Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japani
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1307
Japani
1296
oikeutettuja, osaksi suku- ja rahaylimystön
valitsemia, osaksi elinajaksi keisarin määräämiä.
Lukumäärä on nykyään 366. Edustajakamarissa
on 379 neljäksi v:ksi valittua jäsentä.
Äänioikeutettu on 25 v. täyttänyt, kahden v:n aikana
10 jeniä välitöntä veroa maksanut miespuolinen
kansalainen. — Hallinnossa keisarilla on
rinnallaan ministerikabinetti sekä s
a-lainen neuvosto, sumitsuin. Tähän
kuuluvat ministerit sekä 28 muuta jäsentä. —
Ministerejä on 9: uiko-, sisä-, raha-, sota-, meri-,
oikeus-, opetus-, maanviljelys- ja kauppa- sekä
liikenneministerit. Rahaministeri on samalla
pääministeri. — Rautateillä ja siirtomailla on
erityiset keskusvirastonsa. — Pääkaupunki v:sta 1868
Tokio („Itä-pääkaupunki", entinen nimi Jedo),
ennen Kioto („Länsi-pääkaupunki"). — P a i k a
1-lis ta hallintoa varten J. on jaettu 47
alueeseen, joista 43 ou nimeltä ken (vastaa meidän
läänejä), 3 fu (hallitusalueet Tokio. Osaka ja
Kioto), 1 do (Jesso ynnä Kuriilit 1. Tsisima).
Alueista on 17 Keski-Hondossa (siihen luettu
Bo-nin-saaret 1. Ogasavarasima), 7 Pohjois-Hondossa,
10 Länsi-Hondossa, 4 Sikokulla, 8 Kiusiulla
(siihen luettu Riukiu-saaret). Läänit on jaettu
alaosastoihin gun 1. kori, joita on 637.
Suurkaupunkeja, kaupunkeja ja maalaiskuntia on 12,453.
— Siirtomaita hallitsevat laajoilla valtuuksilla
varustetut kenraalikuvernöörit Formosassa,
Kvan-tungilla sekä Koreassa ja kuvernööri Sahalinilla.
—■ Oikeushoito on uudistettu kokonaan
eurooppalaiseksi. Alioikeuksia on 302,
piirioikeuk-sia 49, appellatsionioikeuksia 7, 1
kassatsioni-oikeus, 1 hallinnollinen oikeusistuin.
Rah a-a siat. Valtion kaikkien laitosten,
kaikkien julkisen elämän haarojen uudestaan
luominen, useat sodat ja siirtomaayritykset ovat
kysyneet suunnattomia rahallisia ponnistuksia
hallituksen ja kansan puolelta; ennen uudistusta
011 maavero melkein ainoa tulolähde, nyt se on
ainoastaan 14.5 % tuloista. Ennen tuntematon
valtiovelka on jo ennättänyt kasvaa maan
taloudelliselle ja valtiolliselle kehitykselle
painostavaksi jarruksi. Se on nykyään 5 kertaa valtion
tuloja suurempi (Englannin valtiovelka esim. on
tuloja 3 kertaa suurempi). — Tilivuoden 1910-11
tulo- ja menoarvio päättyy 1.361,4 milj. mk:aan.
Tuloista olivat suurimmat: verot, 816,e milj. mk.,
josta kulutusverot 327,s milj. mk. (enin osa
sakesta ja oluesta), maavero 197,8 milj. mk.,
tullit ainoastaan 115,8 milj. mk. (n. 2 kertaa
enemmän kuin Suomessa); tulot valtion
omaisuudesta 320,7 milj. mk.; siihen ei ole otettu
tuloja valtion rautateistä, sillä ne on tulo- ja
menoarviosta erotettuina kokonaisuudessaan
määrätty käytettäviksi rautateiden valtiolle
lunastamiseen ja uusien rakentamiseen. Suurimmat
menot tulivat: rahaministeriön osalle 510 milj. mk.
(siitä nieli valtiovelka 393,5 milj. mk.),
sota-ministeriön 207.» milj. mk., liikenneministeriön
194 milj. mk., meriministeriön 193,i milj. mk.
— Valtiovelka on 6,799,s milj. mk. (1910).
Sotalaitos oli ensimäinen, minkä
järjestämiseen uudistuksen jälkeen ryhdyttiin.
