- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1367-1368

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jeristunturi ... - Jerusalem

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1367

Jerrold—Jerusalem

1368

Jerrold [dzerald]. 1. Douglas William
J. (1803-57), engl. humoristi ja
draamankirjoit-taja, oli teatterinjohtajan poika, astui ensin
meri-väkeen, mutta rupesi sitten kirjailijaksi.
Ratkaiseva menestys oli hänen huvinäytelmällään
„Blackeyed Susan", jota seurasi joutuisasti joukko
muita huvinäytelmiä, ilveilyjä ja melodraamoja.
Hänen muista kappaleistaan, joista useilla on
huomattava arvonsa, mainittakoon „The rent day",
„Time works wonders", „The bubble of the day",
„Retired f rom business". J:n teosten täydellinen
painos ilmestyi 1851-54 (8 nid.). J:n
elämäkerran kirjoitti hänen poikansa.

2. William Blanchard J. (1826-84),
engl. kirjailija, edellisen poika, kirjoitti
huvinäytelmiä, joista „As cool as a cucumber" (1850) on
pysynyt ohjelmistossa. Kansanvallan ja
kansanomaisen monarkian yhtyminen oli J:n
lempi-aate, jota hän isänsä kuoltua ajoi „Lloyd’s weekly
London newspaper" lehdessä. J. on sitäpaitsi
kirjoittanut matkakertomuksia ja romaaneja sekä
Napoleon III:n elämäkerran (1875-82, 4 nid.).

J. H-l.

Jersey [dzäzi], eteläisin ja suurin Ranskan
pohjoisrannikolla olevista, Englantiin kuuluvista
Kanaalin-saarista; 116 km2, 52,796 as. (1901),
joista paljon ranskalaisia. J. on 30 km
lähimmästä ranskalaisesta, 140 km lähimmästä
englantilaisesta satamasta. Se on hedelmällisten
multakerrosten peittämä, graniitti- ja
syeniitti-perustainen tasanko-maa, joka pohjoisrannikolla
nousee jyrkästi n. 100 m yi. merenp.,
kaltautuen etelään käsin. — Metsää ei ole lainkaan,
57,7 °/o pinta-alasta on peltoa ja puutarhaa,
9,i % niittyä (1902). Maanviljelys
(vientitavaroita Lontooseen etupäässä perunat,
hedelmät, puutarhantuotteet) ja karjanhoito
kiitet-tyine lehmä- ja hevosrotuineen (hevosten vienti
huomattava) ovat pääelinkeinot. — Pääkaupunki
S:t H é 1 i e r. — J:llä on oma, itsenäinen
eduskuntansa, jossa 51 jäsentä. Hallitusta johtaa
„lieutenant-governor", jonka Englannin hallitus
nimittää. E. E. K.

Jersey City [dzäzi siti], kaupunki
Yhdysvalloissa, New Jerseyn valtiossa Hudson-joen
varrella vastapäätä New Yorkia, sen esikaupunki.
267,779 as. (1910). Yhteyttä New Yorkin kanssa
ylläpitävät höyrylautat, siltaa ei ole, mutta
joen-alaisia tunneleita rakennetaan parhaillaan (1911).
J. C. on useimpien New Yorkista lähtevien
rauta-teitten päätekohta; täällä myös ovat suurten
höyrylaivalinjojen (Cunard y. m.)
maihinlasku-satamat. — J. C:ssä on monenlaisia
teollisuuslaitoksia. E. E. K.

Jersey-karja [dzäzi-] ks. Lehmä.

Jerusalem, (hepr. jarüsälaim, kreik.
Hierusa-le’m, lat. Hieroso’lyma, arab. el-Quds),
muinaisen Juudan valtakunnan pääkaupunki,
juutalaisen uskonnon keskus ja kristinuskon kehto,
sijaitsee Etelä-Palestiinan vuorenseljänteellä, sen
vedenjakajan itäpuolella (31° 47’ pohj. leveyttä,
30° 15’ itäistä pituutta Greenw.), 400 ha:n
suuruisella ylängöllä, joka on kolmelta puolelta
syvien laaksojen rajoittama. Koillisessa ja idässä
on Kidronin laakso (hepr. nahal kidrön tai
ainoastaan han-nahal s. o. „laakso") 1. Vädi
Sitti Marjam, lännessä ja etelässä Hinnomin
laakso (hepr. gë bane hinnom) 1. Vädi
er-Rabäbi. Ylängön kaakkoiskulmassa niobin kai-

