- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1273-1274

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jalkine ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1273

Jalkine—Jalokivet

1274

turvallisuuttansa. Se voi liikkua ja taistella
minkälaatuisella maanalalla tahansa, jossa vain
ihminen voi päästä eteenpäin. Jalkaväkeä on
helppo muodostaa ja harjoittaa; sen voi nopeasti
asettaa sotakannalle. Taistelussa ja marssiessa
se ei vähästä joudu epäjärjestykseen ja saadaan
helposti jälleen järjestykseen. M. v. E.

Jalkine ks. Jalkineteollisuus ja
Puku.

Jalkineteollisuus. Jalkineiden valmistus on
sekin nykyisin jo muuttumassa yksinomaiseksi
tehdasteollisuudeksi, jonka tuotteet jo täysin
kykenevät kilpailemaan käsiteollisuuden kanssa,
samalla kuin tuotantokyky on suunnattomasti
lisääntynyt. Suurissa maissa jalkinetehtaat jo
ovat erikoistuneet, niin että toisissa valmistetaan
vain juhla- ja ylellisyyskenkiä, toisissa kävely-,
toisissa yksinkertaisia, toisissa lastenjalkineita,
toisissa tohveleita j. n. e. Ne eri vaiheet, joiden
läpi jalkineen valmistuksessa on kuljettava, ovat
pääasiallisesti samat kaikille eri lajeille. Ensin
annetaan tehtaan nalikavarastosta p ä ä 11 i
s-nahka, josta leikkaaja joko käsivaralla
tehtaan mallintekijän laatimien mallien
mukaan tai päällisnahan
leikkuuko-n ees s a leikkaa ne osat, joista jalkineen
päällinen on kokoonpantava. Vuoriainekset Saavat
saman käsittelyn. Kokoonompelun suorittavat
tavalliset naistyöntekijät; tällöin myös erityisissä
koneissa kiinnitetään napit, koukut ja sirkat. Kun
päälliset ovat valmiit, tarkastetut ja niputetut
tusinoittain, annetaan ne päällisten
neulomosta pinnausosastoon, jonne myös
pohjanleikkuuosastosta on saatu p o
h-janleikkuukoneissa (kuva 1) valmiiksi
leikatut pohjat ja välipohjat.
Pinnaus-osastossa välipohja ja päälliset ensin
väliaikaisesti asetetaaan lestille, jonka jälkeen
pääl-nisnahka päällevetokoneella (kuva 2)
pingoitetaan lestille ja pinnauskoneella
(kuva 3) väliaikaisesti kiinnitetään välipohjaan
ja lestiin. Näiden vaiheiden läpi on sekä
rantti-läpineulottujen että
naulattujen ja käännettyjen jalkineiden käytävä.
Pohjaus suoritetaan erikoisessa
pohjausosas-tossa, jossa hienommat ja lujemmat jalkineet
varustetaan lujasta nahasta leikatulla
reuna-hihnalla, n. s. r a n t i 11 a, joka r antinne
u-lontakoneella (kuva 4) ommellaan
välipohjaan ja päällisnahkaan. Kanttiin kiinnitetään
pohjanneulontakonee’lla (kuva 5)
pohja, joka näin ollen helposti voidaan korvata
entiseen ranttiin kiinniommeltavalla uudella ja
ehyellä pohjalla. (Uusimpia, amer. koneyhtiön
„United shoe machinery company"n
rantinneu-lontakoneita käyttävät tehtaat ovat oikeutetut
nimittämään tuotteitaan „good vear"-kengiksi;
Suomessa Äströmeillä Oulussa sekä Korkeakoskella).
Läpineulotuissa jalkineissa pohja on suorastansa
kiinnitetty päällisnahkaan n. s.
läpineulontako-neessa (kuva 6) („Mc-kay-kengät"). Naulatuissa
ja ruuvatuissa kengissä pohja on kiinnitetty
päällisnahkaan naulauskoneessa (kuva 7)
puunauloilla ja ruuviko n eessa
messinki-ruuveilla. Sitten kiinnitetään
koronraken-nuskoneessa valmistettu korko
korko-koneen avulla pohjaan, jonka jälkeen korko
vielä muodostetaan ja tasoitetaan sitä
varten olevissa koneissa. Samoin pohjanreunat ta-

