- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1345-1346

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jazykov ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1345

Jazykov—Jeesus Kristus

1346

tyivät länteenpäin, ensinnä Dnesterin
länsipuolelle, jossa Strabon (l:sellä vuosis. j. Kr.)
heidät mainitsee, sekä Tonavalle asti. Osa heistä,
„kulkija-jazygit” (jazyges metanastæ) asettui
Unkariin Tonavan ja Tiszan välille ja heidän
kanssaan olivat roomalaiset usein otteluissa, ks.
Sarmaatit.

Unkarin latinankielisissä asiakirjoissa
käytetään „jazyges” nimeä
Jazygia-Suurkumaania-Szolnok (unk. Jász-Nagy-Kún-Szolnok)
komitaatin asukkaista, joita unkariksi nimitetään Jászok
l. „jousimiehet” ja heidän maakuntaansa Jászság.
He eivät ole missään yhteydessä edellä
mainittujen sarmaattilaisten jazygien kanssa;
Unkarissa käytetty „jazyges” nimi on vain
mielivaltaista jászok-sanan latinoimista. Jászit ovat
puhtaita unkarilaisia, jotka aikoinaan suorittivat
veroaan sotapalveluksella (jousimiehinä). He
nauttivat erityisiä oikeuksia. J. J. M.

Jazykov [-y’kof], Nikolai Mihailovitš
(1803-46), ven. runoilija, syntyisin aatelisperheestä Simbirskistä, opiskeli Tarton yliopistossa
ja herätti jo varhain huomiota elämännautintoa
uhkuvilla runoillaan. V. 1842 hän oli Gogolin
seurassa Italiassa. Likeisesti slavofiilien piiriin
liittyneenä hän julkaisi 1844 zapadnikkoja
vastaan tähdätyn häväistysrunon, leimaten heidät
isänmaan vihollisiksi. J:lla oli oikea runonsuoni,
mutta hänen oikullinen intohimoisuutensa esti
hänen runolahjojansa pääsemästä oikeuksiinsa.
Hänen kootut runonsa ilmestyivät 1833. J. J. M.

JCtus (lat.), lyhennys sanasta jurisconsultus (ks. t.).

Jean [žã], Juhana nimen ransk. muoto.
Vastaa tyyppinimenä suomen Mattia.

Jeanne [žan], Johanna nimen ransk. muoto.

Jeanne d’Albret [žan-dalbrē’] ks. Johanna,
Navarran kuningatar.

Jeanne d’Arc 1. J. Darc [žan-da’rk]
(Johanna d’Arc), myös Orleansin neitsyt,
ransk. La Pucelle d’Orléans (1412-31), ransk.
sankaritar; synt. Domremy’n kylässä
Champagnessa Lothringenin rajalla. Hänen vanhempansa
olivat talonpoikaista säätyä. J. d’A. oli vakava ja
haaveksivan uskonnollinen; 13:nnesta
ikävuodestaan hän oli näkevinään ja kuulevinaan
taivaallisia ilmestyksiä. Englantilaisten ja heidän
liittolaistensa burgundilaisten valloittaessa koko
Pohjois-Ranskan kääntyi J. d’A:n huomio isänmaan
surkeaan tilaan: enkelit ja pyhimykset kehoittivat
häntä rupeamaan Ranskan ja sen laillisen
hallitsijan, Kaarle VII:n kruunun pelastajaksi.
Lähinnä oli Orleansin kaupunki autettava
joutumasta englantilaisten valtaan. V. 1429 J. d’A. lähti
ensin lähimpään kaupunkiin, Vaucouleurs’iin, ja
sieltä miehen vaatteisiin pukeutuneena sekä
muutamain seuralaisten saattamana Chinon’iin,
Kaarlen puheille. J. d’A. sai kuninkaan ja hänen hovinsa
vakuutetuksi lähetyksensä jumalallisuudesta, sekä
käytettäväkseen pienen sotavoiman, jolla hän
tunkeutui Orleansiin, kaupungin avuksi. Useiden
taistelujen jälkeen, joissa J. d’A. osoitti suurta
rohkeutta, englantilaiset pakotettiin luopumaan
piirityksestä. Ääretön innostus valtasi ranskalaiset;
he yhtä varmasti uskoivat J. d’A:n Jumalan
lähettämäksi kuin englantilaiset olivat vakuutetut
hänen liitostaan pimeyden valtojen kanssa. Saatuaan
vielä monta voittoa J. d’A. saattoi Kaarle VII:n


