- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1279-1280

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jalokivisepäntaito ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1279 Jaluit—Jambi 1280

milj. tonnia (1902). — 4 km J:sta länteen on
keis. huvilinna Livadia. — J. oli vanhana
aikana kreikkalainen, Ialita nimeltään.
Sitten se mainitaan Kallita, Gialita y. m. nimisenä.
Venäläisen valloituksen jälkeen (1779) se joutui
aluksi aivan rappiolle. E. E. E.

Jaluit [džalu’t], suurin Saksalle kuuluvista
Marshall-saarista Tyynessä valtameressä, 90 km3,
n. 1,000 as. On 1887 perustetun
J:-kauppaseuran asemapaikka.

Jalukiang l. Yalukiang, myös Amnokgang,
Kiinan ja Korean rajajoki, laskee 4 km
leveän suun kautta Keltaiseen-mereen. V. 1894
syyskuun 17 p. sen suun luona oli Japanin ja
Kiinan laivastojen välillä kiivas taistelu, jossa
jälkimäinen joutui tappiolle. Noin kuukauden
perästä tapahtui samoilla seurauksilla ottelu
japanilaisen ja kiinalaisen armeian välillä.
Japanilais-venäläisessä sodassa kulki samoilla seuduin
Japanin sotajoukko Kurokin johtamana J:n
yli voitettuaan venäläiset Tjurentšenin taistelussa
1 p. toukok. 1904. E. E. K.

Jalusjohde, purjeveneen sisälaidalla yksi tai
useampi reikälaite, joiden läpi kuutti l.
jalusnuora johdetaan haluttuun paikkaan. F. W. L.

Jalusnuora (kuutti), köysi tai nuora, jolla
purjehdittaessa pidetään purjeen peräpuolinen
alakulma paikoillaan. F. W. L.

Jalustasolu ks. Lehti.

Jalustin, puoliympyrän muotoiset,
jalustinhihnoilla satulaan kiinnitetyt metalliset renkaat,
joihin ratsastaja nojaa jalkansa.

Jamagata, Aritomo (s. 1838), markiisi, jap.
sotamarsalkka ja valtiomies. Kansalaissodassa
1868 J. taisteli keisarin puolesta šogunia vastaan,
valloitti Nagaokan linnan Ehigossa ja
kunnostautui muissa taisteluissa Koillis-Japanissa. V.
1869-70 J. matkusteli Euroopassa ja tutki varsinkin
Saksan sotilaslaitosta; palattuaan kotimaahan
hän järjesti Japanin armeian saksalaisen mallin
mukaan. V. 1872 hän kohosi kenraaliluutnantiksi.
V. 1877 hän tukahdutti n. s. Satsuma-kapinan.
Seur. vuosina J. oli sota-, sisäasiain- ja
oikeusministerinä. Maan hallituksessa ollessaan J. toimi
tarmokkaasti sotalaitoksen kehittämiseksi ja
hallinnon järjestämiseksi saksalaiseen malliin. Kun
1894 sota Kiinaa vastaan syttyi, nimitettiin hänet
sotamarsalkkana Koreaan ja Mantsuriaan
määrätyn 1:sen armeian ylipäälliköksi. Sittenkuin
hänet jouluk. 1894 oli kutsuttu takaisin Japaniin,
nimitettiin hänet sotaministeriksi ja sai sodan
päätyttyä arvonimen markiisi. Toukok. 1895
hän luopui sotaministerin toimesta ja
nimitettiin armeian ylitarkastajaksi. V:n 1898 alussa
hänet nimitettiin Gensuiksi
(kenraalisotamarsalkaksi), marrask. 1898 ministeripresidentiksi.
Tästä toimesta hän lokak. 1900 erosi.
Nimitettiin v. 1903 salaisen valtioneuvoston (sumitsuin)
jäseneksi. Venäläis-japanilaisessa sodassa hänet
nimitettiin kesäk. 1904 Japanin maa-armeian
ylikomentajaksi. E. M-a.

Jamagorod ks. Jaama.

