- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1377-1378

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jesuiitat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1377

Jesuiitat

1378

sääntyv vuosi vuodelta ollen 1908 80,578 henkeä
(maastamuutto sam. v. 15,578). — J:lla on
säilynyt viime vuosina, vähentymättöminä, jätteitä
alkuasukkaista ainuista (1908 18,017 henkeä).
— J:n pääkaupunki on Sapporo, tärkeimmät
kauppakaupungit Otaru, Mororan ja Hakodate.

E. E. E.

Jesuiitat (lat. Societas Jesu, lyh. S. J.),
roomalaiskatolisen kirkon vaikutusvaltaisin
veljeskunta, perustajansa kielellä Compania de
Jesus, se kun tahtoo olla J eesuksen lipun alla
taistelevien hengensoturien „kompania" ja
aivan erikoisilla uskollisuudensiteillä kiinnitettynä
Jeesukseen. Sen perustaja on esp. ritari Inigo
Lopez de R e c a 1 d e, tunnettu nimellä
Ignatius Loyola (s. 1491). Hän tuli Ferdinand
Katolilaisen palvelukseen kohoten lopulta
upseeriksi ja oli osallisena Pampelonan puolustuksessa
ranskalaisia vastaan 1521, jolloin sai jalkavamman
loppuiäkseen. Toipumisen aikana lukemansa
ritariromaanit, marttyyrilegendat, Jeesuksen
elämään tutustuminen sekä Franciscus Assisilaisen
ja Dominicuksen elämäkerrat antoivat hänen
ajatuksilleen vakavan suunnan. Unennäöt ja
uskonnolliset näyt tiheässä sarjassa seurasivat toisiaan
ja ankaran sieluntaistelun jälkeen hän päätti
omistaa elämänsä uskottomien käännyttämiselle.
Ankaroiden katumusharjoitusten jälkeen hän 1523
lähti Palestiinaan, mutta fransiskaanein
vastustuksen takia hän pian palasi takaisin ja ryhtyi
33-vuotisena opiskelemaan latinaa Barcelonassa
ja harjoitti sitten yliopistolukuja Alcalässa ja
Salamancassa. V. 1528 hän siirtyi Pariisiin,
jossa tutustui humanismiin. Yhdessä kuuden
opintotoverinsa kanssa hän Pariisissa 15 p. elok.
1534 teki juhlallisen ainaisen puhtauden ja
köyhyyden lupauksen sekä sitoutui lähtemään
Jerusalemiin sairaita hoitamaan ja saraseeneja
käännyttämään, ja, jollei tämä osoittautuisi
mahdolliseksi, asettumaan paavin käytettäväksi. Kun
1537 Venetsian ja Turkin välillä puhjennut sota
teki matkan tyhjäksi, kokoontuivat seuran
jäsenet, papeiksi vihittyinä, 1538 Eoomaan.
Paavali III vahvisti kauan epäröityään jesuiittain
veljeskunnan 27 p. syysk. 1540; seuran
ensimäi-seksi kenraaliksi valittiin seur. v. yksimielisesti
Loyola. Hänen kuolinpäivänsä, 31 p. heinäk.
1556 tuli katoliseksi muistopäiväksi ja hänet
kanoniseerattiin 12 p. maalisk. 1622.

Espanjassa, uskonkiihkon maassa syntyneenä
jesuiittain veljeskunta on merkki kirkon
espan-jnlaistumisesta. Veljeskunnan hengellä,
järjestyksellä ja toiminnalla on perustuksensa
kahdessa Loyolan laatimassa kirjallisessa teoksessa:
„Exercitia spiritualia" (Hengelliset harjoitukset)
ja „Constitutiones". Edellisessä on
järjestelmälliseen sarjaan sovitettuja mietiskelyjä
hengellisistä asioista, sisällykseltään osaksi kauhua
herättäviä osaksi hurmaavia. Näiden tarkoituksena
on kääntää mieli kokonansa pois maallisesta
elämästä ja kiinnittää se palavalla innolla kirkkoon
ja saada tahto, ajatus, omatunto j. n. e. sokeasti
alistumaan kirkon ohjauksen ja määräämisvallan
alaiseksi. Ainakin kahdesti on kunkin jesuiitan
täytynyt elämänsä aikana käydä läpi tämän
hengellisen harjoituksen, joka on omiansa enemmän
kuin mikään muu ylläpitämään ja uudistamaan
veljeskuntaa ja joka on järjestetty aivan
harvinaista sieluntuntemusta osoittavalla
nerokkuu-44. III. Painettu »/g 11.

