Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jesuiittatyyli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1381
Jesuiittatyyli—Jeux floraux
1382
Maarian saastattoman sikiämisen korottaminen
uskonkappaleeksi (1854) sekä ensyklikan ja
"Syllabus errorum"in (1864) julkaiseminen, joissa
omantunnonvapauden, tutkimusvapauden,
painovapauden ja maallisen vallan riippumattomuuden
y. m. vaatimukset kirottiin, paavin
erehtymättömyyden julistaminen (1870), v:n 1907 kuuluisa
Syllabus ja toimenpiteet n. s. ameriikkalaisuutta
ja modernismia vastaan. Venäjältä, jossa
veljeskunnalla hajoituksensa aikana oli ollut
tyyssijansa ja jossa se oli ryhtynyt laajasti
suunniteltuun käännytystyöhön, jesuiitat karkoitettiin
1820 ainaiseksi. ’ Yleensä veljeskunnan vaiheet
läheisesti liittyvät useiden maiden valtiollisesti
taantumusmielisten ja vapaamielisten puolueiden
vallanvaihteluihin. Italiassa veljeskunta
uudistettiin jo 1815, karkoitettiin 1860 Italian
kuningaskunnasta, mutta siitä huolimatta se on
siellä toiminnassa; Espanjassa se uudistettiin
myös 1815 ja nykyään se on siellä melkein
kaikkivaltias kooten suunnattomia rikkauksia.
Portugali on pysynyt entisellä kielteisellä
kannallaan. Itävallassa heillä on laaja
vaikutusala v:n 1855 konkordaatin jälkeen, mutta v:n
1870 erehtymättömyyspäätöksen jälkeen hallitus
ei sanonut voivansa ylläpitää konkordaattia. Siitä
huolimatta on jesuiitoilla siellä nykyänsä täysin
vapaa toiminta sekä hallussaan Innsbruckin
teologinen tiedekunta. V. 1872 veljeskunta
lakkautettiin Saksan uudessa keisarikunnassa; tämä
jesuiittalaki kumottiin osaksi 1904; kuitenkaan
siihen ei sisälly jesuiittain oikeus veljeskuntana
toimia Saksassa. Sveitsistä, jonka katolisessa
osassa jesuiitoilla oli ollut suuri vaikutusvalta,
heidät kansalaissodan jälkeen karkoitettiin 1848.
1850-luvun lopulla he kuitenkin pääsivät
Fri-bourgiin, Schwyziin ja Le Valais’hen. V. 1874
vahvistettiin ja kovennettiin v:n 1848 päätös.
Ilman laillista oikeutusta ovat jesuiitat Englannissa
perustaneet veljeskuntataloja ja harjoittaneet
käännytystyötä varsinkin ylemmissä piireissä.
Irlannissa heillä on vakiintunut asema.
Pohjois-Ameriikassa jesuiitoilla on useita oppilaitoksia;
Etelä-Ameriikassa heillä vielä on melkoinen
toiminta-ala.— Espanjan rinnalla on Belgia se maa,
jossa jesuiitat uudemmalla ajalla ovat
saavuttaneet suurimman vallan. V:n 1830 vallankumous
avasi heille pääsyn ja v:n 1831 opetusvapautta
koskeva laki antoi heille tilaisuuden ottaa
valtaansa melkein koko ylemmän opetustoimen.
Leu-venin yliopistossa onkin katolisuuden etevin
opinahjo.— Tanskaan jesuiitat tulivat 1872. Ruotsissa
heillä on asemapaikat Gööteporissa, Geflessä ja
Tukholmassa. Norjassa veljeskunta on kielletty,
viimeksi Stortingetin päätöksellä 1897. —
Heinäkuun vallankumouksessa (1830) Ranskasta
kar-koitettuina jesuiitat kuitenkin jälleen Ludvik
Filipin aikana esiintyivät aivan julkisesti maassa
ja v:n 1850 julkista opetusta koskevalla lailla he
saivat vapaan alan opetustoimelleen. V:n 1880
„maaliskuun säädös" lakkautti veljeskunnan, sen
oppilaitokset suljettiin ja kaikki jesuiitat (1,509)
karkoitettiin. Uudelleen eri teitä palattuaan he
saivat vihdoin kuoliniskun Waldeck-Rousseau’n
29 p. maalisk. 1901 aikaansaamasta
yhdistyslaista, jolloin 2,562 jesuiittaa Ranskasta
karkoitettiin, 32 kollegiumia, 26 residenssiä j. n. e.
hävitettiin ; v:n 1905 „erolaki" on tehnyt
mahdottomaksi veljeskunnan paluun. — V. 1889 veljes-
kunta karkoitettiin Brasiliasta. Vapaa
toiminta-ala sillä on enää vain Itävalta-Unkarissa,
Espanjassa ja Belgiassa. Jäsenluku on yhä vain
kasvanut (1908 15,930) ; veljeskunnan omaisuus on
huolimatta tappioista Ranskassa suunnaton.
