Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japani
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1316
Japani
1296
kiihkokansallisten kannalla ja suostui
vahvistamaan muukalaisten kanssa tehdyt sopimukset
vain osittain ja toistaiseksi. Mielten kiihko
kasvoi, kun ensimäinen muukalaiskolonia 1859
perustettiin Jokohamaan ja ulkovaltain lähettiläitä
saapui ensikerran Jedoon. Se nousi ylimmilleen
kun huomattiin, että kulta, jonka arvo hopeaan
verrattuna oli J:ssa alhaisempi kuin muualla,
katosi maasta ja että tavarain hinnat
ulkomaisen kaupan johdosta nousivat. Muukalaisia,
vieläpä lähetystöjäkin hätyytettiin, yksityisiä
henkilöitä murhattiin ja 1863 poltettiin Englannin
ja Yhdysvaltain lähetystötalot Jedossa; keisari
määräsi, että muukalaiset oli karkoitettava 25 p.
heinäk. 1863 ja Tsosun daimio sulki
väkivaltaisesti Simonoseki’n reitin laivaliikkeeltä. Vasta
sittenkuin Englannin, Ranskan, Yhdysvaltain
ja Alankomaitten sotalaivat olivat väkipakolla
avanneet sen uudelleen ja englantilaiset olivat
pommittaneet Kagosimaa, aukenivat japanilaisten
silmät; Englannin ja Ranskan laivastojen Osakan
edustalla toimeenpanema mielenosoitus sai
keisarin 1865 vahvistamaan sopimuskirjat. Maltilliset
ainekset pääsivät valtaan ja johtavien piirien
muukalaisviha lauhtui verraten pian. Kohta
tämän jälkeen kukistettiin Tokugavain
soguni-hallitus. V. 1867 tuli soguniksi Josi n o b u; sam.
v. keisari Romei kuoli ja hänen sijalleen nousi
Mutsuhito, minkä jälkeen Josinobu luopui
soguni-virastaan ja luovutti siihen kuuluvan
vallan keisarille koettaen kuitenkin edelleenkin
pitää hallitusta omissa käsissään. Häntä vastaan
nousivat silloin muutamat eteläisten
ruhtinaskuntien daimiot ja samurait, jotka vanhastaan
olivat vihamieliset pohjoisiin maakuntiin
nojautuvaa Tokugavain valtaa kohtaan; lyhyen
taistelun jälkeen Josinobu luopui asemastaan 1868,
ja keisarista tuli J:n todellinen hallitsija. Jo
sam. v. hän siirtyi Kiotosta ensin Osakaan ja
sitten Jedoon, jonka nimi muutettiin Tokioksi.
Aika vista 1 8 6 8. Keisarivallan
uudistuksesta alkaa J:n historiassa uusi ajanjakso,
viralliselta nimeltään meidzi, valistunut hallitus.
Kaikilla aloilla pannaan toimeen uudistuksia,
joiden tarkoituksena on kohottaa J. sekä
henkisessä että aineellisessa suhteessa länsivaltain
vertaiseksi. Sen sijaan että ennen oli vihattu
ja halveksittu kaikkea vierasta, ryhdytään nyt
sovittamaan länsimaisen sivistyksen saavutuksia
J :n oloihin mitä laajimmassa mitassa. Ei
mikään valtio ole milloinkaan niin
järjestelmällisesti käyttänyt hyväkseen vieraita esikuvia kuin
J. Aluksi on tosin huomattavissa haparoimista
ja epävarmuutta, mutta 1880-luvulta lähtien
jäljittely tapahtuu metodillisesti ja selvän
suunnitelman mukaan. I v a k u r a, Ok uho ja Kido
nimisten valtiomiesten johtaman uuden
hallituksen ensimäisiä tehtäviä oli vanhan
läänitysjär-jestel män hävittäminen, todellisen
kokonaisval-tion ja yhtenäisten laitosten luominen hallinnon,
oikeudenhoidon ja opetustoimen alalla.
