- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1277-1278

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jalokivisepäntaito ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1277

Jalokivisepäntaito—Jalta

1278

luvat, järjestettyinä arvonsa mukaan: t
i-m a n 11 i, korundi (jonka erivärisillä
toisinnoilla on eri nimiä: punainen rubiini, sininen
safiiri, violetti itämainen ametisti,
punakeltainen itämainen hyasintti,
sininen itämainen akvamariini,
kullankeltainen itämainen topaasi,
valkea leukosafiiri), spinell i,
krysoberyll!, berylli (tummanvihreä smaragdi
ja vaalean sinivihreä akvamariini),
topaasi, h y a s i n 11 i (= zirkoni), turmaliini
(sinisenä indigoliitti, punaisena
rubel-liitti), granaatti (punaisena a 1 m a
n-d i i n i 1. itämainen granaatti,
tummanpunaisena pyrooppi 1. böömiläinen g.,
liunajankeltaisena kanelikivi,
smaragdinvih-reänä d e m a n t o i d i, kellanvihreänä g r o s s
u-laari), opaali, fenakiitti, turkoosi,
krysoliitti (= oliviini), kordieriitti.
Eri j :en arvo kumminkin vaihtelee melkoisesti
sen mukaan, miten runsaasti kutakin kulloinkin
löydetään ja myös muodin oikkujen mukaan.
Niinpä usein rubiinia ja safiiria pidetään
timanttia kalliimpina. Puolijalokiviä ovat
vuori-kide, ametisti, aventuriini, akaatti,
kalsedoni, karneoli, krysopraasi,
onyksi, heliotrooppi, jaspis,
katzen-auge, nefriitti, syaniitti,
lasuuri-kivi, adulaari, labradori, fluoriitti,
malakiitti. Useat jalokivien nimistä ovat
toisia kuin mineralogiassa samoista aineista
käytetyt. Monesti samanvärisillä eri mineraaleilla
on sama nimi. Silloin tavallisesti arvokkainta
lajia sanotaan „itämaiseksi", mikä siis ei
merkitse löytöpaikkaa, vaan erikoista kauneutta ja
harvinaisuutta. — J. hiotaan timanttijauheen
tai smergelin avulla erimuotoisiksi. Tärkeimmät
päätyypit ovat briljantti, taffelikivi ja ruusu
(ks. n.), joissa kaikissa on vain tasaisia pintoja.
Vahvaväriset (esim. rubiini ja safiiri) tai
sellaiset j., joissa näkyy kaunis värileikki (esim.
opaali), hiotaan useimmiten kuperapintaisiksi
(Cabochon-muoto). — Hiotun kiven laajin kohta
on nimeltään rundisti. Tämä erottaa yläosan,
n. s. kruunun 1. paviljongin, alaosasta,
kylas-sista (la culasse). — J:en paino ilmaistaan
karaateissa (1 k. = 0,207 grammaa). — Eräitä j:iä
on voitu valmistaa keinotekoisesti, esim.
rubiinia ja safiiria. Timantinkin valmistus on
jo monelle tiedemiehelle onnistunut, mutta j:ksi
kelpaavia kiteitä ei vielä ole saatu. Näistä
keinotekoisista j:istä on erotettava väärennetyt
j., jotka ovat jotain muuta ainetta kuin oikeat,
tavallisesti erikoisesti valmistettua, vahvasti
valoa taittavaa lasia. N. s. dubleteissa on
vain päällys arvokasta j :eä, alapuoli halvempaa
ainetta; eri osat ovat liimatut yhteen
kanada-palsamilla. — J:ien suurin markkinapaikka on
Pariisi, hiontaa taas harjoitetaan enimmän
Amsterdamissa, Lontoossa ja Antverpenissä.
[J. Asehan, „Kultaseppien käsikirja" (1909);
Dölter, „Edelsteinskunde" (1893).] P. E.

