- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1305-1306

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japani

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1305

Japani

1296

aluksia 5,880, 0,4os milj. rek.-tonnia brutto,
japani-laismallisia purjealuksia 22,276, O.aoi milj.
rek.-tonnia brutto (1910; 1900 oli
eurooppalaismalli-sia aluksia 0,864 milj. rek.-tonnia brutto). J:n
böyrylaivalinjat ylläpitävät liikennettä kaikkiin
Ison valtameren satamiin sekä useaan Euroopan
merikaupunkiin. Tärkein höyrylaivayhtiöistä on
valtion suurilla avustuksilla kannattama
„Japanin postihöyrylaivayhtiö" (Nippon jusen kaisa),
jonka laivasto käsittää 1/3 milj. rek.-tonnia(1907).
Se on sota-aikana asetettava hallituksen
käytettäväksi.— Ulkomaisessa merenkulussa klareerattiin
39.6 milj. rek.-tonnia netto (1909; 19,7 milj. 1900).
Tästä tuli japanilaisten alusten osalle 19,2 milj.,
englantilaisten 11,e milj., saksalaisten 3,s milj.,
yhdysvaltalaisten 2,8 milj. — Vilkkain oli
liikenne ulkomaitten kanssa Kobessa, klareeraukset
10,6 milj. rek.-tonnia (1908), Modzi’ssa 8,8 milj.
r.-t„ Jokohamassa 7 milj. r.-t., Nagasaki’ssa 5,4
milj. r.-t., Simonoseki’ssa 1(1 milj. r.-t.

Kauppa. V:sta 1542, jolloin portugalilaiset
ensikerran saapuivat J:iin, oli ensin näillä, sitten
hollantilaisilla yksinomainen, mutta mitättömiin
rajoitettu oikeus käydä kauppaa parissa J :n
satamassa. V. 1854 yhdysvaltalainen sotalaivasto
pakotti hallituksen avaamaan kaksi satamaa
Yhdysvaltain kaupalle. Samana ja seuraavina v:na
englantilaiset, venäläiset y. m. hankkivat itselleen
samat oikeudet ja lisää satamia avattiin. —
Ulkomaankauppa on kasvanut tavattoman nopeasti;
kokonaistuonti ja -vienti (ilman
jalometalleja)olivat (milj. mkroissa): tuonti 408,6, vienti 213,7
(1890); tuonti 742, vienti 528 (1900); tuonti
1,005,2, vienti 1,054,5 (1909). Se oli l,i %
maailman ulkomaankaupasta 1900, 1,4 % 1908.
— Verrattuna maan väkilukuun ulkomaankauppa
on vielä aivan vähäinen: kauppavaihdosta tuli
henkeä kohti ainoastaan 41 mk. (1909), vastaavan
luvun ollessa Suomessakin 208 mk. Tärkeimmät
tuonti- ja vientitavarat olivat (1909; arvot milj.
mk:oissa):

tuontitavarat:

puuvilla ......... 276,2

öljykakut (lannoi-

tuks.) ......... 62,i

rautatavarat ..... 40,6

koneet .......... 39,7

riisi............. 34,7

sokeri ........... 34,i

puuvillakankaat . . 32,4

polttoöljy........ 29,7

pavut ............ 26,9

villa, villakankaat,
rauta, rikkihappoinen
ammoniumi, villalangat.

vientitavarat:

raakasilkki .....316,8

silkkitavarat .... 91,4
puuvillalanka . . . 81,6

kupari ......... 53,7

puuvillatavarat . . 48,s

kivihiili ........ 44,i

tee ............. 33,s

punontateokset . . 30,s

tulitikut........ 29,e

silkinjätteet, puu, riisi,
posliini- ja
saviteolli-suustuotteet, sokeri.

Tärkeimmät kauppatuttavat ja niiden kanssa
tapahtuneen kauppavaihdon arvo (milj. mk:oissa;
1909).

tuontimaat:

