- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1369-1370

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jerusalem

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1370

Jerrold—Jerusalem

1368

— 2:sen vuosituhannen lopulla — J. esiintyy
jebuusilaisten — erään kanaanilaisen heimon —
hallussa. Heiltä sen riisti David, jonka onnistui
valloittaa Sionin vuorilinnoitus (2 Sam. 5, 6 ja
seur.). Sion sijaitsee perintätiedon mukaan
lounaisella kummulla, mutta epäilemättä ne
tutkijat ovat oikeassa, jotka sijoittavat sen itäisen
kielekkeen eteläpäähän. Todistettavasti tämän
muinoin erotti nykyisestä es-Sahra kummusta
laakso, jotenka se joka taholta eristettynä oli
jyrkkine rinteineen hyvin suojattu. Sitä paitsi
sen juurella oli lähiseutujen ainoa lähde. Näin
ollen on täysin ymmärrettävissä, että linnoitus
oli rakennettu tälle kaakkoiselle kummulle,
vaikka se olikin muita matalampi. David asettui
asumaan jebuusilaisten linnoitukseen, jota siitä
lähtien sanottiin Davidin linnaksi, vahvistaen
kukkulan varustuksia ja rakentaen sinne
itselleen, hoviväelleen ja henkivartiostolleen
asumuksia (2 Sam. 5„). Davidin asunto, joka oli
foinikialaisten käsityöläisten rakentama, sijaitsi ehkä
penkereellä kukkulan läntisessä laidassa;
alempana, kallioon hakattuina, olivat hänen
teettä-mänsä perhehaudat. Linnan alueella oli myös
telttapyhäkkö, jossa liitonarkkua säilytettiin (2
Sam. 612-17). Linnoituksen ulkopuolella olivat
yksityisten kaupunkilaisten asunnot.
Todennäköisesti olivat jo Davidin aikana myöskin lounaisen
kummun rinteet asutut. Sinne näkyvät Davidin
voittamat jebuusilaiset asettuneen (Jos. 15s; 18i6).
J:sta tuli Davidin perustaman Israelin
valtakunnan pääkaupunki. Se oli asemansa puolesta
siihen monessa suhteessa erittäin sopiva. Salomo
kohotti J:n loistoon. Hän rakensi itäiselle
kukkulalle sarjan komeita rakennuksia: temppelin
(ks. Salomon temppeli) korkeimmalle
kummulle, Araunan puimatantereelle, jonne jo David
oli pystyttänyt alttarin (2 Sam. 2425), sen
alapuolelle eteläänpäin palatsit itselleen ja
kuningattarelle — faaraon tyttärelle — ynnä
„Oikeus-eli valtaistuinsalin" ja „Libanonin metsän
huoneen" (1 Kun. 6j-751). Kaikki nämä
rakennukset, jotka kohosivat penkereittäin toinen toistaan
ylemmäksi Davidin linnasta pohjoiseen, olivat
kartanoineen yhteisen vankan muurin
ympäröimät, muodostaen lujan linnoituksen. Myöskin J:n
vanhoja varustuksia Salomo vahvisti ja täydensi
(1 Kun. 9U-34; 11^). Salomon rakentama
ym-pärysmuuri (1 Kun. ; 9,5) sulki piiriinsä
todennäköisesti myöskin jo lounaisen kukkulan.
Suurempia rakennustöitä mainitaan sen jälkeen vasta
Hiskian ajoilta. Tämä rakennutti toisen muurin
(2 Aik. 325) sen uuden kaupunginosan
suojaamiseksi, joka oli syntynyt luoteiselle kummulle
ja Tyropoion-laakson pohjoiseen päähän. Hiskian
ajoilta on mainittava myös suurenmoinen
vesijohtolaitos, joka Sionin vuoren läpi puhkaistun
tunnelin kautta johti veden Marian eli
Giihon-lähteestä kaupunkiin (2 Kun. 2020; 2 Aik. 3230).
V. 587-6 Jerusalem Nebukadnesarin
valloittamana joutui häviön omaksi: temppeli, kuninkaan
linna ynnä kaikki kaupungin talot poltettiin
poroksi ja muurit hajoitettiin (2 Kun. 259 ja
seur.). Kaupunki oli kauan rauniona. Kyyroksen
toisena hallitusvuonna palasivat sinne
ensimäi-set maanpakolaiset (Esr. 2M; Neh. 7«,), mutta
vasta 516 valmistui uusi temppelirakennus.
Ainoastaan vähitellen ja vaivoin J. pääsi
kohoamaan raunioistaan. 5:nnen vuosis. keskivaiheissa

