- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1335-1336

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jaroslavlj ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1335

Jarrudynamometri—Jasakki

1336

tuksessa pääjohdon painetta äkkiä ja paljon
vähennetään päästämällä siitä pois ilmaa joko
kul-jettajaventtiilillä tai vaunuissa olevilla
hätä-jarruhanoilla. Silloin F avaa i7:hon kulkutien
sekä G:stä että E: stä ja jarrut vaikuttavat
silmänräpäyksessä täydellä voimallaan. — W:n
pikajarru on yleisesti käytännössä
Pohjois-Ame-riikan ja useimpien Euroopan maiden radoilla.
Suomen valtionrautatiet käyttävät W:n ja
jonkun verran myös New Yorkin
pikajar-r u a. joka eroaa edellisestä ainoastaan
toiminta-venttiilin rakenteessa. W:n pikajarrusta on tehty
useita muunnoksia, joista tärkein, Knorrin
pikajarru, on muutamissa suhteissa
esikuvaansa edullisempikin.

Tyhjöjarrussa veturiin sovitettu ejektori
synnyttää ilmanohennuksen 1. tyhjön pääjohdossa,
apuilmansäiliöissä sekä männän molemmin puolin
jarrusilinterissä, joka on pystyasennossa.
Apu-ilmansäiliö on yhdistetty jarrusilinterin yläosaan,
mutta sen erottaa pääjohdosta palloventtiili, joka
avautuu pääjohtoon päin; jarrusilinterin alaosa
on välittömästi pääjohtoon yhdistetty. Kun ilmaa
päästetään pääjohtoon, nousee paine myös
jarrusilinterin alaosassa, ja kun palloventtiili estää
ilman pääsyn männän yläpuolelle ja apusäiliöön,
nostaa ylipaine mäntää ja kiristää jarrut.
Tyhjö-jarruja on nykyään sangen paljon käytännössä.
Tärkein on H a r d y-C 1 a y t o n i n
tyhjö-pikajarru, jcka näyttää olevan monessa
suhteessa Westinghousen pikajarrua parempikin. —
Esimerkkinä mainittakoon, että juna, joka
kulkee 50 km tunnissa vaakasuoraa rataa ja jonka
kaikki akselit ovat jarrutettavia, voidaan
paineilma- ja tyhjöjarrulla pysäyttää 13 sekunnissa
eli n. 135 m kuljettuaan sen jälkeen kuin
hätäjarrutus alkoi.

Sähköä liikevoimanaan käyttävissä
kulkuneuvoissa. kuten raitio- ja sähkörautatievaunuissa
käytetään sähkömagneettisia
jarruja. Niissä on kiinteä sähkömagneetti, jonka
poolien edessä on koneen akseliin kiinnitetty
ja sen mukana pyörivä rautalevy; magneetin
ja rautalevyn välinen hankaus aikaansaa
jarrutuksen. Magneettiin virta tulee tavallisesti
vaunua kuljettavasta moottorista, joka jarruttamista
varten erotetaan virtalähteestä ja toimii
generaattorina. Tässä on siis kahdenlainen jarrutus,
kun sekä jarru että generaattorina
työskentelevä moottori kuluttavat liike-energiaa.

Nostokoneita jarrutetaan kuormaa laskettaissa
n. s. v a n n e j a r r u 1 1 a. Siinä on ohut
teräs-vanne, joka vivulla kiristetään jarrupyörän
ympäri. Tavallisesti
on sovitus
sellainen, että
jarru-pyörä a (kuva 4)
pääsee pyörimään
jarrutettavalla
akselilla ja siihen on
kiinnitetty tapilla
d telki c, jota jousi
painaa
jarrutettavalle akselille
kiinnitetyn telkirat-taan b hampaisiin.
Kuormaa
nostet-taissa vipu siirrettävän painon e vaikutuksesta
kiristää vannetta pyörää vastaan, niin että a

Kuva 4.

on paikallaan &:n pyöriessä nuolen 1 suuntaan.
Vasta kun kuorman laskemiseksi jarruvipua
nostetaan ja vannetta näin hellitetään, voipi
jarru-pyörä telkirattaineen pyöriä vastakkaiseen
suuntaan (nuoli 2).

