- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1313-1314

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japani

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1314

Japani

1296

kin eurooppalaisten kauppiaitten toimintaa J:issa
ruvettiin samaan aikaan vaikeuttamaan, vihdoin
karkoitettiin kokonaan maasta (1624)
espanjalaiset ja (1639) portugalilaiset; englantilaiset
olivat jo aikaisemmin poistuneet; ainoastaan
hollantilaiset saivat jäädä Nagasaki’n edustalla
olevaan Desiman saareen tarkan valvonnan
alaisina, jonka tarkoituksena oli estää heitä
pääsemästä lähempään yhteyteen maan väestön kanssa;
myöskin muutamille kiinalaisille kauppiaille
suotiin sama oikeus; japanilaisilta kiellettiin
kuolemanrangaistuksen uhalla maasta poistuminen.
Tällä sulkeutumisella saavutettiin kahden
vuosisadan ajaksi, mitä oli tarkoitettu: rikkumaton
rauha ja puolueettomuus. — Tokugavain vallan
aikana J. oli näennäisesti liittovaltio, jonka
muodosti n. 260 isompaa ja pienempää
ruhtinaskuntaa; suurin niistä oli se Kvantossa oleva
alue, jota Tokugava-suku itse välittömästi
hallitsi. Ruhtinailla, daimioilla, oli eriarvoiset
ali-vasallinsa ja seuralaisensa, samurai; näillä ei
yleensä ollut hallussaan läänejä, vaan he
nauttivat määrättyjä riisituloja; heidän
keskuudestaan otettiin sotilaat, upseerit ja virkamiehet.
Todellisuudessa osasivat kuitenkin
Tokugava-sogunit tehdä keskushallituksen vaikutusvallan
ruhtinaskunnissakin niin tehokkaaksi, että
vähitellen ainakin useimmat pienet ruhtinaskunnat
tulivat olemaan vain jonkinlaisilla etuoikeuksilla
varustettuja hallintoalueita. — Tokugava-vallan
ensimäinen vuosisata oli pääasiassa rauhallisen
kehityksen aikaa. Mutta J:n kansantalous
saavutti pian huippukohdan, jolta se ei enää voinut
edistyä, niin kauan kuin ulkomaalaisiin nähden
pysyttiin eristäytymisen kannalla. Tämä
seisahdus oli sitä arveluttavampi, kun maan väkiluku
lisääntyi nopeasti (18:nnen vuosis. alussa se oli
kasvanut kaksinkertaiseksi ollen 1720 n. 30
miljoonaa). Väestön toimeentulo kävi vaikeaksi ja
liikaväestö, joka ei päässyt siirtymään muualle,
sortui nälkään ja kulkutauteihin. Katovuodet,
jotka varsinkin v:sta 1780 lähtien olivat
tavallisia, vaikuttivat turmiollisesti myöskin
valtakunnan ja ruhtinaskuntien valtiotalouteen, joka
etupäässä perustui riisissä maksettuihin
maaveroihin. Daimioitten täytyi sen vuoksi erottaa
palveluksestansa suuri osa samurai-miehiänsä.
Tällaisissa oloissa versoi pian tyytymättömyys ja
juuri hätään joutuneessa samurai-säädvssä
esiintyi 18:nnen vuosis. keskipaikoilta lähtien
suuntia, jotka syyttivät Tokugavain hallitusta maan
onnettomuuksista, tekivät hyökkäyksiä sen
laillisuutta vastaan ja asettivat päämääräkseen
keisarivallan uudistuksen. Nämä riennot saivat tukea
elpyneestä J:n historian ja vanhan
kirjallisuuden tutkimuksesta. Syntyi kansalliskiihkoinen
suunta, joka harrasti sekä keisarivallan
,,res-tauratsionia" että vanhan sinto-uskonnon
puhdistamista kiinalaisuudesta ja buddhalaisuudesta, ja
jota suosittiin varsinkin Kioton keisarillisessa
hovissa. Vaikka hallitus koettikin vainoamalla
tu-kahuttaa näitä pyrintöjä, täytyi sen kuitenkin
niiden johdosta ruveta osoittamaan suurempaa
kunnioitusta keisareille, jotka 19:nnellä vuosis.
ainakin saivat pysyä valta-istuimella vielä
täysi-ikäisiksikin tultuaan. 18:nnen vuosis.
keskipaikoilta lähtien Tokugava-sogunit olivat
vähäpätöisiä miehiä, ja todellinen valta joutui ministereille;
mutta hallituksen nimettömyys ajettiin niin
pit-42. III. Painettu ^/gll.

