- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1317-1318

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japani - Japanilainen musiikki - Japanilainen paperi - Japanin kanvertti, ks. Kamferi - Japanin kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1317

Japanilainen musiikki—Japanin kieli ja kirjallisuus

1318

Korean itsenäisyyden. Mutta Venäjän
vaatimuksesta, jota Ranska ja Saksa kannattivat, J:n
täytyi sam. v. luopua Liau-tungista; tämä
nöyryytys koski japanilaisiin sitä kipeämmin kun
Kiina 1898 luovutti tämän niemimaan ja
Port-Arthurin Venäjälle. Pitäen vastaista
yhteentörmäystä Venäjän kanssa todennäköisenä J.
ryhtyi kuumeentapaisella innolla kehittämään
sotalaitostaan. V. 1900 se otti muiden valtain
mukana osaa Kiinan sotaretkeen. Kun Venäjä
tämän jälkeen näytti aikovan pitää hallussaan
Mantsurian ja alkoi myöskin sekaantua Korean
asioihin, teki J. 1902 liiton Englannin kanssa
Kiinan ja Korean koskemattomuuden
säilyttämiseksi ja koetti saada Venäjää tekemään
sopimuksen, jossa molempain valtain vaikutuspiirien
rajat tarkoin määrättäisiin. Kun nämä
neuvottelut eivät vieneet tuloksiin, niin J. aloitti
sodan tekemällä 9 p. kelmik. 1904 hyökkäyksen
Venäjän laivastoa vastaan Port-Arthurissa.
Lähetet-tyään Korean kautta sotaväkeä Mantsuriaan J.
valloitti Liau-tungin niemimaan ynnä
Port-Arthurin, karkoitti venäläiset koko
Etelä-Mantsu-riasta ja valtasi myöskin Etelä-Sahalinin (ks.
Japanin sota). Portsmouthin
(Yhdysvalloissa) rauhassa 5 p. syysk. 1905 J. sai
Etelä-Sahalinin ja Venäjän entiset oikeudet
Etelä-Mantsuriassa s. o. Liau-tungin ja Port-Arthurin.
Korea joutui J:n ylivallan alaiseksi pysyen vain
nimellisesti itsenäisenä valtiona. Tämä sota
kohotti J:n maailman „kahdeksanneksi
suurvallaksi". V. 1905 tehtiin uusi läheisempi liitto
Englannin kanssa, seur. vuos. sopimuksia
Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Yhdysvaltain kanssa
(viimemainitun kanssa m. m. japanilaisten
siirtolaisten aseman järjestämisestä); Venäjän kanssa
J. heinäk. 1910 teki sopimuksen, jonka
tarkoituksena on näiden valtain aseman turvaaminen
Mantsuriassa; kohta sen jälkeen Korea
muodollisestikin liitettiin J:iin.

[De la Mazelière, „Essai sur l’histoire du Japon"
ja „Le Japon, histoire et civilisation"; Adams,
„History of Japan"; Nachod, „Geschichte von
Japan"; llathgen, „Staat und Kultur der Japaner";
Lagus, „Erik Laxman"; Rathgen, „Die
Entstehung des modernen Japan"; Okuma, „Fifty years
of New Japan"; Satow, „The Far East 1815-71"
(Cambridge Modern history IX) ; Ijenaga,
„Cons-titutional development of Japan 1853-81"; Siebold,
„Der Eintritt Japans in die europäische
Völkerwelt"; Dyer, „Japan in worldpolitics"; Kralimer,
„Die Beziehungen Russlands zu Japan"; Morris,
„Makers of Japan"; Josida, „Staatsverfassung
und Lehnswesen von Japan"; Fukuda, „Die
gesellschaftliche und wirtschaftliche Entwiekelung in
Japan"; Rathgen, „Die Japaner und ihr
Wirtschaftsleben" ; Gulick, „Evolution of the Japanese;
social and psychic"; Aston, „Shinto".] J. F.

[-Japanilainen musiikki perustuu,-]

{+Japanilai-
nen mu-
siikki perus-
tuu,+} kuten [-kiinalainenkin, pentato-niseen asteikkoon-]
{+kiinalainen-
kin, pentato-
niseen asteik-
koon+} (ks. t.).
Mutta
Japanissa on
kiinalaisen as-

teikon ohella kehittynyt kaksi sen muunnosta
siten, että asteikon terssi tahi myös sen seksti on
alennettu astetta matalammaksi, ks. edellisellä
palstalla olevaa nuottiesimerkkiä.