soitetaan ja mustataan, pohjat silitetään ja
värjätään. Jälkipuhdistusiosastolla
jalkineet sitten saavat viimeisen voitelun,
varustetaan tehtaan leimalla, paritetaan, tarkastetaan
ja ovat näin valmiit kauppaan vietäviksi.
Käännetyissä, etupäässä naisten ja lasten
käyttämissä ja eritoten tanssiaiskengiksi sopivissa
jalkineissa ei ole välipohjia, vaan pohja ommellaan
suoraan nurinkäännettyyn päälliseen
rantinneu-lontakoneissa, jonka jälkeen kenkä erikoisessa,
koneessa käännetään oikeinpäin ja varustetaan
nahalla päällystetyillä puukannoilla. Näitä kenkiä
valmistaa tehdastuotteena Suomessa vain
Korkeakosken tehdas. Suomen nykyinen
valmistusmäärä arvioidaan (1911) 500,000 pariksi vuodessa.
V. 1908 valmistettiin 5:ssä jalkinetehtaassamme
yht. 258,000 paria, tuotannon arvo oli 2,555,700
mk, ulkomaisia aineksia käytettiin 1,056,641
mk:n ja kotimaisia 384,500 mk:n arvosta, ks.
kuvia seuraavalla sivulla. O. E.

Jalkio, jaloin soitettava urkukoskettimisto;
keksittiin Saksassa noin 1325. Se ulottuu
nykyään suuresta C:stä 1-viivaiseen d:hen, jopa
g:hen asti. (ks. Pedaali.) I.E.

Jalmal (samoj., = „maanääri") 1.
Samojedi-niemi, niemimaa Siperiassa Karian-meren ja
Obin suun välissä, pituus 980 km, leveys 140-240
km. Vielä suureksi osaksi tuntematonta. Alavat,
kasvullisuudesta köyhät maat vaihtelevat
ylänkö-tundrojen ja metsäisten alojen kanssa. Vesiä
on runsaasti. Asukkaat poroja paimentelevia
samojedeja. E. E. K.

Jalohaukat (Falco), rohkeita, tuimasti
lentäviä petolintuja, joilla on lyhyt, vahvasti
koukistunut nokka, yläleuan reunassa terävä
hammas ja sitä vastaava pykälä alaleuassa. Siivet
ovat pitkät, suipot, toinen käsisulka pisin; myös
pyrstö on sangen pitkä ja kapea. Monet j.
pyytävät ravinnokseen yksinomaan lintuja, joihin
ne tuimalla vauhdilla iskevät lennosta. J:hin
luetaan Suonien linnustossa tunturi- 1.
jahtihaukka (Falco gyrfalco),
muuttohaukka (F. peregrinus), nuolihaukka (F.
subbuteo), poutahaukka (F. cesalon),
torni-haukka (F. tinnunculus) ja
punajalka-haukka (F. vespertinus). Melkein kaikki
jalohaukat ovat Suomessa muuttolintuja. E. M. L.

Jalokaasut (saks. Edelgase), yleisnimitys niille
luonnossa harvinaisesti esiintyville kaasumaisille
alkuaineille, jotka eivät yhdy muihin
alkuaineisiin. J:ihin kuuluvat heliumi, argoni, neoni,
kryptoni ja xenoni. Edv. Uj.

Jalokivet, erikoisen kauniit, kestävät ja
harvinaiset kivennäiset. Ensinmainittu ominaisuus
merkitsee sitä, että ne ovat hyvin kiiltäviä, vahvasti
valoa taittavia (tästä johtuu jalokiven kimmellys
eli „tuli"), läpinäkyviä ja joko komean värisiä
tai värittömiä. Kestävyys 1. se ominaisuus, ettei
kiveen tule naarmuja, johtuu siitä, että j:n
kovuus on suurempi kuin kvartsin
(kovuusasteikossa n:o 7), joka on kovin tavallisessa pölyssä
esiintyvistä aineista (muutamia pelimeämpiäkin
kivennäisiä kumminkin pidetään arvokkaina
jalo-kivinä, esim. opaalia). J. ovat haluttuja vain
näiden fysikaalisten ominaisuuksiensa vuoksi.
Kemi-all. kokoomukseltaan ne kaikki ovat varsin
tavallisia alkuaineita tai yhdistyksiä ja
semmoisinaan arvottomia. Niitä erotetaan:
täysjalo-kivet ja puolijalokivet. Edellisiin kuu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0685.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free