- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1359-1360

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jeniseisk ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1359

Jenkki—Jepua

1360

Edw. Jenner.

ruvettiin vapaamielisiä periaatteita toteuttamaan
hallituksen sisäpolitiikassa. J. oli oivallinen
virkamies ja taitava parlamenttipuhuja. Hän oli
vakaumuksesta tory aikaisimmasta
nuoruudestaan saakka, mutta aikaa myöten yhä
maltillisempi vanhoillisuudessaan. [„Life and
admi-uistration of Robert Banks, second earl of [-Liverpool".]-] {+Liver-
pool".]+} E. M-a.

Jenkki, suomalais-muotoinen kirjoitustapa
sanasta y a n k e e (ks. t.).

Jenner [dzena], Edward (1749-1823), engl.
lääkäri, suojelus rokotuksen keksijä. Toimiessaan
käytännöllisenä lääkärinä Sodburyssa J. oli
kansan keskuudessa siellä
vallinneen luulon johtamana
tullut siihen käsitykseen, että
olisi olemassa jonkinlainen
vastustussuhde lehmärokon
ja ihmisessä ilmenevän
ison-rokon välillä. V. 1796 J. sai
tilaisuuden kerran tehdä
kokeen asian ratkaisemiseksi
ja kaksi vuotta myöhemmin
hänen onnistui todentaa
keksintönsä pätevyys.
Kokemuksensa suojelusrok otuksen
merkityksestä isonrokon
tuhojen vastustamiseksi hän on
esittänyt julkaisuissaan „An inquiry into the
causes and effects of the cow-pox, or variolæ
vac-cinæ" (1798) ja „Further observations on the
variolæ vaccinæ" (1799). vrt. Rokotus.

M. O-B.

Jenny-kone (engl. spinning jenny), tavallisen
rukin jälkeen vanhin onnistunut kehruukone. Sen

keksi James
Hargreaves (ks. t.)
1763-67. Alussa se
käsitti 30 kierrutinta,
mutta vähän
parannettuna yksi tyttö
saattoi tällä koneella
kehräten hoitaa
80-120 kierrutinta. Sen
avulla kehrättiin
suorastaan karstapuolille
1. karstabobineille
muodostetut hahtuat. J.-koneesta on myöhemmin
kehittynyt selfactori-(itsekehrääjä) 1. muulikone.

E. J. 8.

Jens Andersen Beiden a k (k. 1537), tansk.
piispa, oli Fyenin piispana 1501-29, tuli 1520
Kristian II:n mukana Buotsiin, sai Buotsin
valta-neuvoston tunnustamaan Kristianin
perintöoikeuden Ruotsin kruunuun ja oli sen tuomioistuimen
jäsenenä, joka tuomitsi Sten Sture nuoremman
y. m. kerettiläisyydestä. Sai palkaksi Strengnäsin
piispanistuimen ja oli sen hallituksen jäsen,
jonka tuli Kristianin maasta lähdettyä kukistaa
Kustaa Vaasan johtama kapina, mutta palasi pian
Tanskaan ja kuoli monia vaiheita koettuaan
Lyypekissä. Jm F.

Jenseits von gut und böse [jènzäits fon güt
unt bözej, „tuolla puolen hyvän ja pahan", saks.
filosofin F. W. Nietzschen 1886 ilmestyneen
teoksen nimi, joka on muuttunut yleiseksi
lauseparreksi.

Jensen [-nzan], Ad oi f (1837-79), saks.
säveltäjä, Lisztin ja Gaden oppilas. Toimittuaan

Jenny-kehruukoneen
alkuperäinen muoto.

1860-66 Königsbergissä musiikin opettajana J.
siirtyi Berliiniin Tausigin pianistiopistoon, mutta
vetäytyi heikontuneen terveytensä tähden sieltä
pian yksinäisyyteen. Säveltäjänä J. oli lyyrikko,
sekä soololaulun että pianon alalla. I. K.

