- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1333-1334

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jaroslavlj ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1333

Jaroslavlj—Jarru

1334

1236 Kiovan suuriruhtinaaksi ja jätti
Novgorodiin poikansa Aleksanterin; sai 1238 haltuunsa
Vladimirin. Hänen aikanaan Venäjä joutui
mongolien ylivallan alaiseksi.

Jaroslavlj. 1. Kuvernementti Venäjällä, Volgan
yläjuoksun varsilla; 35,613 km2 (Venäjän
pienimpiä), 1,208,100 as. (1909), isovenäläisiä. — J. on
alavaa maata, osaksi soiden peittämä (vars.
luoteessa), hedelmällisyys keskinkertainen. Ilmasto
mannermainen, v:n keskilämpö -f-4,»°C,
sademäärä 458 mm. Joet: Volga ja sen lisäjoet Mologa,
Seksna, Kosorostj, koko juoksultaan J:n rajojen
sisällä kuljettavia. Kaksi rautatietä kulkee J:n
halki. — Metsät peittävät n. 24% pinta-alasta.
Viljeltyä maata 40,4 % ; maanviljelyksessä
(tärkeimmät viljat ruis ja kaura) on huomattava
taantumista. Teollisuuskasveista ansaitsee
mainitsemista tärkeä pellava, puutarhakasveista
sikuri. Karjanhoito vähemmän kehittynyt; 30%
taloista on vailla hevosta. Kotiteollisuus ou
tärkeä; työnansioilla muualla käy vuosittain n.
130,000 henkeä. — Teollisuuslaitoksia 208,
työväestön lukumäärä 36.806 (1906);
mainittavim-mat haarat ovat puuvilla-, pellava-, elintarve-,
kemiallinen ja puuteollisuus. Kauppa
kuvernemen-tin tuotteilla vilkas. Hallinnollisesti J. jaetaan
10 piirikuntaan. — 2. Samannimisen
kuvernemen-tin pääkaup., Volgan varrella Kosorostjin suussa,
asema terveellinen. Kahden rautatien tärkeä
solmukohta; 80,300 as. (1909). J:ssa on 77
kirkkoa, joista 1 luteril., n. s. „Demidovin lakitiet.
lyseo" (opiskelevia n. 230) vastaava yliopistojen
lakitiet. tiedekuntaa, 3 kymnaasia y. m.
oppilaitoksia, — Ennen Pietarin perustamista J. oli
tärkeä kauppakeskus; 1500-luvulla ulkomaisten
tavarain tärkein tapulipaikka. Saatuaan
rautatien J. sai takaisin osan entistä merkitystään.
Teollisuus vilkas: tupakka-, puuvilla-, pellava-,
kemialliset- ja tulitikkutehtaat mainittavat. —
J:n perusti vv:n 1025-36 välillä suuriruhtinas
Jaroslav Vladimirovits. 1200-luvulla J.
linnoitettiin; 1237 se joutui tataarien käsiin; liitettiin
1468 Moskovan suuriruhtinaskuntaan. E. E. K.

Jarrah-puu, länsi-austr. Eucalyptus
margina-tan punertava, kova, raskas, kauniiksi
puleerau-tuva puu. Käytetään huonekaluihin ja vettä
kestävänä laivan- ja satamarakennuksiin etenkin
Austraaliassa ja Englannissa. J. A. W.

Jarru, laite, joka aikaansaamalla hankausta
hidastaa tai säätää jotakin liikettä. Jarrun
tärkein käyttöala on pyörillä liikkuvien
kulkuneuvojen pysäyttäminen ja niiden nopeuden
säätäminen myötämäissä.
Tavallisin jarru on joko
puinen tai rautainen
kappale n. s. j a r r
u-tönkkä c (kuva 1) ja
tapin d ympäri
kääntyvä vipu e, joka
tönkän painaa
jarrutettavan pyörän b kehää vastaan synnyttäen tämän
pyöriessä hankausvastustuksen eli
jarrutusvoi-man. Rautatie- ja raitiovaunuissa tämä sovitus
useimmiten esiintyy kuvan 2 esittämässä
muodossa. Voima P vaikuttaa vetotangon a
välityksellä kannattajaan h ripustettuun vipuun e,
jolloin tangot b vetävät kannattajiin k ripustetut
jarrutönkät c pyörän kehää vasten. Tarpeellinen
voima P aikaansaadaan rautatie-matkustajavau-

