- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1355-1356

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jelabuga ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1355

Jellinek, Georg (1851-1911), lainoppinut,
nykyajan etevin yleisen valtio-oikeuden tutkija,
juutalaista syntyperää (isä oli oppinut
juutalainen rabbiini Adolf J.). Palveltuaan jonkun
vuoden hallinnollisella alalla Itävallassa J. tuli
1879 Wienin yliopiston dosentiksi ja 1883
valtio-oikeuden professoriksi. Siirtyi 1889 Baselin ja
1891 Heidelbergin yliopistoon. Paitsi
valtio-oikeutta J. on tutkinut erittäinkin filosofiaa ja
osoittaa monella muullakin alalla harvinaista
tietorikkautta. J:n teoksista ovat
huomattavimmat: „Die Lehre von den Staatenverbindungen"
(1882), „Gesetz und Verordnung" (1887),
„System der subjektiven öffentlichen Rechte" (1892
ja 1905), „Allgemeine Staatslehre" (1900 ja 1905)
sekä pienemmistä julkaisuista „Die sozial-etische
Bedeutung von Recht, Unrecht und Strafe"
(1874), „Die rechtliche Natur der
Staatenverträge" (1880), „Die Erklärung der
Mensclien-und Bürgerrechte" (1895 ja 1904), „Das Recht
der Minoritäten" (1898), „Verfassungsänderung
und Verfassungswandlung" (1906) y. m.
Julkaissut sarjoja „Staats- und völkerrechtliche
Abhandlungen" sekä „Jahrbuch des öffentlichen
Rechts". R. E.

Jellivaara ks. Jällivaara.

Jemappes [zama’p], kaupunki Belgian Hainaut’n
provinssissa, rautatien varrella; 13,418 as. (1905).
Kivihiilikaivoksia, rauta-, lasi- ja
posliiniteolli-suutta. — J:n lähettyvillä tapahtui 6 p.
mar-rask. 1792 26,000 itävaltalaisen ja
40-50-tuhanti-sen, Dumouriez’n johtaman ranskalais-armeian
välillä kuuma ottelu, jossa edelliset hävisivät.
Belgian joutuminen ranskalaisten käsiin oli J:n
taistelun seuraus. E. E. E.

Jemen 1. Y e m e n, turkkilainen alue
Lounais-Arabiassa Punaiseen-mereen rajoittuva, n. 191,000
km2, 750,000 as. (1900). — Rannikko n. 50 km:n
leveydeltä on kuivaa, asumatonta, mutta
ylemmät seudut (sisäosat J:iä ovat 2.000-3,000 m
yi. merenp.) saavat runsaimmin sadetta
Arabiassa; joet ovat siellä uurtaneet syviä, taajaan
asuttuja, hedelmällisiä laaksoja, joista huolella
harjoitetun maanviljelyksen tuotteita riittää
vietäväksi: kahvia, tamarindeja, taateleita, aloeta,
suitsutusta, palsamia, sokeria, tupakkaa j. n. e.
— Pääsatama on H o d e i d a. Sisämaassa on
pääpaikka Sana, 40-60,000 as. — J:llä oli
varhain omintakeinen sivistys; ennen Intian
meritien löytämistä oli sillä suuri merkitys kaupan
välittäjänä, myös vientimaana. Se jakaantui
aikoinaan Minealaisten ja Saban valtakuntiin,
joutui himjarilaisten, sitten Abessiinian, 570
Persian, 629 kalifien, 1517 Turkin valtaan.
Elokuussa 1909 täällä puhkesi kapinaliike, joka
vasta toukok. 1911 saatiin kukistetuksi.

E. E. K.

Jen (vartalo: jenm-), suomensukuisten
syrjäänien kielessä taivaan sekä Jumalan,
alkujaan ilman jumalan nimitys, joka
synnyltään on sama sana kuin suom. ilma. vrt.
11-m a r i n e n, I n m a r. Y. TT.

Jen 1. Yen, jap. kultaraha, aikaisemmin
myöskin hopearaha. Sittenkuin kultakanta pantiin
toimeen 1897, lyödään 5, 10, 20 j:n kultarahoja.
1 jen = 100 sen’iä = 2 mk 62 p. J. F.

