- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1267-1268

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jakoraja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1267

Jalansuutelu—Jalava

1268

Jakuutti-nainen Utsurista.

toaan, kauppataitoaan ja sivistyshaluaan. ..Pane
jakuutti paljaalle kalliolle, löydät tulevana vuonna

siellä reiman talon",
sanoo venäläinen
sananlasku. Sekarotuiset,
jotka j:in kanssa
syntyvät, tavallisesti
ja-kuuttilaistuvat, vieläpä
venäläisetkin. J:n kieli
on levinnyt yli koko
Itä-Siperian. Osaj:sta
harjoittaa
maanviljelystä yhä lisääntyvässä
määrässä, enimmät
hevos-, lehmän- ja
poronhoitoa sekä metsästystä
ja kalastusta.
Huolimatta karjalaumojensa
ja metsänriistan
vähenemisestä j. säilyttävät lukumääränsä; heitä on
n. 230,000, enemmän kuin mitään muita Siperian
alkuasukkaita. — J. tunnustavat ulkonaisesti
kristinoppia. -— Ensimäiset tiedot j:sta toivat
1620 kasakat, jotka pian tekivät heidät
veronalaisiksi. Aseellista vastarintaa tehtiin: viimeinen,
suurin oli 1682. — Jakuutinkielestä, joka
eräissä suhteissa on sangen vanhanaikaisella
kanaalia, on O. v. Böhtlingk julkaissut erinomaisen
tutkimuksen: „Über die Sprache der Jakuten"
(1848). E. E. K.

Jalansuutelu oli itämailla ammoisista ajoista
alkaen nöyryyden ja alistumisen tavallisin
osoitus, joka myöhempien roomalaisten keisarien
aikana tuli tavaksi Euroopassakin. Paavit
vaativat jo 700-luvulla j:ua ruhtinailtakin. K. T-t.

Jalapa-juuri (suom. farmak. tubera jalapce),
Ipomcea purga kasvin mukulamaiset juuret, joita
sisältämänsä oksennusta vaikuttavan hartsin
vuoksi käytetään rohdoksena. Jalapa-kasvi on
ba-taatti-kasvin näköinen ja lähisukuinen
köynnöskasvi, kotoisin Itä-Meksikon vuoristoista,
nykyään viljelty troopillisessa Ameriikassa,
Jamaikassa ja Ceylonissa. J. A. Tl7.

Jalashirsi, rakennust., puurakennuksen
alimainen, muita hiukan vahvempi hirsi, joka lepää
kivijalan päällä ja johon lattiavuoliaiset upotetaan.

K. S. K.

Jalasjoki lähtee Jalasjärvestä luoteista kohti
ja yhtyy Ky rö jokeen. K. S.

Jalasjärvi. 1. Kunta, Vaasan 1., Ilmajoen
khlak., Jalasjärven-Peräseinäjoen nimismiesp.;
kirkolle 39 km Sydänmaan asemalta; 798,7 km2,
joista viljeltyä maata 15,757 ha (1901); 33137/144
manttaalia, talonsavuja 585, torpansavuja 505 ja
muita savuja 337; 12,394 as. (1907), joista
ruotsinkielisiä n. puoli sataa; 1,315 hevosta, 4.424
nautaa, (1908). — Kansakouluja 9. Kunnanlääkäri.
Apteekki. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Turun arkkihiippak., Vaasan ylärovastik.; ensim.
kirkko 1700-luvun alulta, itsen, khrakunnaksi
1894 (Keis. k. 8/11 1858) Ilmajoesta. Kirkko (rak.
1800, korj. 1902). [K. A. Bäckman, „Beskrifning
öfver Jalasjärvi kapell" (Suomi 1851, siv. 231
seur.).] ’ K. S.

Jalassaari, saari Lohjanjärvessä eteläpuolella
Isoasaarta. Luonnonihana ja rehevästä
kasvullisuudestaan kuuluisa; täällä kasvaa näet tammia,
jalavia, lehmuksia, vaahteria y. m. K. S.

Jalava (Ulmus), nokkoskasveille läheinen puu-

Vuorij alava.
I kukkiva oksa. 2
emikukka, 3 emi, 4 lehtiä
ja nuoria hedelmiä
kantava oksa, 5
hedelmä, 6 siemen.

suku; korkeahkoja puita, 16 lajia pohjoisen
pallonpuoliskon lauhkeissa osissa ja troopiilisen Aasian
vuoristoissa. Lehdet
toissahai-sia, vinotyvisiä,
suippokärki-siä. Kukat, jotka puhkeavat
ennen lehtiä, pienissä
sarjamaisissa kukinnoissa,
kaksineuvoisia, niiden kehä
vhdis-lelitinen, hedelmä
siipipaltei-nen pähkylä. Suomessa
kas-j vaa vuorij alava (U.
montana) maan eteläosassa n.
62°:eeu, harvinaisempi on
kynäjalava (TJ. effusa),
joka edellisestä eroaa
pitempien kukkaperiensä kautta.
Molempia lajeja viljellään
yleisesti puistoissa, ne
menestyvät pohjoisessa vielä Oulun
tienoissa. — Useita
kivettyneitä lajeja on tavattu,
vanhimmat eoseenikerrostumista,
mioseenia j alla j:ia kasvoi
Huippuvuorillakin. J. A. TV.

Jalava, Antti (1846-1909), kirjailija,
alkuperäinen nimi: Anton Fredrik A Imberg,
jonka aluksi kirjailijanimellä ja 1906 virallisesti
vaihti Antti Jalavan
nimeen. Hän oli synt.
Maskussa 18 p. heinäk. 1846,
tuli ylioppilaaksi 1863 sekä

filosofiankandidaatiksi
1868. J. oli toiminnassaan
harvinaisen monipuolinen:
hän oli koulunopettaja(eri
kouluissa 1868-78),
sanomalehtimies, kirjailija,
virallinen suomen kielen
kääntäjä (nimitetty
kielenkääntäjäksi suomen kieltä
varten senaattiin 1876).
kirjapainon johtaja (senaatin
kirjapainon johtaja v:sta
1887), suomalaisen
teatterin harras suosija ja sen
johtokunnan monivuotinen

jäsen, hän oli toimihenkilönä Suomalaisen kirjaili •
suuden seurassa (toisena varaesimiehenä v:sta
1902), Kansanvalistusseurassa ja monessa muussa
yhdistyksessä, hän oli verraton suullinen
kielenkääntäjä sääty valtiopäivillä talonpoikaissäädyssii
(1877-91) ja erinomaisen tarkka ja nopea sihteeri
pappissäädyssä (1894-1900). Hän näytti pystyvän
mihin toimeen tahansa, missä tarvittiin
käytännöllistä älyä, nopeaa arvostelukykyä, tarkkuutta
ja täsmällisyyttä.

Erityisesti on mainittava J:n toimet
sanomalehtialalla, johon toimeen hänellä oli aivan
erikoiset lahjat. Hän oli tosin vain lyhyen ajan
sanomalehden toimittajana (Uuden Suomettaren
ensimäisenä päätoimittajana 1869-70), mutta 3en
jälkeenkin hän on neljän vuosikymmenen kuluessa
ollut ahkerana sanomalehden avustajana.
Muistamista ansaitsevat sanomalehdistömme historiassa
sukkeluutensa, pirteytensä ja
kulttuurihistoriallisen arvonsa puolesta ne „Helsingin-kirjeet",
jotka hän kirjoitti Uuteen Suomettareen „Matin"
nimellä, etenkin kirjeet ensi vuosilta, joina hän
tätä nimimerkkiä kiivtti.

Antti Jalava.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0682.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free