Kuva 1.

nuissa ruuvitangolla, joka käsikammella
kierret-täissä kulmavivun välityksellä vaikuttaa vetotan-

koon a (r u u v i- _

jarru),
tavaravaunuissa tavallisesti poljettavalla kulma-vivulla (v i p
u-jarru) ja
raitiovaunuissa
usein
käsikammella kierrettävällä tangolla,
jonka ympäri
tankoon a vaikuttava ketju kiertyy. Voima P
voidaan myös saada silinterissä liikkuvasta
männästä, johon joko höyry (höyryjarr u), kuten
usein vetureissa, puristettu ilma
(paineilma-jarru) tai ohennettu ilma (tyhjö- 1. v
a-kumjarru) vaikuttaa.

Kaikissa matkustajajunissa ja useimmissa
tavarajunissa käytetään nykyään ilmajarruja.
Jarrulaitos on tällöin jatkuva, s. o.
veturinkuljettaja voipi yhtä aikaa hoitaa kaikkien junaan
kuuluvien vaunujen jarrutuksen, ja
itsetoimiva (automaattinen), niin että jarrut
rupeavat itsestään toimimaan, jos johto jollakin
tavalla avautuu, tapahtukoonpa tämä sitten
tahallisesti (hätäjarrutus) tai vahingossa, esim.
yhden tai useamman vaunun junasta erotessa.

Yleisimmin käytetty ilmajarru on W e s t i n
g-h o u s e n pikajarru, joka toimii paineilmalla.
Sitä nimitetään pikatoimiseksi siitä syystä,
että junan kaikkien vaunujen jarrut rupeavat
toimimaan melkein samassa silmänräpäyksessä.
Veturissa on ilmapumppu, joka painaa ilmaa
veturissa olevaan pääilmansäiliöön. Tästä
paineilma pääsee veturinkuljettajan hoitaman
kuljettaja venttiilin kautta läpi junan
ulottuvaan n. s. p ä
ä-ilmajohtoon E
(kuva 3), josta eroaa
haarajolito kussakin
ilmajarrulla
varustetussa vaunussa
olevaan n. s. toimi
n-taventtiiliin F.
F: stä taas johtaa
putki
jarrusilin-teriin 77 sekä a p
u-ilmasäiliöön G.
G:hen varataan aina

etukäteen jarruttamiseen tarvittava paineilma;
kun ilmanpaine G:ssä ou jarrutuksesta alentunut
ja E on kuljettajaventtiilillä yhdistetty
pääilmansäiliöön, avaa E: ssä vallitseva ylipaine
F:ssä kulkutien 23:stä G:hen ja 77:sta
ulkoilmaan, jolloin G täyttyy paineilmalla ja 77:sta
paineilman poistuttua jousi työntää männän
alkuasentoon irroittaen siihen yhdistetyt jarrutönkät.
Tavallisessa jarrutuksessa veturinkuljettaja
venttiilillään päästää ilmaa pois 7?:stä, niin että
paine siinä hiukan alenee ja G:n ylipaine avaa
kulkutien tästä 77:hon, jolloin paineilma
työntää mäntää ja kiristää jarrut. Jarrutusvoima
on suorasti verrannollinen jarrujohdon paineen
vähennykseen, sillä niinpian kuin paine G:ssä
on laskeutunut hiukan pienemmäksi kuin 7?:ssä,
sulkeutuu ilman pääsy G:stä 7/:hon. Hätäjarru-

Kuva 3.

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0719.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free