- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1269-1270

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jalka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1269

Jalka—Jalkapallo

1270

Aivan erikoinen asema on J:lla meidän
sivistyselämässämme sen johdosta, että hän
ensimäi-senä ja miltei ainoana on varsinaisesti meillä
herättänyt harrastuksen Unkarin maata ja
kansaa kohtaa. Vv. 1874-75 hän teki tutkimusmatkan
Saksaan, Böömiin ja Unkariin, ja tämän matkan
hedelmänä ilmestyi ensin matkakirjeinä,
sittemmin eri teoksena „Unkarin maa ja kansa" (1876).
Sitä harrastusta, jonka tämä kirja herätti
Unkarin oloja kohtaan, J. sittemmin yhä piti
suuressakin yleisössä vireillä osittain suomennoksilla
unkarilaisesta kirjallisuudesta (m. m. Jökain
„Uusi tilanhaltia", 1878), matkakirjeillä ja
muilla Unkaria koskevilla kirjoitelmilla sekä
julkaisemalla „Unkarin-albumin" (1881), uuden
yleistajuisen esityksen Unkarista
Kansanvalistusseuran „Maantieteellisissä kuvaelmissa" (1882-83)
ynnä vihdoin Tapani Széchenyin ja Frans Deäkin
elämäkerrat (1901-02). Unkarin kielen taidon
levittämiseksi J. vaikutti toimittamalla (yhdessä
unkarilaisen prof. J. Szinnyein kanssa)
„Unkarin kielen oppikirjan" (1880) sekä antamalla
v:sta 1880 alkaen ylioppilaille opetusta unkarin
kielessä, jonka aineen ylimääräiseksi lehtoriksi
yliopistoon hän nimitettiin 1881. — Hän oli
kutsuttu jäseneksi eräihin unkarilaisiin
seuroihin, m. m. Unkarin tiedeakatemian
ulkomaiseksi jäseneksi 1902. J. kuoli 3 p. heinäk. 1909.

E. N. S.

Jalka. Jalaksi sanotaan yleensä maalla
elävien luurankoisten parillisia paikanmuuttoelimiä,
etu- ja takaraajoja, ihmisellä takaraajoja
(alaraajoja) tai ahtaammassa merkityksessä vain
näiden alinta osaa. J:ssa, joka jonkinmoisena
pylväänä kantaa koko ruumiin ja välittää sen
paikansiirtoa, erotetaan kolme osaa: reisi, sääri
ja jalka. Beiden tukena on yksi luu, vahva
reisiluu (femur); sen pallomainen, ruston
peittämä yläpää on kiinnitetty lantion syvään
nivel-kuoppaan ja alapäällään se polven kohdassa
niveltää kahdella vahvalla kamaralla ja litteän
pyöreähkön polveni umppion avulla
sääriluuta vasten. Reiden ja lantion välillä on
niinmuodoin kuulanivel, polvessa taas kulmanivel,
molemmissa nivelissä vahvat nivelpussit.
Sääressä on kaksi pitkää putkiluuta, vahvempi
sääriluu (tibia) ja paljoa hienompi
pohjeluu (fibula), joista edellisen alapäässä on
ulkoneva haarake, sisäpuolinen keliräsluu,
jälkimäisen alapään taas muodostaessa
ulkopuolisen kehräsluun. Jalassa (pes)
erotetaan kahteen suuntaan kupera jalanselkä ja
alipuolinen kovero jalkapohja. Jalan luuston
muodostavat nilkan, jalkapöydän ja varpaiden
luut. Nilkassa (tarsus) on 7 luuta, joista
vahva, kehräsluitten välissä oleva kantalasta
muodostaa jalkanivelen, kantaluu taas
taap-päin pistävän kantapään, jalkakaaren
takimai-sen tukikohdan. Jalkapöydän (metatarsus)
viisi luuta ovat putkiluita ja niihin liittyvät
varpaiden (digiti) luut, joita on kussakin
varpaassa kolme, paitsi isossavarpaassa, niissä
on kaksi. Kaikkia j:n luita yhdistävät vahvat
siteet toisiinsa. Suuri merkitys käynnin
joustavuudelle on jalan kaarevuudella. Koko
jalkapohja ei yhtä vahvasti nojaa maahan, vaan
tukikohtina ovat kantapää ja jalkapöydän uloin osa.
Samoinkuin luusto ja siteet on jalan lihaksisto
vahvasti kehittynyt. Reiden etusivulla on ojen-