Esikuvana on ollut Saksa. Yleinen asevelvollisuus
säädettiin 1889. Sotajoukossa on rauhan aikana
n. 250,000 miestä (tarkkaa lukumäärää pidetään
salassa), sodan aikana 600,000 miestä paitsi
nosto-väkeä. Upseerien valmistamisesta pitää huolta
15 sotakoulua. — Sotalaivasto on maailman
viides, käsittäen 115 isompaa sota-alusta (niistä
11 venäläisiltä anastettua), joiden vetoisuus on
476,630 rek.-tonnia, varustettuina 735 10 cm:ä
suuremmalla tykillä, 76 pienempää alusta ja 9
vedenalaista venettä (1910). Miehistön
lukumäärä on 68,091 (1909). Meriväen upseereja
valmistetaan 8 koulussa. — Sotajoukon ja laivaston
kelpoisuus on koeteltu sodissa Kiinaa (1894-9-5)
ja Venäjää (1904-05) vastaan.
Vaakuna on tyylitelty päivänkakkaran
kukkamykerö (kiku) ; keisarillisen suvun
vaakuna on Pauloicnia imperialis kasvin (kiri)
tyylitelty kukinto ja lehti. Lippu: valkoinen,
keskellä punainen pyöreä levy; sotalipussa lähtee
levystä lipun reunoihin ulottuen 16 punaista sädettä
(nouseva aurinko).
[B. n. Chamberlain, „Things japauese", W. E.
Griffis, „The mikado’s empire", „The japanese
nation in evolution", J. Lauterer, „Japan",
P. Leroy-Beaulieu, „La rénovation de FAsie",
(B. II. Chamberlain ja W. B. Mason) „Murray’s
handbook for Japan", I. Nitobe, „Busido, the
soul of Japan" (myös ruots.), Okakuro-Kakuzo,
„The awakening of Japan" (myös ruots.), E.
Pa-pinot, „Dietionnaire d’histoire et de geographie
du Japon", K. Rathgen, „Die Japaner und ihre
wirtschaftliche Entwicklung", J. Rein, „Japan
nach Reisen und Studien", P. F. v. Siebold,
„Japan nach Reisen und Studien", R. G. Webster,
„Japan frcm the Old to the New", J. E. Aro,
„Japani, maa ja kansa sekä lyhyt esitys Koreasta"
(1904), „Japani nyt ja ennen" (1904). —
Tilastoa : „Résumé statistique de 1’empire du Japon",
„Gothaischer Hofkalender", „The statesman’s year
book.] E. E. K.
Historia. Vanhin aika. Japanilaiset,
joiden sukujuurta ei vielä ole voitu selvittää,
ovat hämärässä muinaisuudessa siirtyneet
luultavasti Koreasta J;n saarille. Täällä heidän
vanhimmat asuinsijansa olivat isoimman saaren
Hon-don lounaisrannikolla ja eräissä Kiusiun-saaren
seuduissa, mistä asutus aikaisimmin levisi pitkin
„sisämeren" rannikoita aina Hondosta etelään
päin pistävällä niemimaalla olevaan Jamaton
maakuntaan asti. J:ssa oli myöskin, ainakin
Hon-dolla, vanhempi alkuväestö, jonka tähteitä on
Jesson saarelle tungettu harvalukuinen a i n
u-kansa. Nämä alkuasukkaat, joita vastaan
japanilaiset kävivät pitkällisiä taisteluita, sulautuivat
jossakin määrin viimemainittuihin, joihin
myöskin vielä historiallisena aikana sekaantui
korealaisia ja kiinalaisia aineksia. —Vanhimpien
säilyneiden mutta epäluotettavien aikakirjojen
mukaan, jotka ovat 8:nnelta vuosis. j. Ivr., oli J. jo
n. 660 e. Kr. yhtenä valtakuntana, jonka
ensimäisenä keisarina oli D z i m m u. Todellisuudessn J :n
muodostuminen kokonaisvaltioksi tapahtui paljoa
myöhemmin. Alkuansa näet japanilaiset
jakaantuivat useihin sukuyhteiskuntiin, joilla oli omat
päämiehensä ja jotka palvelivat esi-isäin henkiä.
Suurinta arvoa nautti eräs Jamato-suku, jonka
sanottiin polveutuvan auringon jumalattaresta
ja jota senvuoksi pidettiin kaikkein pyhimpänä.
Ensimäiset varmat tiedot J:n historiasta ovat
Kristuksen syntymän jälkeisiltä vuosisadoilta,
jolloin japanilaiset varsinkin kolmannen vuosis.
alkupuolilta lähtien tekivät useita hävitys- ja
valloitusretkiä Koreaan; niemimaan eteläisin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
