- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1265-1266

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jakoraja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1265

Jakoraja—Jakuutit

1266

toimittaa jakaminen kuitenkin panttia ja
takausta vastaan, milloin sellainen lain mukaan
on asetettava. (Joulukuun 3 p:nä 1895 annetun
Ulosottolain 6 luvun 3-6 §§.) L. Cg.

Jakoraja, jakotoimituksessa syntynyt raja,
erotettava jakokuntaa ympäröivästä piirirajasta.
Sittenkuin jakotoimitus on kartalla tehty
valmiiksi ja jakorajat kartalle vedetty, paalutetaan
ne kartan mukaan maalle sekä merkitään
pyykeillä ja viisareilla. K. E-a.

Jakosenranta, köyrylaivalaituri Saimaassa
Joutsenon kunnassa. K. S.

Jakosienet ks. Bakteerit.

Jaksartes
a’r-J, Sir-Darja-joen (ks. t.) [-muinainen nimitys.

Jakso, mus., sonaattimuodossa (ks. t.)
pää-ryhmityksen kautta syntyvä jaosto: I.
Pääjakso (alusta repriisiin saakka), II. K e h i t y
s-jakso, III. Kertausjakso (pääasiassa I.
jakson kaltainen), IV. Lisäjakso (1. Coda),
ks. Satsi. I.E.

Jaksoittelu ks. Fraseeraus.

Jakso-ornamentti, samaa, kahta, tai useampaa
aihetta kertailemalla ja toistamalla syntynyt
nauhan- tahi friisintapainen koriste. U-o. N.

Jakub kaani (s. 1849), Afganistanin emiiri,
Sir Ali’u poika, pääsi isänsä kuoltua emiiriksi
helmik. 1879; vähää ennen (jouluk. 1878) oli
syttynyt sota Englantia vastaan; J. ryhtyi heti
sovitteluihin englantilais-intialaisen hallituksen
kanssa, solmi toukok. 1879 rauhan ja liiton,
mutta kun Englannin asiamies muutamia
viikkoja myöhemmin murhattiin, erottivat
englantilaiset hänet, ja hänet vietiin Intiaan vankeuteen
epäiltynä murhaan osalliseksi. E. Af-a.

Jakubovits / -o’-/, Petr Filippovits
(1860-1911), ven. kirjailija, istui 3 vuotta
Petro-pavlovskin linnassa ja oli 1887-99 pakkotyössä
Siperiassa valtiollisista syistä. Julkaisi 1895
oivalliset, suurta huomiota herättäneet
kertomuksensa siperial. vankien elämästä: „Hyljättyjen
maailmassa" ja „Elämän lapsipuolet". J. on myös
tunnettu lyyrillinen runoilija.

J akuskin J-u’-], Ivan Dmitrijevits
(1793-1857), dekabristi, vanhaa ven. ylimyssukua,
otti kaartinupseerina osaa sotaan Napoleonia
vastaan. Sotaretken aikainen oleskelu ulkomailla
paljasti hänelle, samoinkuin monelle muullekin
venäläiselle upseerille, kotimaan olojen kierouden.
Saattaakseen Venäjälle perustuslaillisen
hallituksen ja poistaakseen maaorjuuden J. perusti
yhdessä Muravjevien, Muravjev-Apostolien ja ruht.
S. Trubetskoin kanssa „Pelastuksen liiton" (Sojuz
spasenija). Yltiöpäisessä intomielisyydessä hän
1817 tahtoi surmata keisari Aleksanteri I:n,
kun eräs hänen toverinsa ilmoitti keisarin muka
aikovan luovuttaa muutamia valtakunnan osia
Puolalle ja siirtävän pääkaupungin Varsovaan.
Omalla maatilallaan Smolenskin läänissä hän
koetti, vaikka menestyksettä, toteuttaa
talon-poikainvapautusta. „Yhteisen hyvän liitossa"
(Sojuz ilagodenstvija), joka oli uudestaan
muodostettu „Pelastuksen liitosta", J. oli
innokkaimpia jäseniä. Aleksanteri I:n kuoltua hän
joulukuussa 1825 yritti estää kaartinrykmenttejä ja
liiton jäseniä vannomasta uskollisuutta Nikolai
T: seile sekä vapauttaa vangitut toverinsa, mutta
joutui itse vangiksi ja tuomittiin kovaan
pakkotyöhön Siperiaan, josta hän 1856 armahdettuna

sai palata Moskovan kuvernementtiin. Täällä hän
saneli merkilliset muistelmansa, jotka ensi
kerran ilmestyivät Lontoossa 1862. J. J. Af.

