Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japani
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1303
Japani
1296
karjaa pidetään yksinomaan ajotöitä varten,
maitotalous tuntematon; lukumäärä 1,298 milj.,
länsiosassa Hondoa ja Sikokulla. Sikoja on 0,285
milj., vuohia ja lampaita ainoastaan 0,os7 milj.
(luvut v:lta 1908). — Siipikarjaa on runsaammin.
Kalastus meren rannikoilla ja sisävesissä
on tärkeä elinkeino; koralleja, sieniä ja leviä
korjataan merestä suuret määrät. Veden
antimien tuotantoarvo 260,4 milj. mk. (1907).
Vuorityötä on harjoitettu jo ammoisista
ajoista; J. oli tunnettu jalometalleistaan.
Nykyaikana J:ia kuitenkaan ei voi sanoa
mineraali-rikkaaksi maaksi. Kivihiiltä on jokseenkin
runsaasti kaikilla saarilla ja sitä viedään
tuntuvasti etenkin Kiinaan (vienti 2,9 milj. tonnia,
1907), mutta laadultaan se ei ole hyvää. Sitä
louhittiin 14,8 milj. tonnia (1908). Toisen
nykyajan suurteollisuuden raaka-aineen,
rautamalmin, vähyys on J:n teollisuuden
kehittymismahdollisuuksia arvosteltaessa otettava huomioon.
Raakaa rautaa valmistettiin ainoastaan 44,000
tonnia (1908). — Kuparia louhitaan vietäväksikin;
1909 45,700 tonnia. Kuparin tuottajista J. on
viides. Kultaa saatiin 4.345 kg, hopeaa 118,237
kg (1908), mangaania 20,600 tonnia, rikkiä 33,300
tonnia, polttoöljyä 270,000 tonnia (1907),
antimonia, lyijyä y. m. Merisuolaa valmistettiin 6
milj. tonnia (1907). Posliinisavea on kaikkialla
runsaasti. — Koko vuorityön tuotannon arvo on
285,« milj. mk. (1908; 107,i milj. mk. 1898).
Teollisuus on vielä suurimmaksi osaksi
käsityömäisesti harjoitettua kotiteollisuutta. Se
on alkujaan kiinalaisilta opittua, mutta jo
aikoja sitten japanilaiset ovat ennättäneet
opettajiensa edelle. Japanilaisen käsiteollisuuden
tuotteet tekee voittamattomiksi niiden korkealle
kehittynyt taiteellisuus; japanilainen käsiteollisuus
on aina taideteollisuutta. Kuuluisat ovat
japanilaisten lakeerausteokset (päävalmistuspaikat
Kioto, Osaka, Tokio), posliinitavarat (Kioto,
Ka-nazava, Seto), pronssi- y. m. metalli-esineet
emaljikoristeineen ja muine kirjauksineen (Kioto,
Kanazava, Nagoja), silkkikankaat, puu-, kivi-,
norsunluu- y. m. leikkaukset, paperi- ja
punonta-teokset, bambu-, rottinki- ja puutuotteet y. m.
— Uudistuksen jälkeen on nopeasti kehittynyt
eurooppalaismallinen tehdasteollisuus, joka
monella alalla on ryhtynyt kilpailemaan vanhan
käsiteollisuuden tuotteiden kanssa. Kilpailussa
eurooppalaisten tuotteiden kanssa J:n
tehdasteollisuudella on useita hyviä edellytyksiä, kuten
työväestön työkykyyn ja älvkkäisyyteen verraten
tavattoman alhaiset työpalkat (tehdastyömiehen
päiväpalkka l,»j mk, naisen 62 penniä),
työpäivän pituus, lasten työn laaja käyttö;
maanviljelyksen tuottamia raaka-aineita on runsaasti,
riittävästi teollisuuden käyttövoimaa.
Japanilaisen talonpojan pieni kulutuskyky, pääoman puute,
metallien, varsinkin raudan vähyys tekevät
mahdottomaksi teollisuuden kehittymisen yhtä
kukoistavaksi kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Auttaakseen teollisuutta on J:n hallitus nykyisin
uusittavissa kauppasopimuksissaan siirtynyt
entisestä vapaakauppaperiaatt^estaan
suojelupolitiikkaan. — Kangasteollisuudessa työskenteli
355,000 henkeä (1907), koneteollisuudessa 62,000,
kemiallisessa, paperi- ja keramisessa
teollisuudessa 65,000, ravintoaineteollisuudessa 48.000.