tajia; pinnalla suora, sisäinen ja ulkonainen
reisilihas, jotka toimivat jalkavarren ojentajina
ja reiden nostajina, sisäpuolella lähentäjiä,
takasivulla taas säären taivuttajia, takana
perän luona suuret istuinlihakset, jotka
vaikuttavat reiden ojentamiseen ja ulospäin kiertämiseen;
sekä vartalon pystyssä pitämiseen. Säären
lihaksista ovat huomattavat isot pohjeluun lihakset,
jotka jatkuvat kantaluuhun kiinnittyneeksi
Akhilleksen jänteeksi, ojentavat
jalkaa ja nojaavat sitä käydessä ja seisoessa maata
vastaan.

J. saa valtimonsa suuresta reisivaltimosta
(arteria femoralis), joka polven taipeessa
jakaantuu kahteen päähaaraan, hermonsa taas
pääasiallisesti suuresta lonkkahermosta (nervus
ischiadicus), ihmisruumiin leveimmästä ja
vahvimmasta hermosta. K. M. L.

Jalka, vanha, monessa maassa käytetty
pituusmitta, jonka sijaan nykyään melkein kaikkialla
Euroopassa, paitsi Englannissa ja Venäjällä, on
astunut metri ja sen osamitat. J. jaetaan jcko
12 tuumaan (= 12 linjaan) tai 10 tuumaan (= 10
linj.). Meillä oli 2 jlk.= kyynärä. J:n pituus
met-riiu verraten on seuraava: 1 m =3,868 suom. 1.
ruots. jlk., siis 1 jlk. = 0.2969 m; 1 m = 3,ot8
Pariisin jlk. = 3,168 itävalt. jlk. = 3,i86 reininmaal. jlk.
= 3,28i engl. tai ven. jlk. = 3,333 sveits. tai baden,
jlk. = 3,424 hannov. jlk. = 3,426 baier. jlk. = 3,491
würtemb. jlk. = 3,531 saksii, jlk. U. S:n.

Jalkaharppi ks. Harppi.

Jalkahiki, jalkaterän ja varsinkin varpaitten
luonnottoman runsas hikoileminen, josta iho
varpaitten välissä pian sierrettyy ja irtaantunut
mar-raskesi syöpyy, levittäen sitten erittäin ilkeän
hajun. J:n välttämiseksi ovat jokapäiväiset
jalka-kylvyt osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi, vrt.
Kylvyt. (M. O-B.)

Jalkainpeseminen oli muinaisajan
sivistyskansoilla, jotka käyttivät sandaaleja, tärkeä
tehtävä, jolla esim. isäntä osoitti kohteliaisuutta ja
kunnioitusta vierailleen. Raamatun mukaan (Job.
135) Jeesus kuolemansa edellisenä iltana pesi
opetuslastensa jalat opettaaksensa heille nöyryyttä
ja rakkautta lähimäiseen. Siitä lähtien
jalkainpeseminen kristittyjen piireissä tuli tavaksi, joka
kuului ripilläkäymisen valmistuksiin.
Kreikkalaisessa kirkossa j.-p:llä on sakramentin arvo,
vaikka se ei ole pakollinen. Roomalais-katolisessa
kirkossa paavin, piispojen, apottien ja muutamien
ruhtinasten, esim. Itävallan keisarin, 011 tapana
kiirastuorstaina pestä kahdentoista köyhän jalat.
Sama tapa on säilynyt Venäjällä ja äskettäin sitä
vielä noudatettiin anglikaanisessakin kirkossa.

K. T-t.

Jalkakylpy ks. Kylvyt.

Jalkalista, rakennust., profiloitu lauta, joka
lattiaa ympäröiden peittää seinän ja lattian
välistä rakoa ja suojelee seinän alaosaa. K. S. K.

Jalkapallo, maailman yleisin pallopeli, on
kotoisin Englannista, missä sitä jo 1300-luvulla
sangen häikäilemättömästi ja ilman mitään
erikoisia sääntöjä pelattiin pitkin katuja ja kujia
varsinkin laskiaisena. 19:nnen vuosis. puolivälissä
j. saa järjestelmällisemmäu luonteen. Se
jakaantuu sääntöjen puolesta kahteen lajiin.

1. Football association, jota pelataan
kaikkialla maailmassa, Pohjoismaissa
yksinomaan. Käytetään noin 70 cm:n vmpärimittaista

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0683.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free