källe, että vain harvat näistä esiintyivät
julkisesti vallanpitäjinä. — Esteistä huolimatta
tunkeutui J:iin nyt puheena olevana aikana
hollantilaisten välityksellä eurooppalaista
sivistystä; m. m. syntyi J:ssa „hollantilainen"
lääkäri-koulukunta. Aikaa myöten kävi yhä
vaikeammaksi pitää yllä jyrkkää eristäytymistä muusta
maailmasta. Sitten kuin Venäjän valta oli
levin-nyt Tyynen-meren rannalle, alkoi 18:nnen vuosis.
lopulta ven. sotalaivoja ilmestyä J:n rannikoille,
vieläpä joskus tunkeutua J:n satamiinkin;
samaan aikaan alkoi myöskin engl. ja ameriikk.
valaanpyyntilaivoja näkyä tuhka tiheään J:n
vesillä. V. 1837 japanilaiset tosin vielä tykin
laukauksilla karkoittivat sekä Kagosimasta että
Jedo-lahdesta amer. sotalaivan, joka tahtoi tuoda
kotiin haaksirikkoon joutuneita japanilaisia ja
samalla ryhtyä neuvotteluihin kauppasopimuksen
tekemisestä, mutta kun Nangkingin rauhan
jälkeen (1842) eurooppalaisten kaupankäynti
Kiinassa vilkastui ja kun ennen kaikkea
Yhdysvallat olivat valloittaneet Kalifornian ja San
Franciscosta käsin pyrkivät avaamaan itselleen uusia
kauppa-aloja Itä-Aasiassa, ei J. enää voinut
pitää yllä sulkupolitiikkaansa. V. 1853 saapui
Jedo-lahteen amer. laivaston osasto M. C. Perryn
johdolla ja pakotti J:n hallituksen 1854
suostumaan Kanagavan sopimukseen, jonka mukaan
amer. laivat saivat käydä parissa J:n satamassa;
samat edut myönnettiin pian myöskin
Englannille, Alankomaille ja Venäjälle. Näillä
sopimuksilla oli sulku periaatteellisesti murrettu, mutta
niiden merkitys kauppaan nähden oli mitätön,
koska ne eivät vielä sallineet vieraiden
kauppiasten asettua maahan. J:n todellinen avaaminen
tapahtui vasta sittenkuin ameriikkalaisten oli
onnistunut käyttämällä hyväkseen Englannin ja
Ranskan Kiinaa vastaan alottamaa sotaa saada
J:n hallitus 1858 suostumaan uuteen
sopimukseen, jonka mukaan vieraat kauppiaat saivat
asua ja harjoittaa kauppaa viidessä avonaisessa
satamassa ja kahdessa avonaisessa paikassa omien
konsuliensa tuomiovallan alaisina; Jedossa oli
otettava vastaan diplomaattisia asiamiehiä.
Samantapainen sopimus tehtiin vielä sam. v.
Alankomaiden, Venäjän, Englannin ja Ranskan ja seur.
vuosina useiden muiden valtain kanssa. Näissä
sopimuksissa sogunia kutsuttiin taikuniksi, jota
nimitystä Euroopassa sitten yleisesti käytettiin.
Heinäk. 1859 avattiinkin Jokohama, Nagasaki
ja Hakodate kaupalle, ja viimeistään 1863 tuli
muukalaisilla olla vapaa pääsy myöskin
Niiga-tan, Jedon, Hjogon (Kobe) ja Osakan
kaupunkeihin. Sisällisten selkkauksien johdosta
lykkäytyi kuitenkin tämän lupauksen täyttäminen v:een
1868. Muukalaisten tunkeutuminen J :iiu ja
hallituksen heille tekemät myönnytykset, jotka
kuitenkin tapahtuivat vain pakosta, herättivät suurta
levottomuutta ja suuttumusta varsinkin
kiihkokansallisessa, keisarivallan uudistusta
harrastavassa puolueessa, joka tästä sai uuden aiheen
ryhtyä kukistamaan Tokugavain valtaa.
Puolue-taistelu virisi voimakkaaseen liekkiin. Turhaan
hallitus koetti väkivaltaisilla toimenpiteillä
kukistaa vastustajiansa. Sen asema kävi aikaa
myöten yhä vaikeammaksi. Välttääkseen
vastustajiensa moitteita se koetti niinkuin nämäkin saada
itselleen keisarin kannatusta. Mutta keisari
Osahito 1. Komei (1847-67) oli kokonaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0709.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free