Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jasione montana ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1339
Jatko-opetus—Jatulin patsaat
1310
taa myöten liikkumaan pantu kappale jatkaa sitä
kauemmin liikettään, kuta sileämpi pinta on.
Koska kokeillessamme emme voi kaikista
esiintyvistä ulkonaisista voimista vapautua, niin j :n
lakiakaan ei voi suoranaisesti oikeaksi todistaa.
U. 8: n.
Jatko-opetus tarkoittaa opetusta, jota
muutamina tunteina viikossa eri aineissa annetaan
kansakoulun käyneelle nuorisolle yleissivistystä
silmällä pitäen. Saksassa pantiin tällainen
cpe-tus alulle jo 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa,
mutta vasta viime vuosisadan jälkipuoliskolla se
ou tullut tarkemman järjestelyn alaiseksi Saksan
eri valtioissa. Monessa saksalaisessa maassa tämä
opetus on tehty pakolliseksi, joten on syntymässä
tavallaan uusi koulu kansanopetusta varten,
yleinen j at koko ui u (allgemeine
Fortbildungsschule). Tämän koulun lähempi suunnittelu
on kumminkin vielä keskustelun alaisena. Suurta
huomiota ovat viime aikoina herättäneet
Münchenin kansakoululaitoksen johtajan toht. G.
Kerschensteinerin yritykset saada jatko-opetus
likeiseen kosketukseen ammattiopetuksen ja
kansalaiskasvatuksen kanssa. Useissa muissakin maissa,
kuten Sveitsissä, Englannissa ja Skandinaavian
maissa on viimeisten vuosikymmenien aikana
jatko-opetus saatettu vakaantuneelle kannalle.
Omassa maassamme maalaiskansakoulujen
jatkokurssit johtavat alkunsa 1856 vahvistetun
kansa-kouluasetuksen 25 §:n määräyksestä, että
„opettajan tulee kumminkin yhtenä, mutta
mieluimmin kahtena jälkeenpuolisena viikossa olla
semmoisille hengille apuna, jotka koulun läpi ovat
käyneet tahi muuten tietoa ja sivistystä
harrastavat". Sen jälkeen asiasta cn useasti annettu
lähempiä säännöksiä. Viimeiset määräykset ovat 10 p:ltä
huhtik. 1906. Niissä jatkokurssit jaetaan
kolmeen ryhmään: I:n ryhmän tulee sisältää
vähintään 75 opetustuntia ja korkeintaan neljä
opetusainetta, II:n ryhmän vähintään 100
opetustuntia ja korkeintaan kuusi opetusainetta ja
IIT:n ryhmän vähintään 150 opetustuntia ja
korkeintaan kahdeksan opetusainetta. Opetus on
annettava pitkin lukuvuotta ja ainoastaan
vakinaiset opettajat kelpaavat niissä opettamaan. Sen
sijaan voi jotakin erikoisainetta opettaa myös
kansakoulun ulkopuolella oleva henkilö, pappi,
lääkäri, agronomi y. m. Lisäksi on määräyksiä
ohjelman laatimisesta, palkkioista y. m. [M.
Soininen. „Kansakoulun jatko-opetuksen uudistus"
(1911); Rein, „Encyklop. Handb. d. Pädagogik"
(II. 2:nen pain., jossa runsaasti kirjallis.).]
0. M-e.
Jatko-opisto, Helsingin suomalaiseen ja
ruotsalaiseen tyttökouluun v:n 1885 asetuksen
mukaisesti liitetty oppilaitos, jonka tarkoituksena
osaksi on „valmistaa oppilaita opettajattariksi,
osaksi hankkia heille tilaisuutta tieteellisiin
opintoihin". Niissä on kurssi kaksivuotinen, jaettu
kolmeen eri linjaan, ollen kuitenkin
opettajattariksi aikoville tilaisuus vielä kolmantena vuonna
täydentää kurssinsa kasvatustieteessä ja saada
käytännöllistä harjoitusta opetuksessa. Opetusta
on ylemmällä luokalla annettava pääasiallisesti
esitelmien muodossa. Oppiaineista ovat pakollisia
äidinkieli ja isänmaan kirjallisuus sekä
opettajattariksi aikoville sielutiede ja kasvatusoppi.
