- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1301-1302

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japani

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1302

Japani

1296

levyisiä. Niitten luku osoittaa talojen suuruutta.
Viime aikoina on suuremmissa kaupungeissa
ruvettu rakentamaan tavallisia kivipalatseja, ja
tehtaat ovat rakennetut Ameriikan mallin
mukaan. Talojen pihoilla on melkein aina
puutarha, jossa kasvaa lootuskukkia, lumpeita,
kaikenlaisia kääpiöpuita j. n. e. — Nykyään
japanilaiset käyttävät paljon eurooppalaisia
vaatteita, mutta kotona käyttävät sekä miehet että
naiset enimmäkseen kimonoa. Talvisin
käytetään useampia kimonoja päällekkäin. Yleensä
käytetään vielä omamaisia jalkineita, kesällä
enimmin olki-sandaaleja, sateessa taas korkeita
puisia getoja., jotka muistuttavat
matalajalkaista jakkaraa. Kansa käy enimmäkseen paljain
päin. — Koska huoneissa ei ole huonekaluja,
istutaan ja maataan lattialla. — J:n
uskonnollisesta elämästä ks. Japanin uskonnot.

J. E. R.

J:n uudistuksen jälkeen 1868 on myös
yhteis-kuntaluokitus uudistettu. Säätyjä on 3. Y1
i-m y s t ö, kvazoku, johon kuuluu 5,642 henkeä
(1908), on muodostunut entisestä hoviaatelista
(kuge) sekä sotilasylimystöstä (büke)
kehittyneistä läänitysherroista (daimio).
Läänitysher-rain vasallit, perinnölliset sotilaat (samurai),
muodostavat toisen säädyn, aatelin, sizoku;
heitä on 2,22 milj. Kolmas sääty on lieimin:
varsinainen kansa, 47,S6 milj. Se jakaantui ennen
kolmeen luokkaan, joista korkein oli talonpoikain,
seuraava käsityöläisten, alhaisin kauppiasten. —
Asukastiheys varsinaisessa J:ssa on
tavattoman suuri, 131 henkeä km2:llä(1910).
Ainoastaan muutamat Euroopan korkeimmilleen
kehittyneet valtakunnat (Belgia, Alankomaat ja
Iso-Britannia), muutamat Saksan valtiot sekä jotkut
alueet Aasiassa ovat taajemmin asuttuja. Harvin
asutus J :n neljästä pääsaaresta on Jessolla, 12
km3:llä; Hondolla se on 165, Kiusiulla 178,
Siko-kulla 181 (1908). Yli J/2 asuu kylissä, joiden
väkiluku nousee 2,000-5,000; miljoonakaupunkeja on 2.
— Huomattava ilmiö on miespuolisen asutuksen
enemmyys: heitä on 25,639,581, naispuolisia
25,112,338 (1910). — Väestön lisääntyminen on
jokseenkin sama kuin keskimäärin Euroopassa;
1903 13,2 7 oo. Siirtolaisuus ulkomaille on vähäinen,
1908 ainoastaan 21,344; sam. v. asui ulkomailla
326.161 japanilaista: Yhdysvalloissa ja sen
siirtomaissa (Hawaiilla) 219,106, silloisessa Korean
keisarikunnassa 98,001, Isossa-Britanniassa ja sen
alusmaissa 4,114, Venäjällä ja Venäjän Aasiassa
4,940. — J:n hallituksen olosuhteitten pakosta
harjoittama voimakas ja menestyksellinen
eks-pansionipolitiikka on viime vuosikymmeninä
hankkinut J:n liikaväestölle sopivia
siirtomaa-alueita: Formosa 1. Tai van (ynnä
Hokoto 1. Pescadores), anastettu 1895,
34,974 km2, 3,123,723 as. (1910), S a h a 1 i n i
n-saaren etelä-osa, Karafuto, anastettu 1905,
32,348 km3, 26,236 as. (1909), K van tun g
Liautungin-niemimaan etelä-osa, anastettu 1905
(nimellisesti vuokrattu), 3,162 km2, 445,414 as.
(1907), Korea 1. Tsosen, anastettu 1910,
218,650 km3, 9,781.671 as. (1907). Alusmaa 011
vähäinen, vielä asumaton I v o z i m a- 1. V o
1-c a n o-saaristo, 22 km2. Uutisasutusmaan
luontoinen on pohjoisin pääsaarista Jesso. —
Vieraita kansallisuuksia J:ssa ovat ainut, saarien
alkuväestö, 18,017 (1908), sekä 18.085 (1908) ulko-

maalaista; näistä oli kiinalaisia 10,866,
englantilaisia 2,428, yhdysvaltalaisia 1,710, saksalaisia
779, ranskalaisia 597. korealaisa 459,
portugalilaisia 211, venäläisiä 154.

