- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1375-1376

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jerusalemin kuningaskunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1375

Jesd—Jesso

1376

Amos, on J:kin alusta pitäen selvillä siitä, että
Jahve on tuomionsa toimeenpanijana käyttävä
Assurin maailmanvaltaa. Mutta niin tuhoisana
kuin tuomio onkin kohtaava Juudaa, se ei ole
siihen kokonaan sortuva: siitä on säilyvä pyhä
jäännös, josta on kasvava uusi, parempi ja puhtaampi
Israel. Tälle uudelle Israelille on koittava
autuuden aika Messias kuninkaan pystyttäessä ikuisen
vanhurskauden- ja rauhanvaltakuntansa. — J:n
kieli on rikasta ja soinnukasta, hänen esityksensä
ytimekästä ja lennokasta. J. on runoilija ja
samalla puhetaidon mestari. Hän on vaikuttanut
puhutun sanan kautta. Hänen puheistaan
säilyneet otteet ovat todennäköisesti hänen
oppilaittensa kokoomat ja kirjaan panemat.

Jesajan kirjalla on, niinkuin kaikilla
profeetallisilla kirjoilla, monivaiheinen
historiansa. Se on vähitellen muodostunut
yksityisistä J:n puheista ja lauselma-kokoelmista.
On luonnollista, että kokoelmiin, jotka ovat
syntyneet J:n aikojen jälkeen, helposti on
voinut tulla myöhempiäkin, ei-jesajalaisia
aineksia. Kirjallis-kriitillinen tutkimus, joka
pyrkii selvittelemään Raamatun kirjojen
syntyä ja kokoonpanoa, on osoittanut, että kaikki,
mikä meille on säilynyt J:n, Amosin pojan,
kirjallisena perintönä, sisältyy hänen nimellään
kulkevan kirjan edelliseen puoliskoon, lukuihin 1-39.
Mutta ei tätäkään osaa voida kokonaisuudessaan
pitää J:n käsialana, niinkuin on ilmeistä esim.
luvuista 36-39, joissa J. ei ole kertojana, vaan
kertomuksen esineenä. Jesajan kirjan jälkimäiseen
puoliskoon — tarkemmin lukuihin 40-55 —
sisältyy toisen suuren, nimeltään tuntemattoman
profeetan kirjoitukset (ks. D e u t e r o-J e s a j a) ;
loppuluvut’ 56-66 kuvastavat oloja Jerusalemissa
maanpaon jälkeen. Nykyinen muotonsa J:n
kirjalla oli ainakin jo 2:sen vuosis. alussa e. Kr.,
niinkuin näkyy Siir. 4820-25. Juutalaisten
kano-nissa oli sen alkuperäinen paikka Hesekielin
jä-lessä; nykyisin se on kaikissa käsikirjoituksissa
ja raamatuissa ensimäisenä profeetallisista
kirjoista. [Franz Delitzsch, „Commentar über das
Buch Jesaja" (4:s pain. 1889) ; Dillman-Kittel,
„Der Prophet Jesaja" (1898) ; Duhm, „Das Buch
Jesaja" (2:n pain. 1902) ; Marti, „Das Buch
Jesaja" (1900) ; v. Orelli, „Der Prophet Jesaja"
(3:s pain. 1904) ; Buhl, „Jesaja oversat og
for-tolget" (1894) ; Skinner, „The book of the
pro-phet Isaiah" (1902) ; Cheyne, „Einleitung in das
Buch Jesaja" (1897).] ’ Ar. H.

Jesd, samannimisen provinssin pääkaupunki
keskellä Persiaa. Tärkeän karavaanitien varrella.
N. 40-50,000 as.; paitsi 1.000 juutalaista asuu
siellä 6,500 parsilaista, joiden pääpaikka se on.
J. valmistaa hienoimpia persialaisia silkki-,
puu-villa- ja mattotuotteita; ympäristössä viljellään
Persian parasta ooppiumia. — Intialaisen
kaupan tärkeimpiä tapulipaikkoja maassa. E. E. K.