von kohdalla yhtyvät molemmat laaksot jatkuen
sitten Vädi en-Näri’na (s. o. „Tulenlaaksona")
Kuolleelle-merelle, johon on J:sta 22 km. Itse
ylängön, jolla Jerusalem sijaitsee, halkaisee
pohjoisesta etelään kulkeva notkelma nimeltä el-Väd
(Tyropoion) jakaen sen kahteen kielekkeeseen.
Itäinen, joka on n. 1,800 m pitkä, kapea ja
äkkijyrkkä rinteiltään, muodostaa neljä kumpua.
Näistä on pohjoisin — el-Edhemije — (777 m)
nykyisen kaupungin ulkopuolella. Seuraava
(769 m) käsittää kaupungin koillisen kulman,
jossa on muhamettilainen kortteli. Kolmannella
— es-Sahra — (744 m) sijaitsee
Kubbet-es-Sahra eli Kalliokirkko. Siitä lähtien vuori
ensin alenee nopeasti, sitten vähitellen n. 640 m:iin
asti. Läntisen, n. 1,187 m pituisen kielekkeen
jakaa el-Väd-notkelman haara kahteen osaan.
Ylempi, n. s. luoteinen kumpu (n. 786 m), on
vedenjakajana olevassa vuorenseljänteessä kiinni;
sen rinteellä on Pyhän haudan kirkko. Alempi,
n. s. lounainen kumpu, muodostaa kolme
pohjoisesta etelään kulkevaa pengertä, jotka
viettävät itäänpäin. Ylimmäinen on korkeimmassa
kohdassaan 777 m. Täälläkin vuori alenee
alenemistaan eteläänpäin n. 634 m:iin asti. J. on joka
taholla vuorten ympäröimä (Ps. 1252): lännessä
Juudan vuoriston pääselänne (n. 819 m),
pohjoisessa Räs el-mesarif-kukkula (817 m), idässä
öljymäki (n. 820 m) ; etelässä Dzebel ’Abu Thör
1. Pahennuksen vuori (777 m). Ainoastaan
kaakossa aukenee vapaa näköala yli Juudan
erämaan ja Kuolleen-meren Moabin korkealle
vuori-ylängölle. Juudan vuoret ovat kauttaaltaan
kalkki- ja liitumuodostumia (mesozooisen sarjan
liitusysteemi: senonista, turonista ja cenomanista
kalkkikiveä). Ne ovat yleensä karuja ja
paljaita; niin myöskin J:n ympäristössä, öljypuita
kasvaa siellä täällä varsinkin öljymäen rinteellä.
Viinimäkiä on vähän. Kidronin laaksossa on
moniaita luonnollisia puutarhoja, jotka kostuvat
Marian lähteestä — ainoasta lähteestä
Jerusalemin läheisyydessä. Muutamin paikoin tavataan
vähäisiä vilja- ja kasvisviljelyksiä. Laaksojen
pohjissa ja rinteillä kasvaa jonkun vorran ruohoa.
Sadekausi kestää seitsemän kuukautta, alkaen
lokakuusta; sadepäiviä on keskimäärin 52.
Runsaimmin sataa tammikuussa. Sadetta tulee
keskimäärin 581,9 mm. Kylmimpänä aikana sataa
joskus luntakin, joka ei kuitenkaan pysy maassa
päivää kauemmin, paitsi vuorten huipuilla.
Kylmin kuukausi on helmikuu (keskimäärin 8,8°C.),
kuumin elokuu (keskimäärin 24,s°C.). Vuoden
keskimääräinen lämpö on 17.i° C. Tavallisin
tuuli on luoteinen, joka puhaltaa keskimäärin
114 päivää vuodessa. Kaakkoinen, kuuma ja
hienoa hiekkaa kuljettava scirocco puhaltaa aika
ajoin huhti-, touko- ja lokakuussa. J:n ilmaa
kiitetään terveelliseksi, huolimatta kaupungissa
vallitsevasta likaisuudesta.

J. mainitaan historiassa ensi kerran
1400-lu-vulla e. Kr. Amarna-kirjeiden (ks. A m a r n a)
joukossa on 7 tai 8, jotka Urusalimin s. o.
Jerusalemin „kuningas" Abdi Khiba on
kirjoittanut faarao Amenofis IV: Ile. Niistä näkyy,
että J. oli näihin aikoihin, samoin kuin muut
Palestiinan kaupungit, Egyptin herruuden
alaisena. Siinä oli varmasti jo silloin vahva
linnoitus, joka suojeli pientä kaupunkia ja
vallitsi siihen kuuluvaa maa-aluetta. Myöhemmin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0736.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free