se sai voimakkaan kohottajan Neliemiasta, jonka
onnistui rakentaa uudestaan muurit (Neh. 3 ja
seur.). Kaupungin elpymisestä seur. vuosisatoina
puuttuu tarkempia tietoja. Ylipappi Siimonista,
joka eli 2:sen vuosis. alussa, kerrotaan, että hän
varusti temppeliä, korjautti muureja ja kaivautti
J:iin suuren lammikon (Siir. 50i-4) . Antiokhos
Epiphanes antoi 168 e. Kr. linnoittaa itäisen
kukkulan eteläisen kärjen — muinaisen Sionin —
sijoittaen sinne syyrialaista linnaväkeä (1 Makk.
133 ja seur.). Tästä Akra nimisestä linnoituksesta
tuli vaarallinen naapuri temppelille, jonka alueen
Juudas Makkabealainen siitä syystä varusti
korkeilla muureilla ja torneilla (1 Makk. 460; 67).
Vihdoin 142 e. Kr. Siimon Makkabealainen sai
Ak ran valtaansa (1 Makk. 1340-32; 14M ja seur.).
Myöhemmin se hävitettiin J:n turvallisuudelle
vaarallisena (Josephoksen Ant. XIII 6„). Sen
sijaan varustettiin edelleen temppelinpaikkaa,
josta tuli J:lle luja linnoitus. Hasmonealaiset
ruhtinaat rakensivat itselleen palatsin lounaisen
kukkulan rinteelle. Sen alapuolella oli Ksystos
niminen pilariliallien ympäröimä avonainen
paikka, josta kulki silta temppeliin. Herodes
Suuren hallitus on J:n rakennushistorian
loistoaika. Kaupunki sai jonkun verran helleenisen
leiman. Sen eteläiseen laitaan rakennettiin
teatteri ja amfiteatteri, luoteiseen kulmaan
Herodeksen asunnoksi mitä upein linna, jota suojasi
kolme jykevää tornia — Phasael, Hippikus ja
Mariamne. Toisen lujan linnoituksen, Antonian,
hän varusti temppelin pohjoispuolelle. Itse
temppeliä hän laajensi ja kaunisti varoja
säästämättä. Jeesuksen aikana J. komeine
temppelei-neen, palatseineen, pilarihalleineen, lukuisine
torneineen ja mahtavine muureineen epäilemättä teki
suurenmoisen vaikutuksen. Josephoksen
tiedonannon mukaan J:n muurit olivat varustetut
yhteensä 74 tornilla. Kaupungin yhä kasvaessa
pohjoiseen päin Agrippa I ryhtyi
rakennuttamaan kolmatta ympärysmuuria, joka valmistui
vähää ennen J:n hävitystä 70 j. Kr. Siinä
ilmoitetaan olleen 90 tornia. J:n asukaslukua
ajanlaskumme alussa on arvioitu 200,000-250,000
hengeksi. — J:n toinen hävitys oli miltei yhtä
perinpohjainen kuin ensimäinen. Titus säästi
ainoastaan kolme Herodeksen palatsiin kuuluvaa
tornia ja ympärysmuurin läntisen osan suojaksi
roomalaisen varusväen leirille. Asukkaat
muuttivat suurimmaksi osaksi pois. Kaupunki oli
puolikuolleena keisari Hadrianuksen (117-138)
aikoihin asti. Tämä pyrki luomaan siihen uutta
eloa muodostamalla siitä roomalaisen siirtolan.
Juutalaiset nousivat Bar Kokban johdolla
hanketta vastustamaan, mutta kapina kukistettiin
pian. J:sta tuli roomalainen siirtola nimellä
Ælia Capitolina ja sai jumalakseen Jupiter
Capi-tolinuksen, jolle rakennettiin pyhäkkö vanhan
juutalaisen temppelin paikalle. Kaikilta
juutalaisilta kiellettiin kuolemanrangaistuksen uhalla
pääsy kaupunkiin. Muurit rakennettiin
uudestaan. Etelässä vedettiin muuri itäisen kukkulan
poikki, niin että tämän eteläisin kärki, jossa
vanha Davidin linna ja sittemmin Akra oli
sijainnut, jäi sen ulkopuolelle. Kaupunki jaettiin
seitsemään alueeseen ja sai sen muodon, mikä
sillä pääasiassa vieläkin on. Pääkadut ja portit
ovat vähäisillä poikkeuksilla säilyneet niiltä
ajoilta muuttumatta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0739.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free