Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jelabuga ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1353
koina puolalaisia, sittemmin siirrettiin tänne yli
100,000 talonpoikaa Keski-Venäjältä, 1779 tuli
kreikkalaisia, gruusialaisia, 1783 siirtolaisia
Mi-norcan-saarelta, uudelleen balkanilaisia kansoja.
V. 1788 alkoivat saksalaiset uutisasukkaat
asettua tänne; heidän siirtoloitaan, tärkeitä
kehitys-keskustoja, on nyk. 134. — Asukkaista on 75 %
vähävenäläisiä, 11,8 % isovenäläisiä, 4,7 %
juutalaisia (osaksi maanviljelijöinä) 3,« %
saksalaisia. — 2. Edellisen pääkaup. Dneprin äyräällä,
rautatien varrella; 135,552 as. (1900), joista
paljon juutalaisig.. Kadut leveät, kauniita
puutarhoja ja julkisia paikkoja, Katariina II :n
muistopatsas; 9 kirkkoa, niistä 1 luteril., 1
room.-katol., 13 synagogaa, useita sairaaloita, 2
kymnaasia y. m. oppilaitoksia, kirjasto. — Teollisuus,
etupäässä belgialais-ranskalaisilla pääomilla
harjoitettu, on hyvin suuri ja nopeasti kasvanut.
Tärkeimmät ovat monenlaiset rauta- ja
konetehtaat, sitten myllyt, tupakkatehtaat, sahat,
olutpanimot. Kauppa vilkasta. Monta pankkia
ja pankin konttoria; 3 markkinat. J:n
perusti 1778 ruht. Potemkin Samaran varrelle,
josta se 1783 siirrettiin nyk. paikalleen.
E. E. K.
Jelabuga [-a’-]. 1. Piirikunta Venäjällä,
Vjat-kan kuvernementissa; 225,600 as. (1909), joista
25% votjaakkeja ja 6,500 tseremissiä
(1892). Pääelinkeino maanviljelys; metsästys
myös tärkeä. Pääkaupunki — 2. J., edullisella
liikennepaikalla Toiman suussa Kaman varrella;
9,764 as. (1897). Kouluja, luostari, sairaala.
Maatalouden tuotteisiin perustuvaa teollisuutta,
vilkasta viljakauppaa. — Läheisyydessä lukuisia
muinaisajan hautakumpuja (Ananjinan kalmisto,
ks. t.), joiden kaivaukset (v:sta 1858) ovat
tuottaneet runsaita muinaisesinekokoelmia.
E. E. K.
Jelagin [-af-], Ivan Perfiljevits
(1725-94), ven. historioitsija; oli hoviteatterin
johtajana; hänen toimestaan perustettiin Venäjän
julkinen teatteri (1774) ja teatterikoulu (1779).
J. harrasti myöskin salaisia tieteitä ja
vapaa-muurarilaitosta; käänsi venäjäksi ransk.
huvinäytelmiä ja oli Katariina II:n kaunokirjallisia
avustajia. J. F.
Jelatjma [-a’t-] 1. J e 1 a t o m,
piirikuntakau-punki Venäjällä Tambovin kuv. Okan varrella;
8,617 as. (1897). Harjoitetaan melko vilkasta
vilja-, puu-, nauta-, vaha-, y. m. s. kauppaa. J:n
jauhot („jelatomskij") Moskovan
viljamarkkinoilla korkeahintaiset. — Vuosimarkkinat.
E. E. K.
Jelets, Orelin kuv., Venäjän etevimpiä
piiri-kuntakaupunkeja; Sosna-joen rannalla; 50.600
as. (1909). J:n vanha kaupunginosa on
korkealla joen vas. äyräällä, kapeakatuinen, melkein
kokonaan kivestä. Kirkkoja 16, kaikki kivestä;
2 luostaria, 2 kymnaasia, koulu rautateknikkoja
varten. — Teollisuus melkoinen: myllyjä, nahka-,
tupakka-, steariini- y. m. tehtaita. Viljakauppa
suuri, edelleen mainittava: hevos-, nauta-, tali-,
lammas-, mesi-, rautakauppa. — J. on vanha
kaupunki, mainitaan jo 1146 rjazanilaisille
ruhtinaille kuuluvana. Rajakaupunkina J. oli
linnoitettu, useasti vihollisten: polovtsien,
Tamer-lanin, tataarien, kasakkojen valloittamana ja
tuhoomana. E. E. K.