Hisseissä käytetään itsetoimivia jarruja, jotka
pysäyttävät ne, jos nopeus, esimerkiksi
nosto-köysien katketessa, nousee yli määrätyn rajan.

Jarruttamalla voidaan mitata voimakoneen
teho; tähän käytettyä laitetta sanotaan
jarru-dynamo metriksi. Voimakone pannaan
käymään tyhjänä ja sen vauhti- tai hihnapyörää
vasten painetaan jarrutönkkiä niin kovasti, että
koneen kiertokulku laskee normaaliksi; tällöin
mitataan se voima P, mikä tarvitaan estämään
jarrutönkkiä pyörän mukana kulkemasta. Kun
P (kg:moin) ja pyörän kehänopeus v (m:ein/sek.)
tunnetaan, voidaan laskea hevosvoimaluku N =

Pv...

Yleisimmin käytetään P r o n y n jarru-

dynamometriä. — Sähkömagneettisia
jarrudyna-mometrejä käytetään myös. V. V-la.

Jarrudynamometri ks. Jarru.

Jarrukiila, puinen taikka rautainen kiila,
joka pistetään kärryn pyörän alle estämään sen
pyörimistä.

Jarrumies, junaa kuljettavan konduktöörin
välittömän päällikkyyden alainen junapalvelija,
jonka tehtävänä on vaunujen jarrujen,
lämmityksen ja valaistuksen hoito sekä tilapäinen
sii-voominen y. m. V. V-la.

Jarruttaa ks. Jarru.

Jarruvaunu, vaunu, jossa on jarru.
Kussakin junassa tulee olla toimivia (miehitettyjä)
jarruvaunuja määrätty luku, joka riippuu junan
tarkoituksesta ja radan suurimmasta noususta.

V. V-la.

Jasakki (ven. jasa’k < tat. jasa’k), alkujaan
luonnontuotteissa suoritettava vero, minkä
ve-rotustavan venäläiset omistivat tataareilta,
sovittaen sitä käytäntöön verottaessaan kukistamiaan
itäisiä vierasheimoisia. Sitä suoritettiin
etupäässä turkiksissa (sopulin-, majavan-, ketun-,
näädän- y. m. nahoissa); v:sta 1739 lähtien
jonkun aikaa oli varsinaisena
jasakkiyksik-k ö n ä sopulinnahka, jonka mukaan muissa
turkiksissa tai rahassa suoritettava vero laskettiin
(sopulinnahka raha-arvoltaan määrätty 3 rpl:ksi).
V. 1763 säädettiin j:sta vastuunalaisiksi heimot
ja suvut kokonaisuudessaan, määrättiin se
turkis-laji tai -lajit (tai turkislaji ja rahasumma),
mikä kunkin maksuvelvollisen yhteisön oli
suoritettava; määrätyn verokappaleen vaihtaminen
toiseen tai rahaan oli erityisissä tapauksissa
sallittua, vaihtoarvona kulloinkin käypä tavaran
markkinahinta. Uusi verotusarvio ja verollepano
oli aina määräajan kuluttua toimitettava. J. oli
menevä ,.H. M. Keisarin kabinettiin". Näitä
säännöksiä nytkin pääpiirteissään noudatetaan;
huomattava kuitenkin on, ettei käytännössä
kauankaan ole voitu noudattaa määräystä jonkun
yhteisön suoritettavasta erikoisesta
turkisla-jista — se antoikin veronkantajille hyvän
tilaisuuden kiristämisiin —, ja että nykyjään
j:n suorittaminen rahassa on tullut tavalliseksi
ja yleiseksi. Jasakkiveroinen alue on
supistumistaan supistunut; niin esim. v. 1827 n. s. v
a-kinaisasuntoiset (osedlye)
vierasheimoiset siirrettiin muihin, yleisiin veroluokkiin, ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0720.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free