittaus tuottaa,
taikka jos omaisuudesta, joka on ulosmittaukseen
saatu, toinen velkoja on pyytänyt maksua sen
nojalla, että hänellä on siihen panttioikeus tahi
oikeus pitää sitä takanansa, eikä varoja riitä
täydeksi maksuksi velkojille eivätkä nämä sovi
siitä, miten ne ovat jaettavat, tulee
ulosottomiehen, noudattaen sitä etuoikeusjärjestystä,
joka on säädetty ulosmittauksessa
noudatettavaksi ynnä sopivissa osissa mitä kiinteistöä
ulosottotoimin myytäessä tehtävästä
velkojainluette-losta on säädetty, tehdä jaosta eri luettelo eli
n. s. jakoluettelo ja sitten ilmoittaa velkojille,
että luettelo on jostakin määräpäivästä alkaen
ulosottomiehen luona nähtävänä 20 päivän
kuluessa; ja tulee ulosottomiehen, vaikkakin
jako-luettelosta valitettaisiin, heti luettelon mukaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0680.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free