O. M-e.
Jatkuva 1. tasajatkuinen („kontinuerli-
nen" paremmin kontinuitiivinen, lat. conti’nuus,
saks. stetig) on suure, jonka osat
katkotto-masti liittyvät toisiinsa, niin että joka paikassa
toisen osasen loppukohta samalla on toisen
osasen alkukohtana. Avaruus ja aika ilmenevät
meille jatkuvina suureina; aine on vain
näennäisesti j. suure, koska vallitsevan atomistisen
katsantotavan mukaan sen osasien välillä on
tyhjiä välipaikkoja. —
Matematiikassa, sanotaan vapaasti
muuttuvaisen suureen a;:n funktsionia f(x) jatkuvaksi a?:n
arvojen xv ja välillä, jos f(x-\-Jx) — f(x)
lähenee 0 samaan aikaan kuin x, annettakoon
x:lle mikä arvo tahansa mainittujen rajojen
sisäpuolella. Vastakohta epäjatkuva.
A. Gr. & U. S:n.
Jatsygit ks. J a z v g i t.
Jatulilaiset muodostumat (nimitys vanhasta
suomalaisesta jättiläisten nimityksestä j a t
u-lit), Fennoskandian (ks. t.)proterozocisissa
muodostumissa erotettu vuoriperän osasto, johon
kuuluvia vuorilajeja on Äänisjärven länsi- ja
luoteispuolella, kapeana kaistaleena Laatokan ja
Pielisjärven välillä sekä eri tienoilla
Pohjois-Suo-messa. Siihen luetaan konglomeraatteja,
kvartsiit-teja, dolomiitinsekaisia kalkkikiviä, saviliuskeita
sekä eruptiivisia vuorilajeja, nim. diabaaseja,
basaltteja ja basalttimantelikiviä. Äänisjärven
alueella osaston ylin ja siis nuorin kerrosryhmä
on saanut erikoisen nimen onegalainen
muodostuma. Tähän kuuluu saviliuskeita, m. m.
sun-giitin (ks. t.) nimellä tunnettu hiilirikas liuske,
diabaaseja ja gabbroja sekä basaltteja ja muita
vulkaanisia vuorilajeja. Jatulilaiset muodostumat
ovat poimettuneita, metamorfistisia ja
liuskeu-tuneita, mutta ominaista niille on, että
alkuperäiset kerrosasennot ovat vähemmän
häiriytyneet ja vuorilajien alkuperäinen laatu
paremmin säilynyt kuin muissa Suomen
liuskemuodos-tumissa. Kvartsiiteissa esim. näkee selvästi
alkuperäisen hiekkamaisen rakenteen, ja niiden
kerrospinnoilla on usein aallonmerkkejä,
sadepisa-rain jälkiä ja kuivumisrakoja. jotka kaikki ovat
syntyneet silloin kun vuorilaji oli hiekkana. —
Ruotsissa 011 Vänernin länsipuolella n. s.
Dals-landin muodostuma hyvin samanlaatuinen kuin
Suomen jatulilaiset muodostumat, ja eräät
Ruotsin geologit ovatkin lukeneet sen näihin
kuuluvaksi. P. E.
Jatulinen ks. Jatulilaiset
muodostu-m a t.
Jatulinpatsaat. Ainoat tällä kansanomaisella
nimityksellä tunnetut muinaisjäännökset ovat
Torni vaaralla Kemin pitäjässä. Jäljellä
on enää kaksi patsasta — niitä kerrotaan ennen
olleen toista kymmentä — jotka sijaitsevat
vaaran korkeimmalla
laella. Ne ovat
ladotut valkoisista
ukonkivilaakoista,
olleet alkuaan
ehkä
neliskulmaisia, vaikka ne nyt
ovat rappeutuneet.
Isompi patsas on
vielä n. 2 m korkea
ja juuresta n. l.i
m paksu.
Arvatenkin jatulinpat- Jatulinpatsaat Tornivaaralla Kemissä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
