- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1379-1380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jesuiitat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1377

Jesuiitat

1379

luuttista auktoriteettia ja edistäneet
Marian-palveluksen, pyhäinjäännösten kunnioittamisen,
toivioretkien ja yleensä taikauskoisten käsitysten
säilyttämistä kirkossa samalla kuin he ovat
asettuneet pelagiolais-ratsionalistiselle kannalle
opissa armosta ja ihmisen tahdosta. Tridentin
kirkolliskokouksessa (1545-63) he saivat
päätökseen ajetuiksi uskonpuhdistukselle
vihamielisim-mät opinmuodostukset. Eritoten voimakas ase
oli heidän käsissään rippituoli, jossa he
koettivat saada vaikutuksensa alaisiksi semminkin
hallitsijat ja muut vallitsevassa asemassa olevat
henkilöt. Heidän toiminnalleen on ominainen
ka-suistinen moraali ja he ovat kehittäneet
pro-babiliteettisäännön, jonka mukaan saa
toimia vastoin vakaumusta, kunhan vain voi
menettelynsä tueksi vedota jonkin kirkonopettajan
auktoriteettiin; lisäksi hyvässä tarkoituksessa
saa tehdä lainrikoksen (intentioJ; vapaasti saa
valehdella tekemällä ajatuksissaan ehdon eli
pidäkkeen, s. o. antamalla niille sanoille, joilla
jotakin vakuuttaa, ajatuksissaan toisen sisällyksen
(reservatio mentalis). Suurimman
vaikutusvaltansa veljeskunta on saavuttanut kouluillaan;
opetus on ollut hyvin järjestetty ja maksuton.
Huomattavin heidän oppilaitoksistaan on 1551
perustettu Collegium romanum. Jesuiittain
piirissä on ollut paljon tiedemiehiä, etupäässä
sellaisia, jotka ovat edustaneet teologialle
etäisim-piä tieteitä.

Italiassa veljeskunta saavutti ensiksi
laajimman levenemisen valliten 1500- ja 1600-luvuilla
koko sivistyselämää, joka täten espanjalaistui.
Venetsia yksin Italiassa ei antanut jesuiitoille
jalansijaa (1606-56) ; myöhemminkään he eivät
siellä saavuttaneet sanottavaa merkitystä. Sitten
veljeskunta levisi Portugaliin saaden varsinkin
kuningas Sebastianin aikana hallituksen
vaikutusvaltansa alle. Espanjassa veljeskunta, aluksi
ankarassa taistelussa dominikaaneja vastaan,
17:nnellä vuosis. sai maan uskonnollisen
johdon käsiinsä. Ranskassa he suoraa päätä
pääsivät Pariisiin asti (1561), mutta heidät
tarkoitettiin 1594, kutsuttiin takaisin 1603;
Richelieu pakotti heidät palvelemaan kansallisia
tarkoitusperiä. Saatuaan käsiinsä Ludvik XIV:n he
voivat menestyksellä taistella protestanttisuuden
hävittämiseksi. Saksaan jesuiitat tulivat
1500-luvun keskivaiheilla, 1544 perustettiin Kölniin
jesuiittakollegiumi, 1552 Wieniin, 1556
Ingol-stadtiin; samaten he alkoivat protestanttisuutta
vastustavan toimintansa Itävallassa, Unkarissa,
Böömissä (Valkovucren taistelun jälkeen 1620),
Belgiassa ja Alankomaissa. Puolassa perustettiin
v:sta 1564 alkaen St. Hosiuksen (ks. t.)
toimesta useita kollegiumeja ja kuningas
Sigismundin 1587-1632 aikana jesuiitoilla oli Puolassa
suurempi valta kuin missään muualla ja he
jouduttivat osaltansa Puolan perikatoa. V. 1579 he
saapuivat Englantiin toimien aluksi salassa;
Elisabetin aikana heidät karkoitettiin, saivat
vaikutusvallan Jaakko II:n aikana, johonka
heidän toimintansa kokonaan loppui. Ruotsiin tuli
ensimäinen jesuiitta, Stanislaus Warszewickv,
Puolasta 1574 paavin asioissa. V. 1576 tuli
Leu-venistä norjalaissyntyinen Laurentius Nicolai
(Norvegus), n. s. „Luostari-Lassi", jonka
salaamalla oppinsa onnistui päästä opettajaksi
Juhana III:n pappeja varten perustamaan ja Ri-