Jensen, Alfred (s. 1859) ruots. kirjailija,
oli, lopetettuaan opintonsa Upsalan yliopistossa,
sanomalehtimiehenä, matkusteli paljon
slaavilaisissa maissa ja tuli 1901 Ruotsin akatemian
Nobel-instituutin jäseneksi. J. on kääntänyt useita
parhaimpien slaavilaisten kirjailijain, kuten
Mic-kiewiczin, Svatopluk Cechin, Puskinin, Gogolin
y. m. teoksia ruotsin kielelle sekä kirjoittanut
matkakertomuksia, kuvauksia ja tutkielmia
slaavilaisten kansain sivistyselämästä („Slavia"
1896-7; „Rysk kulturkistoria", 3 os. 1908 y. m.)
ja kirjallisuudesta („Ryskä skaldeporträtt" 1898;
„Gundulic und sein Osman", 1900; lukuisia
kirjoituksia ruots. tietosanakirjassa „Nordisk
fa-miljebok" y. m.) sekä julkaissut omia
runokokoelmia („På fjärran stig", 1893; „Nya dikter",
1895; „Färdeminnen", 1907). J. J. M.

Jensen, Johannes Vilhelm (s. 1873),
tansk. kirjailija, alkoi ensin opiskella
lääketiedettä, mutta antautui pian kirjalliselle uralle,
kohoten nuoremman tanskalaisen kirjailijapolven
johtajaksi. Hänen nimensä liittyy
erottamattomasti „juuttilaiseen liikkeeseen". Vähemmän kuin
aatteillaan hän hämmästyttää kynänsä
rohkeudella, mielikuvituksensa rikkaudella ja
esitystapansa voimalla. Aiheensa hän valitsee kaikilta
maailman ääriltä, ja hänen myöhemmässä
tuotannossaan kulkevat romanttiset ja
naturalistiset suunnat rinnatusten. Hänen esikoisteoksensa
„Danskere" (1896) kuvaa opiskelevan nuorison
useinkin surkeita olosuhteita.
„Himmerlands-historier" (2 nid. 1898 ja 1904) ovat tavattoman
tuoreita ja tarkalla huomiokyvyllä piirrettyjä
kuvauksia hänen kotiseudultaan. „Einar Elkær"

(1898), hänen itsetunnustuksensa, pikemmin vain
hämmästyttävä kuin miellyttävä teos, kuvaa
80-luvun tyypillisiä hahmoja; kolmiosainen
historiallinen romaani, „Kongens fald", I: „Foraarets
dod" (1899), II: „Den store sommer" (1900) ja
III: „Vinteren" (1901) kuvaa Kristian II:n aikaa.
Goottilaisgermaanilaisia rotuominaisuuksia hän
kuvaa teoksissaan „Den gotiske renaissance"
(1901) ja „Den ny verden. Til belysning af
nor-disk bondekultur" (1906). „Bræen" (1908) on
kuvaus jääkaudelta ja ensimäisestä ihmisestä.
Koneiden ja tekniikan voimaa hän on kuvannut
aiheiltaan ameriikkalaisissa teoksissaan „Madame
D’Ora" (1904) ja „Hjulet" (1905).
Matkakuvauksia ovat „Skovene" (1904), „Exotiske noveller"
(1905) ja „Singaporenoveller" (1907). Hänen
muista teoksistaan mainittakoon: „Intermezzo"

(1899), runovihko „Digte" (1906), kokoelmat
„Myther og jagter" (1907), „Nye myther" (1908)
sekä „Lille Ahasverus" (1909) ja „Myther" (1910).

E. 8.

Jensen, Peter (s. 1861), saks. orientalisti,
prof. Marburgissa, on julkaissut „Kosmologie der
Babylonier" (1890), „Hittiter und Armenier"
(1898), „Assyrisch-Babylonische Mythen und
Epen" (1900), „Das Gilgames Epos in der
Weltliteratur" (1906) y. m. K. T-t.

Jepua (ruots. Jeppo). 1. Kunta, Vaasan 1.,
Lapuan khlak.,
Uudenkaarlepyyn-Jepuan-Munsa-lan nimismiesp.; kirkolle Jepuan asemalta l1/»

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0732.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free