Iso-Britannia .... 220

I :n-B :n Intia____166,2

Yhdysvallat......137,8

Kiina ..........119,6

Saksa ...........102,6

Alankomaitten
Intia ............ 47,s

Korea ........... 36,i

Taloudellista toimintaa harjoittavat yhtiöt ovat
nopeasti juurtuneet J:ssa. Niitä oli 10,087 (1907),
2,841,3 milj. mk:n pääomalla; näistä oli
osuustoiminnallisia liikkeitä 3,799, joiden pääoma 175
milj. mk. Hondon yhtiöt omistavat 89,5 %
yhtiöitten pääomasta. — Tärkeimmät yhtiöistä ovat
pankit; niitä oli 2,356 (1908), pääoma 1,183 milj.
mk, joista säästöpankkeja 669, pääoma 128,8
milj. mk. Pankeista ovat muutamat perustetut
palvelemaan erikoisia tarkoituksia, varustetut
erityisillä pankkilaeilla ja toimivat hallituksen
vaikutuksen alaisina. Nämä ovat Nippon ginko
(Japanin pankki, pääoma 76,5 milj. mk), toimii
setelinanto-yksinoikeuksilla varustettuna
valtionpankkina; Nippon-kvangio-ginko
(hypoteekki-pankki); Jokohama-sokin-ginko (rahapankki,
tukee ulkomaista kauppaa);
Hokkaido-takusoku-ginko (Jesson uutisasutuspankki) ; Taivan-ginko
(Formosan uutisasutuspankki); Noko-ginko (46
maanviljelystä ja teollisuutta auttavaa pankkia).

Raha ja mitat. V :sta 1897 J :ssa on
kultakanta. Rahayksikkö on /en = 2,55 mk; 1 jen =
100 sen = 1,000 rin. — Pituusyksikkö saku =
0,s m; 1 saku = 10 sun = 100 tu = 1,000 rin = 10,000
mo. Tiemitta on ri = 3,92727 km (meri-ri = 1,852
km); 1 ri - 36 tso; 1 tso = 60 ken; 1 ken = 1,st m.
Pintamitat: neliö-fso = 10 tan = 3,000 tsuto = 0,9917
ha. Tilavuusmitat: so = 10 5*0 = 1,804 1; 1 koku =
10 to = 100 so = 1,804 hl. Painot: kvan = 1,000
momme = 10,000 fw?i = 3,75 kg; 1 Ann = 160 momme
= 0,6 kg.

Opetusolot ovat erinomaisella kannalla.
V:n 1873 lailla järjestettiin koululaitos; 6-10
ikävuosien välillä on koulunkäynti pakollinen
(1905 tämän vaatimuksen täytti 95%; 1900 oli
luku 81,7 %). Kansakouluja on alempia ja
ylempiä, kummassakin kurssi 4-vuotinen. Niitä on
27,125, niissä opettajia 122,038, oppilaita 5,714,000
(1908). Jokainen kunta on velvollinen
ylläpitämään tarpeellisen määrän kansakouluja. —
Keskikouluja, ylempien kansakoulujen
jatkokou-luja, on 285, niissä opettajia 5,421, oppilaita
110,876. Oppi- ja ammattikouluja on 8,782, niissä
opettajia 19,410, oppilaita 530,696. —
Korkeampia oppi- ja ammattikouluja (paitsi sota- ja
meriministeriöitten alaisia) on 31, niissä 1,334
opettajaa, 19,375 oppilasta. — Varsinaisia
yliopistoja on 2: Tokion, 6 tiedekuntaa, 321
opettajaa, 5,411 ylioppilasta; Kioton, 4 tiedekuntaa,
179 opettajaa, 1,412 ylioppilasta. Vielä on
maan-viljelyskorkeakoulu, „Luoteis-yliopisto", 63
opettajaa, 694 ylioppilasta. Yliopistojen
opettajavoimat olivat alkujaan etupäässä ulkomaalaisia,
mutta nyt on ainoastaan 21 muukalaista
opettajana J:n yliopistoissa. — Aistivialliskouluja
on 37, oppilaita 1,364. — Kirjastoja 151,
niteitä 1,62 milj. (joista eurooppalaisia 137,000.
(Tilastotiedot v:lta 1908.) — Sanomalehtiä ja
aikakauskirjoja ilmestyi 2,300, kirjoja 29,109
(1907).

Valtiomuoto, hallinto ja
oikeudenhoito. V. 1889 J:n hallitsija muuttui
itämaisesta itsevaltiaasta länsimaiseksi keisariksi
tavallisine perustuslaillisine oikeuksineen.
Keisarin arvonimi on tenno („taivaan kuningas").
Eurooppalaiset käyttävät nimeä mikado
(„korkea portti"), joka tarkoittaa oikeastaan
hallitusta yleensä. — Valtiopäivät, kokkai, ovat
kaksikamariset. Ylähuoneen jäsenet ovat osaksi itse-

vientimaat:

Yhdysvallat––––335,5

Kiina ..........186,4

Ranska ................105,9

Iso-Britannia . . . 69,1

Korea ..................68,9

Hongkong ............55,8

I:n-B:n Intia .. 36,8

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0705.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free