Jakut (J a q u t) [jäküt], i b n-A b d-a 11 a h u
r-Rüml (1179-1229), arab. maantieteilijä,
kreikkalaista syntyperää, on kirjoittanut laajan
„Maantieteellisen sanakirjan" (julk. Wüstenfeld 1866-73).

Jakutsk
u’-J. 1. Hallintoalue [-Koillis-Sipe-riassa, ulottuu pohjoisessa Jäämereen, rajoittuu
idässä, etelässä ja lännessä muihin venäl.
alueisiin. Siihen luetaan myös Uuden-Siperian- ja De
Longin-saaret. J. on suurin Venäjän maakunnista,
3,963,228 kma, ja harvimmin asuttu: 309,900 as.
(1909), s. o. 0,0? henkeä km2:llä. Eteläosan
täyttävät Jablonovyi y. m. Itä-Siperian vuoristoon
kuuluvat vuoret. Pohjoiseen maa alenee,
Jäämeren rantamalla tasankoa ja tundraa. Ilmasto
maapallon mantereisin. Verhojanskissa vuoden
keskilämpö —16,9° C, tammikuun •—50,8° C,
heinäk. + 15,i° C; on mitattu —70° C.
Sademäärä vähäinen, talvet sangen vähälumiset;
Verhojanskissa sataa talvella n. 12 mm. Sää
talvella tyven. Eteläisillä vuorilla on laajoja
havupuu- ja lehtimetsiä, pohjoisessa, missä maa
pinnan alla on alituisessa jäässä, vallitsee
tundra-kasvullisuus. Eläinkunta rikas, varsinkin
turkiseläimiä ja kaloja runsaasti. Liikenne
käyttää yksinomaan vesiteitä; joet: Lena ja sen
lisä-joet Aidan, Olekma, Viljui, Vitim, Jana,
Indi-girka, Kolyma ovat tasajuoksuisia, syviä,
enimmäkseen kuljettavia. Lenalla kulkee n. 30
höyryalusta. Vesien jääpeite kestää kauan. Jakutskin
luona Lena on jäätön 5 kuukautta; suupuolella
vedet ovat auki ainoastaan 2kuuk.
Asukkaitten enemmistö on jakuutteja, 224,700 (1900);
venäläisiä on 21,000 (1900), joista sinne
karkoi-tettuja 6,580. Loput ovat tunguuseja,
lamuut-teja, tsuktseja ja jukagiireja. Maanviljelys
voittaa alaa. V. 1861 tänne siirretyt skoptsit ja
heidän oppilainaan jakuutit harjoittavat sitä
J :in eteläosissa menestyksellä. Useat piirikunnat
voivat tyydyttää oman viljantarpeensa.
Karjanhoito edistyy. Pohjoisosissa poronhoito on ainoa
elinkeino. Kalastus on tuottoisa. Vuorten
rikkaudet suuret: rautaa, hiiltä (etupäässä
ruskohiiltä), kuparia, lyijyä on laajat kerrokset,
toistaiseksi ei niitä, paitsi kultaa, kuitenkaan voida
käyttää. Kultatuotanto on v:een 1901
arvoltaan ollut kaikkiaan 2,670 milj. mk.; 1906:
1,380 kg. Muita J:n tuotteita ovat turkikset
(n. */2 arvosta soopelinnahkoja; saanti
vähenemässä) sekä maasta kaivetut mammutin
hampaat. — Teollisuutta ei ole. J. jaetaan 5
piirikuntaan. Pääkaupunki Jakutsk. — J:n valtaus
kasakkojen kautta alkoi 1627. Viimeinen
jakuuttien kapina kukistettiin 1682. — 2. Edellisen
pääkaupunki, Lenan vas. rannalla; 7,097 as.
(1901), enimmäkseen jakuutteja. Reaalikoulu,
naislukio y. m. oppilaitoksia, 2 kirjastoa;
sähkö-lennätinyhteys Irkutskiin. J: iin keskittyy alueen
kauppa. Kesämarkkinain tavaranvaihto n. 5,s
milj. mk; talvella on pienemmät markkinat. —
J:n perustivat kasakat 1632. E. E. E.

Jakuutit, turkkilais-tataarilaisiin kuuluva
kansa Itä-Siperiassa. Asumusalue Hatangasta
Lenan ylitse Kolymaan, enimmäkseen 60°
pohjoispuolella. — J. ovat Siperian alkuasukkaista
kestä-vimmät; Middendorf kiittää heidän kykyään
sopeutua erilaisiin olosuhteisiin, heidän oikeudentun-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0681.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free