tariholman fransiskaaniluostariin sijoitettuun
oppilaitokseen. Hän toimi kaikessa hiljaisuudessa
katolisuuden hyväksi. V. 1577 it. jesuiitta
Antonio Possevino lähetettiin paavin lähettiläänä
lopullisesti taivuttamaan Juhana III:ta
katolisuuden puolelle. Jo olikin kysymys Ruotsin kirkon
katolistuttamisesta, mutta paavi ei voinut
hyväksyä Juhanan asettamia ehtoja; asia raukesi
ja jesuiitat karkoitettiin valtakunnasta.
Erityisiä toiveita Possevino oli kiinnittänyt Suomen
voittamiseen katolisuudelle. Useita suomalaisia
lähetettiin tällöin kuninkaan toimesta ulkomaisiin
jesuiittaopistoihin; huomattavin näistä on
Johannes Jussoila (ks. t.). Myöhemmin jesuiitat taas
esiintyivät Ruotsissa saaden kuningatar
Kristiinan päättämään kääntymisensä katolisuuteen, ja
senkin jälkeen on heidän puoleltaan tehty uusia
yrityksiä. — Jesuiittain yritykset saada
toimeen yhdistyminen katolisen ja
kreikkalais-kato-lisen kirkon välillä (etenkin Venäjällä, Liettuassa
ja Konstantinopolissa) ovat jääneet pysyväisiä
seurauksia vaille.

Veljeskunnan huomattavimpia kenraaleja ovat
Loyolan seuraaja esp. J. Laynez (1558-65), esp.
F. Borgia (1565-72), belg. È. Mercurian
(1573-80). Suurimmat ulkonaiset voittonsa veljeskunta
saavutti 5:nnen kenraalinsa Claudio A q u a v
i-van (1581-1615) johdolla. Hän osasi häätää
sisäisen hajaannuksen yritykset ja estää paavien
pyrkimykset rajoittaa veljeskunnan valtaa. V.
1626 oli 16,000 jäsentä ja heitä oli kaikissa
maailman kolkissa. Kun Kustaa II Aadolf oli taittanut
kärjen vastauskonpuhdistukselta, laimeni
jesuiittain into ja lopulta puhtaasti maalliset
harrastukset saivat heissä ylivallan; siveellinen kuri
höltyi. Ranskassa jansenilaisuus asettui
taistelemaan jesuiittain huonoa siveysoppia vastaan
ja Pascal paljasti „maaseutukirjeissään" heidän
kurjan siveytensä. Veljeskunta koetti vielä
kohottaa päätänsä ja näyttikin saavuttavan ulkonaista
menestystä (n. 1750 22,589! jäsentä). Mutta
valis-tusaika tuotti sille tuhon. Ensiksi se
lakkautettiin Portugalissa, 1759; Ranskassa
lakkauttaminen suoritettiin parlamentin päätöksellä 1762
(hallituksen vahvistus 1764), sitten kuin
epäonnistuneen uudistusyrityksen jälkeen kenraali
Ricci oli antanut kuuluisan vastauksensa: sint
ut sunt aut non sint („joko olkoot ennallaan
tai lakatkoot") ; samaten veljeskunta
lakkautettiin Espanjassa ja Neapelissa 1767 sekä Parmassa
1768 ja 1773 Klemens XIV bullalla Dominus ac
redemptor noster lakkautti koko seuran.

Tästä huolimatta jesuiitat ylläpitivät
keskinäistä yhteyttä muilla nimillä (Jeesuksen
sydämen hartaus, L’skon isät, Redemptoristit ja
Li-guoriaanit). Paavi Pius VI suosi heitä, Maria
Teresia antoi heille etuoikeuksia, Fredrik II
käytti heitä nuorisonopettajina Sleesiassa,
Katariina II ja Paavali I Venäjällä suosivat heitä.
Pius VII uudisti veljeskunnan Venäjää varten
1801 sekä molempain Sisiliain kuningaskuntaa
varten 1804 ja kokonansa se uudistettiin 7 p.
elok. 1814 bullalla Sollicitudo omnium
ecclesia-rum. Veljeskunnalla on siitä lähin ollut
entistään paljoa suurempi vaikutusvalta paavilliseen
kuuriaan ja sen voima on yhä enemmän
keskittynyt Roomaan. Huomattavimmat jesuiittain
uudella kehityskaudellaan aikaansaamat päätökset
ovat: bibliaseurojen kiroaminen (1816), Neitsyt

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0744.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free