Ruhtinaskunnat lakkautettiin 1869 ja daimiot asetettiin
eläkkeelle; vanha säätyerotus poistettiin ja
yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus toteutettiin;
yleinen asevelvollisuus säädettiin 1872. Samurait
menettivät riisipalkkansa, joka kapitalisoitiin, ja
näin saatu summa annettiin heille korkoa
kantavissa valtio-obligatsioneissa. Mutta
kapitali-satsioni tapahtui alhaisen laskun mukaan ja
merkitsi asianomaisille tuntuvaa tulojen
vähennystä. Tyytymättöminä tähän järjestelyyn ynnä
hallituksen muuhunkin politiikkaan
Kiusiussaolevan Satsuman samurait 1877 tekivät kapinan,
joka vasta suurilla ponnistuksilla saatiin
kukistetuksi. Samurai-säädyn täytyi olojen pakosta
hakea toimeentulonsa muualta, ja huomattava on,
että juuri tästä säädystä ovat etupäässä
lähteneet ne miehet, jotka opettajina, virkamiehinä,
upseereina ja liikkeenharjoittajina ovat luoneet
uudenaikaisen J:n. Kristityille, joita uusikin
hallitus aluksi vainosi, annettiin uskonvapaus 1873;
täydellinen uskonvapaus julistettiin 1889.
Taloudellinen kehitys johdettiin uusille urille.
Entiset tällä alalla vallinneet rajoitukset poistettiin
ja täydellinen liikuntavapaus saatettiin voimaan.
Riisiveroiliin perustuva valtiotalous muutettiin
rahatalouden kannalle. Valtio itse ryhtyi
perustamaan tehtaita ja rakentamaan rautateitä.
Vähitellen heräsi yksityistenkin alkuunpanohalu
ja pääomarikkaus kasvoi. Suurteollisuuden
kehittyessä pääsi kapitalismi valtaan, ja sen
mukana seurasi työväenkysymys ja sosialismi.
Sähkölennätinlaitos pantiin alulle 1869,
euroop-palaismallinen postilaitos perustettiin 1871.
ensimäinen rautatie rakennettiin 1870,
höyrylaiva-liike vilkastui; pankkeja perustettiin v:sta 1872
lähtien, v. 1882 suuri keskuspankki, „Japanin
pankki"; vaillinaiselta kultakannalta siirryttiin
1886 hopeakannalle, 1897 jälleen kultakannalle.
Edustuslaitosta vaativat aikaisin valtiomiehet
sellaiset kuin 11 a g a k i, Goto ja O k u m a,
mutta vasta 1889 julkaistiin Iton Preussin
perustuslain malliin laatima valtiosääntö, ja
1890 kokoontuivat ensi kerran kaksikamariset
valtiopäivät. Kiivaat puolueriidat ja tiheät
ministerivaihdokset eivät ole voineet horjuttaa
keisarin ja hänen luottamusmiestensä johtaman
hallituksen lujuutta.
Valmistaaksensa tilaa nopeasti kasvavalle
väestöllensä ja avataksensa uusia markkinoita
teollisuudellensa J. on uuden suunnan aikana
koettanut laajentaa vaikutusvaltaansa ja
alueitansa Itä-Aasiassa; sen ohessa J:n valtiomiehet
kansallisen kunnian kannalta ovat pitäneet
tärkeänä, että länsivallat saataisiin tunnustamaan
J. kaikissa suhteissa niiden vertaiseksi valtioksi.
Viimemainittu tarkoitus saavutettiin 1894-99,
jolloin kauppasopimukset tarkastettiin; niistä
poistettiin silloin m. m. tuo japanilaisia loukkaava
määräys, että J:ssa oleskelevat ulkomaalaiset
olivat konsuliensa tuomiovallan alaisia. V. 1875 J.
luovutti Sahalinin eteläosan Venäjälle saaden
sijaan Kuriilit; 1879 yhdistettiin Riukiu-saaret
J:iin. 1870-luvulta lähtien J:n huomio on
erityisesti ollut suunnattuna Koreaan. V. 1876 J.
pakotti Korean avaamaan useampia satamia
ulkomaan kaupalle. V. 1894 synnytti Kiinan ja J:n
kilpailu ylivallasta tällä niemimaalla näiden
val-taiu välillä sodan, josta J. suoriutui loistavasti
voittaen kiinalaiset maalla Pjöng-jangin luona
ja useissa tappeluissa Mantsuriassa, merellä
Haijangin saaren kohdalla; Port-Arthurin ja
Vei-hai-vein valloitus ynnä Kiinan laivaston
joutuminen J :n käsiin pakotti Kiinan
Simonoseki’n rauhaan (17 p. huhtik. 1895), jossa J:lle
luovutettiin Liau-tungin niemimaa ynnä
Port-Arthur, Formosa ja Pescadores-saaret; lisäksi
Kiina maksoi suuren sotakorvauksen ja tunnusti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