[„Bibliographie de la Compagnie de Jésus" (1891-1900,
9 os.), Crétineau-Joly, „Histoire religieuse,
poli-tique et littéraire de la Compagnie de Jésus"
(3:s pain. 1859; myös saks.), O. Henne am Rhyn,
„Die Jesuiten" (1894), Ranke, „Die römischen
Päpste" (1885).] (L. E.)
Jesuiittatyyli, elähtänyt, muodoissaan
ylellisen koreileva, katolista reaktsionia palvelevain
jesuiittain etenkin etelämaissa 1600-luvulla
kirk-korankenteissaan käyttämä barokkityyli.
U-o. N.
Jesus ks. Jeesus Kristus.
J esus Sirak ks. Jeesus Siira k.
,,Jeszcze Polska nie zgin^la" [jestse polska
ne zginer/ua], „Sortunut ei Puola vielä", J.
Wy-bicki’n kirjoittama ja Oginski’n säveltämä
puolalaisten kansallislaulu. Sitä lauloivat ensikerran
Dombrowski’n (ks. t.) johtamat puolalaiset
legioonat Italiassa 1799. Se on tunnettu myöskiu
Dombrowski’n marssin nimellä ja on Venäjällä ja
Preussissa kielletty. J. J. M.
Jet ks. Gagaatti.
Jetoni ks. J e t o n k i.
Jetonki (ransk. jeton), peliraha;
palkintoraha. — Useissa oppineissa ja kirjallisissa
seuroissa annetaan jäsenille palkkioksi kultakin
kokoukselta, jossa ovat olleet läsnä, n. s. jeton de
présence [z9tö dd presä’s], joka voidaan
vaihtaa määrättyyn pieneen rahasummaan. —
Rautateiden palveluksessa ja niiden rakennustöissä
erikoisesti ansioittuneille virkamiehille jaetaan
meillä joskus jetonkeja, mitaleja, jotka
oikeuttavat vapaaseen kulkuun Suomen
valtionrautateillä.
Jettböle. Kylä Jomalan kunnassa
Ahvenanmaalla. Suuri kivikautinen asumuspaikka.
K. 8.
Jetti = gagaatti (ks. t.).
Jeunesse dorée [zöne’s doré’] (ransk., =
„kultainen nuoriso"), nimitys, jota käytettiin siitä
Pariisin miehisestä nuorisosta, joka Robespierren
kukistamisen jälkeen 9 p. thermidoria v. 11(27 p.
heinäk. 1794) asettui terrorin miehiä vastaan
aletun liikkeen etunenään. Nykyänsä tätä
nimitystä käytetään suurkaupunkien tuhlailevista ja
huvittelunhaluisista nuorukaisista.
Jeux floraux [zo florö’] (ransk., =
kukkais-leikit), runokilpailuja, joita vuosittain vietetään
Toulousessa „Académie des jeux floraux" seuran
johdon alla. Ensimäinen tällainen kilpailu
tapahtui 1324, jolloin muudan Vidal de
Castel-n a u d a r i sai palkinnon, kultaisen orvokin. Seur.
v. näiden kilpailujen alkuunpanijat ja valvojat,
7 luvultaan, liittyivät seuraksi, jonka sääntöjä
sanottiin lemmenlaeiksi (leys d’amors) ; parhaista
runoista jaettiin palkintona hopeaisia kukkia.
Aluksi täytyi kilparunojen olla yksinomaan
pro-vencenkielisiä; myöhemmin (v:sta 1513) oli myös
ranskan kieli luvallinen. V. 1695 Ludvik XIV
uudestaan muodosti tämän seuran nimellä
„Académie des j. f." Siihen kuului kuninkaan
määräämä kansleri ja 55 jäsentä, joista 35:llä oli
nimenä „mainteneur" (tuomari), ja 20:llä „maitre".
Ensi palkinto, kultainen samettikukka, jaettiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
