- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1299-1300

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japani

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

699

Japani

1296

taasti kotimaisia. Kasvit ovat ryhmittyneet
toisistaan tuntuvasti eroaviin vyöhykkeisiin.
Ranta-kasvullisuusvyöhvkkeeseen kuuluu katajia ja
leppiä, horsmarvhmiä ja ruusupensaita. Siellä
kasvavat rantakaali, meriasteri, merinätkelmä ja
kotimaiset Crinum japonicum, Rhaphiolepis
ja-ponica ja Pinus massoniana. Matalilla harjuilla
kasvavat m. m. Pinus densiflora, Pteris aquilina,
Aucuba japonica, Photinia villosa. Vesikasveista
mainittakoon ennen kaikkea lootus (Nelumbo
nu-cifera). Itäosissa viihtyvät mulperipuut,
bambu-ruovot ja etelänhedelmälajit. Vuorten rinteillä
on n. s. foara-niittyjä, joissa ovat yleisiä
päivänkakkarat — J:n kansalliskukat — sinikukkaiset
ja leveälehtiset funkiat, komeat kelta- ja
punakukkaiset liljat sekä kauniit eulalia-heimon
mättäät. Ne tekevät rinteet harvinaisen kirjavan- ja
loistavanvärisiksi. Valtapuina lehtensä
pudottavissa metsissä ovat tammet, pyökit, vaahterat,
koivut, kastanjat, magnoliat, araliat, lepät v. m.
Kiertokasveista mainittakoon: Schizopliragma
hydrangoides, Hydrangea petiolaris ja Rhus
to-icicodendron. Etelämmässä tulevat
alativiheriöit-sevät kanverttipuut, kameliat, iliciumit y. m.
valtakasveiksi. Komeimmat havumetsät tavataan
vuoristoissa 500-1.000 m:n korkeudella.
Valtapuina ovat setripuut (Cryptomeria japonica)
sekä Chamcecyparis obtusa ja Thujopsis-lajit.
Eräs kuusi (Abies firma) muodostaa lehtikuusien
kera metsiä 1,000-2,000 m:n korkeudella.
Mäntyjä on punamänty, mustamäntv y. m. N. 2.000
m: n korkeudella alkaa sitten tunturikasvullisuus.
-— Tuskin mistään muusta maasta olemme
saaneet niin paljon puutarhakasveja kuin J :sta.
Puutarhurintaito on siellä hyvin korkealla
ke-hityskannalla.

Eläinkunta on myös hyvin outo meille.
J:ssa on esim. kolme karhulajia, jääkarhu
pohjoisessa, isokarhu sekä mustakarhu. Muista
petoeläimistä mainittakoon vuorikoira, kettu,
näätä-koira, näätälajeja y. m. Märehtijöitä
tavataan hirvi ja antilooppi, metsäsika etelässä.
J:ssa on eräs magotti-apinalaji (Inuus
specio-sus), joka elää sellaisillakin seuduilla, missä lumi
peittää maata. Vainioilla elää päästäisiä ja
myyriä; jyrsijöitä on siellä oravia, pari lajia
lentäviä koiria, tammihiiriä, pari jänislajia ja
samoin iscarottaa. Hevosia pidetään vähässä
määrässä, aasi on Euroopan muotoa isompi,
nautakarjaa ei ole niin paljon kuin meillä,
eteläosissa käytetään puhveleita. Merinisäkkäät,
kuten merisaukko ja valaskalat, ovat sukupuuttoon
kuolemaisillaan. J:sta tunnetaan noin 390
lintulajia, joista 250 on maa-, loput vesilintuja.
Tavallisia ovat metsävarpunen, eräs varislaji,
eräs kyyhkynen, räystäspääskysen muoto, muuan
västäräkkilaji, töyhtöpäinen tilhi, kottarainen,
käki, satakielilaji, hiirihaukkalaji, fasaanit,
riikinkukko, valkokaulainen kurki v. m.
Vesilinnuista mainittakoon hanhet, sorsat ja
iso-joutsen. Matelijoista on suokilpikonna yleinen;
mainittavat ovat lisäksi
jättiläis-merikilpikon-nat, meri- ja karettikilpikonnat. Käärmeitä on
viisi myrkyllistä ja joitakuita myrkyttömiä
lajeja. Hyvin vaarallinen on vesikäärme.
Sisiliskoja on monta eri lajia. Sammakkoeläimistä
huomaa sammakon, konnan ja pari
lehtisam-makkolajia sekä vuoripuroissa elävän
jättiläis-salamanterin. joka voi kasvaa 1,5 m:n pituiseksi.