Taloudellinen elämä.
Maanviljelys on pääelinkeino: „maan tuki on
maanviljelys", sanoo japanilainen sananlasku.
Vuorisuuden takia asutustiheydestä huolimatta ainoastaan
40,6 °/c pinta-alasta on peltomaata, metsien ollessa
43 °/0, vuoriniittvjen 6,s °/0- Tuliperäinen
rapau-tumismaa on erittäin hedelmällistä. Huolellisella
lannoituksella ja puutarhamaisesti muokkaamalla
talonpoika säilyttää maansa viljavuuden.
Viljelmät ovat aivan pieniä, n. 3/4 ha, suur-tiloja ei
ole. Maanviljelyksessä ei ole, niinkuin muissa
elinkeinoissa, huomattavissa juuri lainkaan
uudistusta. Vanhoillinen talonpoika käyttää samoja
työkaluja ja samoja viljelystapoja kuin esi-isänsä
ammoisista ajoista. Viljelyskasveista tärkein on
riisi; n. 56 % viljellystä maasta on
keinotekoisesti kasteltua riisipeltoa. Sen sato on 93.4 milj.
hl (1908). Muita viljakasveja ovat ohra, sato
18 milj. hl (sam. v.), ruis, 14 milj. hl (sam. v.),
vehnä, 7,9 milj. hl (sam. v.), hirssi, köyhän
kansan ravinto, 6,4 milj. hl (1907). Edelleen
ovat tärkeitä herneet ja pavut (soija-papu),
tattari, rapsi, bataatti (sato 3,s milj. tonnia, 1907),
peruna (0.6 milj. tonnia). Puuvillan-viljelys on
mennyt taaksepäin; sato 5,s milj. kg (1907, 12,5
milj. k g 1902) ei merkitse kulutuksessa paljoa.
Hampun sato on 9,4 milj. kg (pellavaa ei
ollenkaan viljellä), tupakan 45,5 milj. kg,
indigo-kasvien 27,5 milj. kg. sokeriruovon 0,6 milj. tonnia
(1907). Tee ei ole kiinalaisen veroinen; sato
27,8 milj. kg (1908). Sen vienti käy
Yhdysvaltoihin. — Maanviljelyksessä ovat tärkeimmät
Hondon keski- ja länsiosa, Kiusiu ja Sikoku.
Näistä Kiusiu on muita alkuperäisempi: se
tuottaa 5/« bataatista, hirssiä ja sokeriruokoja
enemmän kuin muut. Hondon pohjoisosassa ja
Jessolla ilmasto ei salli teen, sokeriruovon, puuvillan,
bataattien y. 111. s. viljelemistä ja supistaa riisin
viljelysalaa. — Viljelyspuista tärkein on
mul-p e r i p u u. Sen viljelys-alasta on 58 °/0 Hondon
keskiosassa. Tärkeitä ovat lakka- ja talipuut
(Rhus vernicifera ja R. succedanea), erinomaisen,
käsin valmistetun paperin ainekset saadaan
Broussoneiia papyriferan ja Edgeicortliia
papyriferan niinestä, kanverttipuita kasvaa Kiusiun
ja Sikokun eteläosissa. Hedelmäpuita (luumu-,
omena-, päärynä, persikka-, oranssi-,
taateli-luumu- 1. kaki-, biva- v. m. puita) viljellään
yleisesti, mutta laadut ovat vähän jalostettuja. —
Metsänhoito voi tulevaisuudessa kehittyä
hyvinkin tärkeäksi; nykyään siihen ei kiinnitetä
tarpeeksi huomiota.

Eläinkunnan tuotteista on silkki
tärkein. Kiinan jälkeen J. on maailman tärkein
silkinviljelijä; maan viennin arvosta lankeaa
silkin ja sen tuotteiden osalle a/5. V. 1908
korjattiin 6,s milj. hl silkkikokongeja, joista
valmistettiin 13,5 milj. kg raakasilkkiä ja silkkivanua.
Tästä vietiin ulkomaille 7,17 milj. kg. —
Varsinaisesta karjanhoidosta ei voi puhua. Useat
J:n kotieläimistä ovat vasta eurooppalaiset
tuoneet maahan. Asutukseen verrattuna karjaa on
J:ssa vähemmän kuin missään muussa maassa.
Enimmin on hevosia. I.495 milj., etupäässä
Kiusiulla, pohjois- ja keskiosassa Ilondoa. Nauta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0703.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free