Reims’iin kruunattavaksi. J. d’A. oli nyt onnensa
kukkulalla ja mietti koko Ranskan
vapauttamista. Mutta hänen menestyksensä oli
herättänyt paljon kateutta, pahansuovat päälliköt häntä
huonosti auttoivat, hän kärsi tappion
yrittäessään valloittaa Pariisin ja haavoittui. Hänen
arvonsa kärsi ja luottamus hänen jumalalliseen
lähetykseensä horjui. J. d’A. jätti hovin ja jatkoi
omin päin taistelua pienen joukon etunenässä,
kunnes hän kahakassa Compiègnen luona joutui
burgundilaisten vangiksi 1430. Kaarle VII, joka
oli vaipunut entiseen välinpitämättömyyteensä,
ei tehnyt yritystäkään pelastaakseen häntä. J. d’A.
jätettiin sitten englantilaisten käsiin ja vietiin
Rouen’iin sekä asetettiin hengellisen
tuomioistuimen eteen syytettynä noituudesta,
kerettiläisyydestä y. m. rikoksista. Hän puolustautui
lujuudella ja mielenmaltilla, mutta hänen perikatonsa
oli ennakolta päätetty, ja hänet tuomittiin
poltettavaksi. Suuria ruumiillisia ja henkisiä
tuskia kestettyään hän kärsi kuoleman
sankarillisesti ja vakuuttaen viattomuuttaan 30 p. toukok.
1431.

J. d’A. oli esiintymisellään aikaansaanut
ratkaisevan käänteen sodassa, joka päättyi Ranskan
täydelliseen vapauttamiseen. — Myöhemmin Kaarle
VII antoi tarkistaa hänen oikeusjuttuansa,
jolloin hänet julistettiin syyttömäksi. Hänen
muistoansa kunnioitettiin patsailla, joita 19:nnellä
vuosis. pystytettiin useihin Ranskan
kaupunkeihin. Paavi Pius X julisti hänet „autuaaksi”
1908. — J:n elämäntarinaa ovat runoilijat usein
valinneet aiheekseen, m. m. Voltaire ja Schiller.
[Quicherat, „Procès de condamnation et de
rehabilitation de J. d’A.” (1841-49); Michelet, „J. d’A.”
(8:s pain. 1904); Wallon, „J. d’A.” (7:spain.
1901) ; Dunand, „Histoire complëte de J. d’A.”
(1899); Anatole France, „Vie de J. d’A.” (1907).]
G. R.

Jean Paul [žā pō’l], kirjailijanimi, jota käytti
saks. kirjailija Jean Paul Friedrich
Richter
(ks. t.).

Jebusilaiset, kanaanilainen heimo
Palestiinassa, jonka hallussa israelilaisten tullessa
maahan oli Jebusin kaupunki ympäristöineen. David
valloitti Jebusin ja rakennutti sen sijaan
„Davidin kaupungin” (Jerusalemin). K. T-t.

Jecur (lat.), maksa.

Jedde l. Jedo ks. Tokio.

Jedutun (Jeditun) oli 1 Kunink. 251 seur.
y. m. paikkojen mukaan Asafin ja Hemanin
kanssa soittomestarina Davidin järjestämässä
jumalanpalveluksessa. Todennäköisesti J.
kuitenkin on kokonaisen laulajaluokan nimitys n.
300 e. Kr.

Jeesus Kristus, kristillisen uskonnon
perustaja, vallitsevan ajanlaskun mukaan syntynyt
v. 754 Rooman perustamisen jälkeen. Uudemmat
kronologiset tutkimukset ovat kuitenkin
osoittaneet, ettei tämä ajanlasku voi olla oikea.
Josefuksen mukaan Herodes I kuoli 750 Rooman
perust. jälk., ja koska Matteuksen mukaan
Jeesus on syntynyt vähän aikaisemmin, lienee
hänen syntymävuotensa noin 749 Rooman perust.
jälk., joten meidän ajanlaskumme olisi noin 5
vuotta edellä. Nimi Jeesus on kreikkalainen
muoto heprealaisesta nimestä Josua = vapahtaja.
Kristus (< kreik. Khristo’s) vastaa heprealaista
nimitystä Messias. Yhdistetty nimitys: Jeesus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0725.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free