Meret ovat tavattoman kalarikkaita, ja myös
maavesissä tavataan hyviä kaloja. Eniten
kalastetaan makrilleja, särkilajeja, sillejä y. m.
Kultakala 011 yleinen joissa ja järvissä.
Hvön-teismaailma on sangen monimuotoinen ja rikas.
Riukiu-saarilla elää jo korallieläimiä ja useita
merisiililajeja, merimakkaroita y. m.

Väestö. J:n alkukansana pidetään ainu- 1.
aino-kansaa (ks. t.), joka kuuluu vanhan
maailman pohjoiseen alkurotuun. Ainu-kansaa elää
nykyisin vain Jessolla, Sahalinilla, Kuriileilla ja
vähässä määrässä Riukiu-saarilla. Formosalla ja
Riukiu-saarilla alkuperäinen väestö on
malaiji-laista rctua. Ensinmainittuun saareen on
muuttanut runsaasti kiinalaisia, jotka ovat
karkoit-taneet alkuasukkaat pois tieltään ja asettuneet
viljaviin länsi- ja eteläosiin. Viime aikoina on
tähän saareen siirtynyt paljon japanilaisia, ja
koko väestö on tuntuvassa määrässä
japanilaistunut. J :n pääkansa on sekakansa. Tässä voi
erottaa kaksi toisistaan poikkeavaa rotua, joista
toisessa on korealaista, toisessa
mongolilais-ma-laijilaista verta. Tähän asti on J:ssa ollut
kaksikin erilaista luokkaa: ylhäisö ja rahvas.
En-simäisellä on hoikempi vartalo, pitkäveteinen
kallo, kapeat kasvot, vinot silmät, hieno,
kaareva nenä ja pieni suu. Varsinaisella kansalla
on sitä vastoin tanakampi ruumis, lyhyempi
kallo, leveät ja pöhöttyneet kasvot,
esiinpistä-vät poskipäät, lyhyt, litteä nenä ja iso suu.
Aikojen kuluessa nämä rodut ovat johonkin
määrin sekaantuneet toisiinsa. Iho japanilaisilla
on väriltään vaaleankeltainen. He hoitavat sitä
hyvästi, kylpien joka päivä kuumassa vedessä.
Parrankasvu on niukka. Tukka on sitä
vastoin tiheä, pitkä ja suora sekä väriltään
pikimusta. Silmät ovat väriltään tummat.
Japanilaiset ovat tavallisesti lyhyitä, miehet noin
158 cm, naiset 146 cm. — Japanilaiset ovat
hyvin kohteliasta kansaa, mutta he kuuluvat
halveksivan ulkomaalaisia. Silmiinpistävä on myös
heidän tavaton taipumuksensa luonnon ihailuun
ja korkealle kehittynyt taideaisti. He ovat
tarkkoja havaintojen tekijöitä, käteviä, kykeneviä
ja hyvämuistisia. Naisille opetetaan
kärsivällisyyttä kaikissa asioissa. — Nykyään huomaa
yritteliäisyyttä kaikilla aloilla, pääasiallisesti
käytännöllisillä. — Japanilaiset ovat urhoollisia,
kuolemaa halveksivia ja sotaisia. Kunniantunto
on heissä sangen arka. Isänmaataan he
rakastavat yli kaiken. Lasten kunnioitus vanhempiaan
kohtaan on myös huomattava. — Tieteistä
etenkin teknilliset- ja luonnontieteet ovat
herättäneet heissä harrastusta: oman maansa luonnon
tuntemisessa he ovat saaneet paljon aikaan. —
Asunnot ovat suunniteltuja enintään 4-5
henkistä perhettä varten, pieniä, ilman koristuksia
ja maksavat noin 200-1,000 markkaa.
Rakennusaineena käytetään tavallisesti puupylväitä,
joitten väliin sovitetaan lautaluukkuja ja
ikkunanpieliä. jotka asetetaan kuurnissa juoksemaan,
joten ne saadaan nostetuiksi ylös tai otetuiksi
pois. Japanilaisessa talossa ei siis ole varsinaisia
seiniä. Ikkunoissa on läpinäkvvätä paperia.
Tulipalot ovat tavallisia. Katot ovat oljista tai
laudoista tehtyjä. Pluoneitten väliset seinät ovat
tavallisesti paperista ja kokoontyönnettäviä.
Lattioita peittävät kaisloista kudotut matot, jotka
ovat säännöllisesti 2 m:n pituisia ja 1 m:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0702.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free