Jesidit asuvat Syyriassa, Kurdistanissa ja
Ar-meeniassa muodostaen uskonnollisen lahkon,
jonka toistaiseksi puutteellisesti tunnettu oppi
näkyy sisältävän sekä pakanallisia että islamista,
kristinuskosta ja juutalaisuudesta lainattuja
käsityksiä. Nimi johtunee kurdilaisesta sanasta jezd
(jumala), vaikka lahkon perustajana pidetään
kalifi Muavijan poikaa Jesldiä. Syystä että j.
tunnustavat jumalassa olevan pahankin
alkupe-rusteen, jota kunnioittavat seitänin 1. m e-

lektäüsin (= „riikinkukko-enkelin") nimellä,
heitä myös sanotaan pirun palvelijoiksi. J. ovat
urheata ja julmaa kansaa, joka suureksi osaksi
elättää itsensä ryöstöllä. Tämän kautta ja koska
uskonnollisista syistä kieltäytyvät tekemästä
sotapalvelusta, ovat he tuottaneet Turkin hallitukselle
paljon vaivaa. Tiedot heidän luvustansa
vaihtelevat 100,000 ja kahden milj. välillä. [M. v.
Oppenheim, „Vom Mittelmeer zum Persischen
Golf", II, siv. 147 seur.] K. T-t.

Jesiöjoki saa vetensä Kelontekemäjärvestä,
Vuolajärvestä y. m., laskee kaakkoa kohti ja
yhtvy Sodankvlän kirkon kohdalla Kitiseen.

E. S.

Jeso ks. Jesso.

Jespersen, Otto (s. 1860), tansk.
kielentutkija, tuli 1893 englannin kielen ja kirjallisuuden
professoriksi Kööpenhaminan yliopistoon. J. on
aikamme etevimpiä fonetikkoja ja yleensä
kielentutkijana sangen omaperäinen. Hänen
teoksistaan mainitsemme „The articulations of
speech-sounds" (1889), „Fonetik" (1897-98, saks.
„Lehrbuch der Phonetik", 1904), „Phonetische
Grundfragen" (1904), „Modersmaalets fonetik" (1906).
Kielipsykologisia kysymyksiä käsittelevät
,,Pro-gress in language" (1894) ja „Den psykologiske
gruud til nogle metriske fenomener" (1900).
Erittäin huomattavat ovat J:n englannin kielen
historiaa koskevat teokset „Growth and structure of
the english language" (1905) ja „A modern
english grammar on historical principles" (1909 ja
seur.). Englannin kirjallisuuden alalta on
„Chau-cers liv og digtning" (1893). J. on innokkaasti
harrastanut parannuksia uusien kielten
opetuksen alalla ja on sitä varten julkaissut m. m.
„Sprogundervisning" (1901). Hän on esiintynyt
myöskin keinotekoisen maailmankielen
puolustajana ja suositellut sellaiseksi esperantosta
parannettua „Ido" nimistä tekokieltä. J. J. M.

Jessen, Jens (1854-1906),
pohjois-slesvigiläi-nen sanomalehtimies ja politikko, toimitti v:sta
1882 ,,Flensborg avis"ia, jossa rohkeasti ajoi
tans-kalaisuuden asiaa: istui tämän johdosta yhteensä
neljä vuotta vankeudessa; valittiin 1902 ja 1903
Saksan valtiopäiville ja vaikutti tuntuvasti
op-tanttiasian ratkaisuun (v:n 1907 sopimuksella).

J. F.

Jessen, Karl Arnold Edvin (s. 1833),
tansk. muinaishistorian- ja kielentutkija, on
julkaissut m. m. „Undersøgelser til nordisk
oldhisto-rie" (1862), „Nordisk gudelære" (1867), „Dansk
sproglære" (186S>, „Dansk etymologisk ordbog"
(1893).

Jesso 1. Y e z o, myös Hokkaido, pohjoisin
Japanin neljästä pääsaaresta, 78,411 km2,
muodostaa Kuriilien kanssa Hokkaidon
maakunnan: 94,012 km3, 1,137,410 as. (1908),
ainoastaan 12 henkeä km3:llä. J. on vuorinen, osaksi
tuliperäinen, sisäosissaan metsäinen.
Koillisosa on kolean ilmaston tähden vähemmän
sopiva maanviljelykseen. Kalastukseen J:n
rannoille saapuu suuria kalastajalaivastoja.
Vuorissa on hopeaa, lyijyä, rautaa, kuparia, rikkiä,
varsinkin kivihiiltä. Kokonaisuudessaan J:lla
on uutisasutusmaan leima. Vv. 1869-82 J:a
haluttiinkin siirtomaana, mutta ameriikkalaisten
avulla toimeenpannut uutisasutus-yritykset eivät
onnistuneet, ja J. muutettiin maakunnaksi.
Siirtolaisuus muilta Japanin saarilta J:oon li-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0742.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free