Jelizavetgrad
a’dj (= „Elisabetin kaupunki"),
1354
piirikuntakaupunki Venäjällä, Hersonin kuv.,
Ingul-joen varrella; 61,488 as. (1897), joista 20%
juutalaisia. M. m. 10 synagogaa ja 1 luteril.
kirkko. — Teollisuus huomattava: myllyjä [-(Odessan jälkeen toinen tuotantomääränsä puolesta),
viinapolttimoita, olutpanimoita, konepajoja,
tupakkatehtaita. Harjoittaa suurta viljakauppaa.
Vuodessa 5 markkinat, joista 2 suuret (näillä
tavaranvaihto 0,s-l,s milj. mk). — J.
perustettiin 1754 rajalinnoitukseksi tataareja vastaan.
E. E. E.
Jelizavetpolj [-o’-] (= „Elisabetin kaupunki").
1. Kuvernementti Venäjän Kaukaasiassa Kuran
keskijuoksun varsilla; 44,005 km2, 992,100 as.
(1909), joista 60,8 % tataareja, 33,2 %
anneenialai-sia. loput kurdeja, venäläisiä y. m.; 63 % tunnustaa
islamia. Etelässä ja osaksi pohjoisessa täyttävät
J:u mahtavat vuoristot 3-4,000 m korkeine
karjoineen. Laaksoissa maanviljelys menestyy
hyvin, tuottaen viljaa (vehnää, ohraa, riisiä),
perunoita, puuvillaa, tupakkaa, pellavaa, viiniä;
silkintuotanto ja karjanhoito (lehmiä 0,4i milj.,
lampaita 0,65 milj. 1909) hyvillä luonnonniityillä
ovat mainittavat. Vuoret vielä metsäisiä. —
Vuorityön tuotteita ainoastaan kupari (2,566
tonnia; 25% Venäjän kuparituotannosta 1906) ja
pyriitti. Teollisuutta edustavat kuparisulattimot,
silkkikehräämöt ja -kutomot. Rautatie
Tiflik-sestä Bakuhun kulkee halki J:n.
Kansanvalistus alhainen; ainoastaan 4,8 % asukkaista osaa
lukea (1905), oppi- ja ammattikouluja on 7 (opp.
1,771, 1908), kansakouluja 139 (opp. 9,106, 1908).
— Hallinnollisesti J. on jaettu 8 piirikuntaan.
— 2. Edellisen pääkaupunki (ent. nimi G a n d z
a-tatar) Kuran lisäjoen Gandzan ja rautatien
varrella, epäterveellisessä paikassa, jossa
mantereinen ilmasto (kesät tavattoman kuumat,
pakkanen talvella laskee — 12°:een) ; 35,800 as.
(1909). Tataarien ja armeenialaisten asuman
vanhan kaupungin asumukset ovat savimajoja,
kujat ahtaita; sen rinnalla on uudempi osa.
J:ssa on 1712-24 rakennettu linna, basaari, 13
moskeiaa, joukossa kauniita (Dzumaa, rak. 1620),
8 kirkkoa y. m. Harjoitetaan kiitettyä
hedelmäin-, viinin-, tupakan- ja silkinviljelystä.
Teollisuus mitätön. — J. oli aikaisemmin islamilaisen
kaanin pääkaupunki, joutui 1804 venäläisten
käsiin, saaden nimen Aleksanteri I:n puolison
mukaan. V. 1826 ven. kenraali Paskevits voitti
J:n ulkopuolella prinssi Abbas Mirzan johtamat
persialaiset. E. E. K.
Jellachich de Buzim [jellatsits de büzim],
Josef (1801-59), kreivi, itäv. sotilas,
Kroat-sian baani. Vanhaa kroaattilaista sukua, palveli
Itävallan sotaväessä ja saavutti v:n 184S
tapausten johdosta suuren vaikutusvallan sekä
nimitettiin yhdistettyjen kuningaskuntien Kroatsian,
Slavonian ja Dalmatsian baaniksi. Toimi suurella
tarmolla vastoin magyaari-puoluetta, joka yritti
unkarilaistuttaa eteläslaavilaiset, sekä kehoitti
samalla uskollisuuteen Itävaltaa kohtaan.
Ryhtyi suuriin sotavarustuksiin ja hyökkäsi
Unkariin sam. v„ kääntyi täältä Wieniin ja
myötävaikutti kaupungin valloitukseen; jatkoi sitten
sotaa unkarilaisia vastaan vaihtelevalla onnella.
Sodan loputtua J. pysyi baanin-virassa sekä
Kroatsian ja Slavonian siviili- ja
sotilaskuvernöö-rinä; hänet korotettiin myöhemmin kreivilliseen
säätyyn. G. R.
Jelabuga—Jellachich de Buzim
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