della. Konstitutsionit sisältävät paavien bullat,
kenraali-kongregatsionien säädökset ja kanonit
sekä kenraalien määräykset; tässä kirjassa ovat
koossa veljeskunnan laki, johtavat aatteet ja
toi-minnanmuodot (uusin painos 1892).
Veljeskunnan ylimpänä johtajana on Roomassa asuva
kenraali (Pater gencralis; Admodum reverende
P. Generalis), joka paaville vain on
vastuunalainen ja joka asettaa ja erottaa kaikki
ylemmät virkamiehet ja johtaa yleensä kaikkea
hallintoa ja lainkäyttöä. Hänet valitaan
elinkau-dekseen. Veljeskuntaan pääsyn edellä käy
2-vuo-tinen noviisiaika, sitten noviisit, saaden nimen
scholastici, otetaan kollegiumiin, jossa on
suoritettava usean vuoden kestävä kurssi filosofiassa
ja teologiassa; sen jälkeen uudelleen vuoden ajan
suoritettuaan noviisien harjoituksia ja
munkki-lupaukset tehtyään he lopullisesti pääsevät
veljeskuntaan, jossa jäsenet jakaantuvat neljään
luokkaan: 1. scholastici, 2. maalliset koadjutorit,
3. hengelliset koadjutorit ja 4. professi sekä
erinäisissä tapauksissa viidenteen „indifferenttien"
ryhmään, johon kuuluu salaisia jesuiittoja, s. o.
julkisesti veljeskuntaan liittymättömiä.
Scholas-tici-ryhmältä vaaditaan lupaus antautua nuorison
opettamiseen, toiset lupautuvat ehdottomasti
asettautua paavin käytettäviksi. „Professi" ovat
veljeskunnan ydin, he ottavat osaa
kenraali-kongregatsioniin, joka valitsee kenraalin
ja tämän assistentit, jotka ovat kenraalin
neuvonantajia ja samalla hänen silmälläpitäjiään.
Jesuiitat ovat jaetut provinsseihin, joita johtavat
provinsiaalit (præpositus provinciæ)
kenraalin sijaisina. Provinsiaalien alaisina johtavat
superiores professien taloja (asuntoja), r e h t
o-r i t kollegiumeja ja magistri novitiorum
noviisi-taloja. Sitäpaitsi on vielä alempia
neuvonantajia, prefektejä ja silmälläpitäjiä (admonitores).
Koko järjestelmälle on ominainen keskinäinen
silmälläpito, vakoilu ja ehdoton alistuvaisuus
ja tottelevaisuus. „Alempien tulee antaa ylempien
hallita, niinkuin hallittavat olisivat kuolleita
ruumiita" (perinde ac si cadaver essent) ja kaikessa
toiminnassa on aina otettava huomioon se, mikä
on veljeskunnan tehtäville
tarkoituksenmukaista. Kullekin jäsenelle annetaan
erikoistehtäviä hänen erikoisten taipumustensa
mukaan. Samalla kuin veljeskunnan
päätarkoituksena on Jumalan kunnian kohottaminen (ad
majorcm Dei gloriam, ks. t.) ja veljeskunnan ja
muiden ihmisten pelastaminen, samalla tämä
tarkoitus merkitsee katolisen kirkon ja eritoten
paavin vallan vahvistamista ja levittämistä yli
koko ihmiskunnan. Toiminnan päämuodot ovat:
saarna, sielunhoito ja nuorison opetus.

Alkuaan veljeskunta perustettiin ulkolähetystä
varten, muuttui n. 1540 sisälähetysseuraksi ja
esiintyi n. v:sta 1550, säilyttäen edelliset
tarkoitusperänsä, kerettiläisiä vastaan aloitettavan
pyhän sodan keskusjärjestönä. Näiden kolmen
päätehtävän mukaan onkin veljeskunnan toiminta
jakaantunut. Pakanalähetyksen aloitti Frans
Xaver (ks. t.) Itä-Intiassa, se ulotettiin
sittemmin paitsi Aasiaan myös Afrikkaan ja
Ameriikkaan (ks. Lähetys). — Kirkon piirissä
jesuiittain päätehtäväksi tuli keskiaikaisten
kirkollisten käsitysten säilyttäminen ja
uskonpuhdistuksen vastustaminen. He ovat tarmolla
puolustaneet paavin vallan täydellisyyttä ja abso-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0743.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free