Valmistusarvonsa puolesta silkki- ja puuvillakangas-
teollisuus ovat toistensa tasalla: 1907 oli
jälkimäisten valmistusarvo 262,g milj. mk. (josta 46,i
% Keski-, 41,3 % Länsi-Hondossa), edellisten 260,4
milj. mk. (64, 8 % Keski-, 19,s % Länsi-, 14,8 %
Pohjois-Hondossa); edelleen valmistettiin
silkki-ja puuvillakankaita, hamppu- y. m. kankaita sekä
nauhaa. Koko kangasteollisuuden valmistusarvo
oli 633,8 milj. mk. (385,5 milj. mk. 1902).
Kangaspuista oli 29,000 kone-, 755,000 käsikangaspuuta.
Raakapuuvillan kuluttajista J. on viides,
puuvilla-kehriensä luvun puolesta yhdeksäs (1,955 milj.
1910). Puuvillalankaa ja kangasta valmistetaan jo
yli oman tarpeen. Puuvilla- ja silkkiteollisuuden
keskustat ovat Tokio ja Osaka. — Kone- ja
metalliteollisuuksista on tärkein laivateollisuus.
Jo-kosukan, Kuren, Sasebon ja Nagasaki’n telakoilla
rakennetaan suuria valtamerialuksia. — Kemial- %
lifestä teollisuudesta mainittakoon ensi sijalla
räjähdysaineitten valmistus. Tulitikkuteollisuus
on kukoistava, valmistusarvo 38,5 milj. mk.
(Länsi-Hondossa 90%). Aasian markkinoilla sen
tuotteet ovat ruvenneet kilpailemaan ruotsalaisten
kanssa, osaksi käyttäen näiden hyvämaineisia
kääreleimoja ja merkkejä. — Keramlsen
teollisuuden valmistus on 33 milj. mk., kasvisöljyjen
ja -rasvojen 39,4 milj. mk., lakeeraustuotteitten
19,3 milj. mk., matto- ja punontateollisuuden 28,s
milj. mk. Paperiteollisuus valmistaa japanilaista
paperia 49,7 milj. mk:n, eurooppalaista paperia
31,7 milj. mk: n arvosta. (Tilastotiedot v:lta
1907.) — Japanilaisten kansallis juomaa, sake
nimistä riisiviinaa, valmistettiin 7,9 milj. hl
(1907-08), väkiviinaa ja alkoholia 0,s milj. hl,
olutta 0,8 milj. hl; sokeriteollisuusvalmistus,
For-mosan kanssa 116,131 tonnia 1908-09, peittää
kulutuksesta vain pienen osan. —
Tekolannoituk-sen valmistamista varten on suuria
kalaguano-tehtaita.
Liikenne. Sisävesistöillä on kotimaisessa
liikenteessä vähän merkitystä. Maantiet
tyydyttävät ainoastaan alhaisia vaatimuksia; 82 %
ajoneuvoista (1909) kuljetetaan ihmisvoimalla.
Japanilainen keksintö on henkilökuljetuksessa
käytetty korkea, kaksipyöräinen dzinriksa = „miehen
voimavaunu". Sotilaallisia tarkoituksia varten
hallitus on leventänyt ja parantanut maanteitä.
— Rautateitä J:ssa on jokseenkin harvassa,
8,130 km (1909). Nykyään valtio on lunastanut
haltuunsa melkein kaikki radat; yksityisten
omana on vain 934 km. Valmistumassa on välitön
junayhteys J:n ja Aasian-Euroopan rautateiden
välillä: höyrylautta kuljettaa junan
Simono-seki’sta Korean-salmen yli Fusaniin, mistä rata
Mukdeniin jo lienee valmis. Matka Pariisista
Tokioon tulee kestämään 11 päivää. —
Postitoimistoja on 7,196, lähetysten luku 1,501 milj.
— Sähkölennätinlinjoja on 40,748 km,
lähetysten luku 27,8 milj. Kipinäsähkötysasemia
on 6 maalla, sitäpaitsi 12 :11a aluksella. —
Puhelinlinjoja on 338,122, puhelimia 83,570.
(Tilastotiedot tili-v:lta 1908-09.)
Kauppalaivastolla oli uudistukseen asti merkityksensä
rannikkoliikenteen välittäjänä. Yhä edelleenkin on
rannikkoliikenne vilkas ja tärkeä kotimaisen
liikenteen muoto, mutta korkean kukoistuksensa J :n
kauppalaivasto on saavuttanut kilpaillessaan
ulkomaisessa merenkulussa muiden maiden kanssa.
Eurooppalaismallisia höyryaluksia on 2,360,
niiden vetoisuus 1,198 milj. rek.-tonnia brutto, purje-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