Jena [-é-], kaup. Saksassa, Sachsen-Weimarin
suurherttuakunnassa, kauniissa Saalen laaksossa,
rautatien varrella; 26,360 as. (1905). — Sisä-

1356

kaupunki on ahdaskatuinen, vanhanaikainen,
huomattavin rakennus siellä myöhäisgoottilainen
(15-16 vuosis.) Pyh. Mikaelin kirkko;
muistopatsaita m. m. Juhana Fredrikin, J:n yliopiston
perustajan. Keskustaa ympäröivät uudenaikaiset
korttelit; siellä on m. m. 1908 valmistunut J:n
yliopiston uusi rakennus. J:n yliopisto on
Saksan etevimpiä. Alkoi toimintansa 1548,
tunnettu aina uusien aatteiden pesäpaikkana.
Loisto-aikansa J:lla oli 18:nnen vuosis. vaihteessa,
jolloin siellä luennoivat m. m. Fichte, Schelling,
Hegel, Schiller, Reinhold. Opiskelevain luku
1909-10 1,600 (1700-luvulla 3,000). Yliopiston
yhteydessä 260,000 nid. käsittävä kirjasto y. m.
laitoksia. — J:ssa on maailman kuulu K. Zeissin
optillinen laitos; lasiteollisuus mainittava, muu
teollisuus vähäarvoisempi. Kirjakauppa
huomattava. — J. mainitaan kaupunkina 1200-luvulla.
Vaihdettuaan omistajaa J. joutui 1662 Weimarin
herttua Bernhardille. — 14 p. lokak. 1806
Napoleon I sai täällä voiton preussilaisesta
armeia-osastosta (ranskalaisia 96,000; taisteluun otti
varsinaisesti osaa vain 54,000; preussilaisia ja
saksilaisia 54,000; voittajain mieshukka 6,s %,
voitettujen n. 50%). E. E. K.

Jenisei [-e’i] (< tung. Ioandesi = „iso virta"),
vanhan mantereen suurimpia virtoja; lähdejoet
Beikem ja Huakem ovat Mongoliassa, Kobdon
provinssissa kiinalaisella alueella. Siperian rajan
sisäpuolelta on pääkulkusuunta pohjoinen. Koko
pituus on 4,300 km, vesialue n. 2,s milj. km2.
Verhnjaja Tunguskan, ensimäisen suuren
lisä-jokensa suuhun asti J. virtaa vuolaana, 8-27,5
km tunnissa, osaksi koskirikkaana,
enimmäkseen vuorimaisemien välissä, leveys 1,5-2 km.
Mainitun lisäjoen yhtymisen jälkeen J:n
vesimäärä tulee kaksinkertaiseksi, juoksu käy
tasaisesti alavien maiden halki; J. laskee 21-65
km leveän, saaririkkaan limaanin kautta
Jäämereen. Paitsi Verhnjaja Tunguskaa J. saa oik.
lisäjoet Podkamennaja Tunguska ja Niznjaja
Tunguska. Muut ovat edellisiin verraten
vähäisiä; vas. Sym, Jeloguj, Turuhan, oik. Tuba, Sida,
Mana, Kan, Bahta, Kurejka. — J. on
kuljettava suusta Minusinskin yläpuolelle n. 3,000 km,
ja lisäjokineen siinä on n. 8,000 km
kulkukelpoisia vesireittejä; laivakulun keskeyttää
pitkäaikainen jääpeite, joka suupuolella laukeaa vasta
kesäkuussa, ylempänä Krasnojarskissa
toukokuussa. Jäänlähtö suurenmoinen, tulvat
peittävät silloin laajoja aloja. J:n muuten suuren
merkityksen kulkutienä sen luonnonrikkailla
alueilla tekee vähäiseksi vaikeus pitää yllä
laiva-reittiä sen suun ja Euroopan satamien välillä.
Sitäpaitsi jokireitit ovat kartoittamatta.
Höyry-laivaliike J:llä alkoi 1863; 1904 oli käynnissä
22 höyryalusta. — J:n kalarunsaus on tavaton;
kalastus onkin J:n seutujen asukasten
pääelinkeinona. — Suurempia kaupunkeja J:n varrella
ovat: Minusinsk, Krasnojarsk, Jeniseisk,
Turu-hansk ja Dudinsk. E. E. K.

Jenisei-kirjoitukset ks.
Muinaisturkki-laiset kirjoitukset.

Jenisei-ostjaakit, tätä nykyä vain muutamaan
sataan nouseva kalastaja- ja metsästäjakansa
Jenisei-joen varrella Jeniseiskin ja Turuhanskin
kaupunkien välillä. He elävät hyvin köyhissä
ja kurjissa oloissa. Nimellisesti he ovat
kristittyjä, mutta palvelevat haltioita, vainajien hen-

Jellinek—Jenisei-ostjaakit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0730.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free