Jamaica (esp. hama’ika, engl. džəme’ika),
Englannille kuuluva Länsi-Intian saari; niistä
suuruudeltaan kolmas. Pituus, itä-läntistä suuntaa,
230 km, leveys 30-85 km, ala 10,896 km2. — J:n
perusta on poimuttunutta kiteistä liusketta, jossa
on purkautuneita vuorilajeja. Liitu- ja
eoseenikauden kerrokset peittävät perustaa. Kokonaisuudessaan
J. on Haitin eteläisen vuorijonon jatkoa.
Korkein kohta Blue Mountains 2,236 m. Lännessä
on aaltomainen mäkimaa. Pohjoisrannikolla on
sammuneen tulivuoren jäte. Maanjäristykset
tavallisia; sellainen hävitti Kingstonin 1907. —
Joet lyhyitä, lukuisia. Ilmasto trooppinen;
Kingstonissa v:n keskilämpö + 26° C,
tammikuun +24,3°C, heinäkuun +27,6°C. Enimmän
sadetta touko- ja lokakuussa; varsinaista kuivaa
aikaa ei ole. Koillisessa, pasadin alaisella
rannikolla on sademäärä v:ssa 3,548 mm, Kingstonissa
kaakossa 964 mm. — Kasvullisuus
trooppinen; metsät avarat (palmu, sinipuu, mahonki
y. m.). Vähäsateisemmilla seuduilla tapaa
savanneja. Eläinkunta samanlainen kuin Haitin
ja Kuuban: suurempia kotimaisia imettäväisiä
ei ole. — Asukkaat, yhteensä 848,656 (1909),
etupäässä neekereitä ja mulatteja; v. 1891 oli
valkoisia 14,692, lisäksi 10,166 hindulaista kulia.
Kansakouluja (1907-08) 683, koulupakkoa ei ole.
Eurooppalaisten J:lle tullessa täällä asuneet
nuaruak-heimoon kuuluvat intiaanit hävisivät jo
1558 sukupuuttoon; sijaan tuotiin neekeriorjia
(vv. 1680-1786 610,000) työmiehiksi kukoistaville
sokeri-, kahvi-, kaakao-, puuvilla-,
indigo-plantaaseille. Saaren kukoistavia elinkeinoja (1805
oli täällä esim. 859 sokeritehdasta ja m. m.
kahvinvienti 10 milj. kg) kohtasi turmio 1833, kun
äkkiä orjuus poistettiin, eikä halpaa työvoimaa
ollut enää saatavissa. Nykyänsä on maanviljelys,
joka yhä edelleenkin on pää-elinkeino, mutta
pienviljelijöiden harjoittama, kääntynyt
etupäässä hedelmäpuiden (banaani, appelsiini,
kookospalmu) viljelyyn. Tärkeimmät
vientitavarat ovat: banaanit (n. 50% viennin koko
arvosta), rommi, kahvi, puutavarat, appelsiinit;
vienti yhteensä 56,2 milj. mk. Tuonti 61 milj. mk
(1908-09). Laivaliike 3 milj. tonnia (sam. v.).
Tärkein kauppasatama ja pääkaupunki
Kingston. Rautateitä 298 km, sähkölennätinjohtoja
1,448 km (1908). Useita merenalaisia kaapeleita
mantereille ja saarille. Hallitusta hoitaa
kuvernööri neuvoston ja lakialaativan kokouksen
avustamana. — Siirtomaan tulot 23,5 milj. mk,
menot 23 milj. mk (1908-09). J:n kuvernöörin
alle kuuluu lisäksi muutamia vähäisiä
saariryhmiä. — J:n löysi Kolumbus 5 p. toukok. 1494.
nimittäen sen Santiagoksi; espanjalaiset
omistivat sen 1509. V. 1655 J:n valloittivat
englantilaiset; heillä on ollut kestettävänä monta
veristä neekerikapinaa, viimeinen 1865.
E. E. K.

Jamaika ks. Jamaica.

Jambi (kreik. iambos, lat. iambus), lyhytpitkä
runojalka, jossa korko on jälkimäisellä tavulla
(⏑⎯̍); usein j:lla tarkoitetaan mainitunlaatuisista
runojaloista muodostunutta säettä. J:n asemesta
voi olla tribrakhys (⏑⏑̍⏑) sekä erinäisissä
tapauksissa spondee, vieläpä joskus anapesti. J:eja
on tapana yhdistää kaksittain dipodiaksi (ks. t.).
Kreik. runoudessa käytettiin erilaisia jambisia
runomittoja; tavallisimmin esiintyvä on 3
dipodiaa käsittävä jambinen trimetri (=
roomalaisten versus senarius; ks. Trimetri).
Jambinen trimetri, jonka perusmuoto siis on
⏑⎯⏑⎯̍|⏑⎯⏑⎯̍|⏑⎯⏑⎯̍|, otettiin ensin
käytäntöön iambos-runoudessa (ks. t.) ja pääsi sittemmin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0688.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free