Jalokivisepäntaito, taito muodostella
jalokiviä koristuksiksi, on osa kultasepäntaitoa. Jo
vanhat egyptiläiset käyttivät jalokiveä sekä
si-nettisormuksissa että rannerenkaissa,
kaulanauhoissa j. n. e. Kreikkalaiset ja roomalaiset
käyttivät niitä kaiverrettuina keruina.
Keskiajalla varsinkin kirkolliset esineet (pyhäiujään-

nösiippaat. ristit j. n. e.) koristettiin
hiomattomilla jalokivillä. Vasta renesanssin aikana
ruvettiin lisäämään jalokivien loistavuutta ja
väri-välkettä fasettihionnalla. Benvenuto Cellini ja
hänen aikalaisensa upottivat kivet metallikupuun
ja asettivat niiden alle metallilevyn enentämään
loistoa. 17:nnellä ja 18:nnella vuosis. taas
käytettiin enimmäkseen à jour-kiinnitystä, s. o. kivi
on vain laidoiltaan kiinni, takaosa vapaana, niin
että valo pääsee kiven läpi kulkemaan.
Jalokivien paino määrätään karaateissa.

Jalokoski, koski Hyrynsalmen reitin itäisessä
haarassa Suomussalmen kunnassa. Siitä laskevat
vedet Emäjokeen. K. S.

JalokuoriaisetfBuprestidae), kovakuoriaisheimo
jonka n. 2,700:sta tähän asti tunnetusta lajista
useimmat ovat kotoisin lämpimistä maista. —
Ruumis pitkäveteinen, taaksepäin suippeneva.
Enimmät erittäin kaunisvärisiä, metalliliohtoisia
tai kirjavia. Ovat liikkeellä kuumimmassa
päivänpaisteessa. Oleskelevat tavallisesti kukissa.
Pääsevät hyvin äkkiä lentoon, sillä lenninsiivet
ovat lepoasennossa peitinsiipien alla levällään
eivätkä poimuihin laskeutuneina kuten
useimmilla muilla kovakuoriaisilla. — Toukat
kaivavat käytäviään puiden runkoihin. Niiden
etumaiset ruumiinnivelet muodostavat litteähkön
levyn, johon kapea, liereä takaruumis varren tavoin
liittyy. Silmät sekä enimmäkseen raajatkin
puuttuvat. Suomessa 25 lajia, m. m. vaskenvärinen
20 mm pituinen Ancylochira rustiea. Useimmat
harvinaisia, (ks. liitekuvaa Kovakuoria
i-s i a.) U. S-s.

Jalokuusi ks. Abies.

Jalometallit, ne pysyväiset raskaat metallit,
jotka eivät hapetu (ruostu) ilmassa tavallisessa
tai korkeassa lämpötilassa. Niihin kuuluvat
kulta, hopea ja platina. Elohopeaa sanotaan
puolijaloksi metalliksi. Edv. E).

Jalon (ransk. zalö’). 1. Mustaksi ja valkeaksi
tai punaiseksi ja valkeaksi maalattu 3-4 m pitkä
maanmittaustanko, jonka toisessa päässä on pieni
lippu ja toinen pää on varustettu rautapiikillä
maahan pystyttämistä varten. — 2. Jalkaväen
harjoituksissa käytetty pieni lippu. U. S:n.

Jalopapukaija ks. Papukaijat.

Jalopeura ks. Leijona.

Jalopeurankita ks. Antirrhinum.

Jalostus ks. Karjanjalostus ja
Kasvi n j a 1 o s t u s.

Jalostusvaha valmistetaan esim. hartsista (6
osaa), vahasta (3 osaa) ja pellavaöljystä (1 osa)
sulattamalla nämä ainekset yhteen. J :11a
sivellään oksastukset ja väliin myös silmikoimiset
ilman pääsön estämiseksi. Samassa
tarkoituksessa käytetään sitä myös oksia leikattaessa
syn-tvneiden haavojen sekä viottumien peittämiseksi.

B. TV. E.

Jaloux [zalü’] (ransk.), mustasukkainen;
kateellinen.

Jalovaara, kylä, maatila ja meijeri
Suista-molla, Soanlahdeu kirkosta itäänpäin Soanlahden
rajamailla. K. S.

Jalta, piirikuntakaupunki Taurian kuv.,
Krimin etelärannikolla; 19,582 as. (1902). Asema
erinomaisen kaunis, ilmasto terveellinen,
lauhkea; vuoden keskilämpö -f 13,4° C. Paljon
käytetty virkistys- ja kylpypaikka. Vieraiden luku
n. 20.000. Kauppa huomattava. Laivaliike l.s

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0687.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free