Muunnosten takia käy sävellaji
molli-luonteiseksi. Näiden asteikkojen mukaisesti ovat
japanilaiset soittimet viritetyt. Tärkeimpinä
näistä mainittakoon 1) koto, 13-kielinen
vaakasuorassa asennossa pidettävä harppu, 2) s
a-m i z e n, 3-kielinen kitara, 3) kok y n, pieni
4-kielinen viulu, 4) s a k u h a s i, bambuputkesta
tehty klarinetinkaltainen puhallussoitin.
Sävelmäin melodinen kulku on pääasiallisesti
penta-toninen; se rajoittuu siis yleensä viiteen
asteikon säveleen. Mutta tilapäisinä hajasävelinä
tavataan siinä nekin 2 asteikon säveltä, jotka
penta-toniikassa muuten puuttuvat. Melodisena
päätös-sävelenä esiintyy perussävelen ohella usein myös
dominantti tahi sen kvintti. — J;n musiikin
nuottikirjoitus on alkeellista laatua. Siihen
kuuluu, paitsi rytmiosoituksia, myös numeromerkkejä;
mutta nämä eivät kuitenkaan osoita itse sävelten
asteita, vaan ainoastaan kulloinkin käytettävän
soittimen kosketuskohtia. Tästä johtuu, että
merkit tarkoittavat eri soittimilla aivan eri säveliä.
— Sävelmäin rytmillinen jäsentely on usein
epäsäännöllinen, jopa epämääräinen. Moniäänisyyttä
tavataan alkeellisessa muodossa laulun
säestyksenä tahi itsenäisenä soitinmusiikkina; sen laatu
on Japanissa samansuuntainen kuin
Taka-In-tiassa (ks. Indokiinalainen musiikki),
mutta vähemmän kehittynyt. — Japanilaiset
sävelniekat jakautuvat 4 säätyyn. Ensimäiseen
kuuluu ylhäissyntyisiä, ja niistä kootaan mikadon
hoviorkesteri, jonka jäsenet saavat opetuksensa
valtion kustannuksella; he soittavat ainoastaan
„klassillista" musiikkia, ei mitään 500 vuotta
uudempaa. Toisen säädyn soittajat eivät tunne
nuottimerkkejä, ja he soittavat ainoastaan
„yleistajuista" musiikkia. Kolmanteen kuuluvat sokeat
soittajat ja neljänteen geesat (ks. t.). —
Japanilainen näyttä m ömusiikki on kehittynyt
15:nuen vuosis. uskonnollisista laulunäytelmistä.
Soitto seuraa tarkasti näytelmän
tunnelmasisäl-lystä ja aikaansaa yksinkertaisilla keinoillaan
varsin vaikuttavaa sävelmaalailua. Draamallisiin
huippukohtiin johdattaa usein vähitellen yltyvä
rummunpärinä, jonka jälkeen soitto äkkiä
vaikenee, herättäen jännittävää odotusta. I. K.

Japanilainen paperi on erikoisen lujista
raaka-aineista [kodzu- (Broussonetia papyrifera),
mitsu-mata- (Edgcworthia papyrifera) ja gampi-
(Wick-stroemia canescens) kuiduista] käsin valmistettua
paperia. Näiden kasvien pitkistä syistä syntyvä
paperi voittaa kestävyytensä puolesta kaikki muut
paperilajit; muutamat niistä ovat tässä suhteessa
kankaitten veroisia ja käytetäänkin toisia
japanilaisia papereja kudoksien asemesta. Japanilaiset
jalostavat taitavasti paperia, valmistaen esim.
fa-neerilla päällystettyä ja naliantapaista paperia,
jonka veroista muualla ei osata tehdä.
Euroopassa käytetään j. paperia pääasiallisesti
ylelli-syystarkoituksiin, loistoteosten painopaperina ja
koristeina. A. S-r.

Japanin kanverttti ks. Kamferi.

Japanin kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
Japanin kieli on monitavuinen ja agglutineeraava
kieli. Sen sukulaisuussuhteet toisiin Aasian
kieliin eivät ole vielä täysin selvitetyt; mahdolli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0711.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free