- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1383-1384

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jesuiittatyyli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1383

Jevons— Jimenez de Cisneros

1384

parhaasta oodista. V. 1773 lakkautettiin
kans-lerintoimi, seuran sinetti annettiin alituiselle
sihteerille ja puheenjohtajaksi valittiin arvalla joka
kolmas kuukausi henkilö, jonka arvonimenä oli
,,modérateur". Vallankumouksen myrskyistä seura
hajosi vuosiksi 1790-1806. Senjälkeen se on
jatkanut toimintaansa, ja vuosittain toukok. 3 p.
jaetaan palkinnot juhlallisessa istunnossa Toulousen
raatihuoneella. Samanlainen seura perustettiin
1393 Barcelonaan; se puhkesi 15:nnellä
vuosis. suureen kukoistukseen, lakkasi sittemmin
kokonaan, mutta virkosi 1859 uudelleen eloon.
(„Jochs florals de Barcelona", VII, 1865; Denk,
„Einführung in die Geschichte der
altkatalanischen Literatur" 1893, siv. 241 seur.). K ö 1 n i n
kukkaisjuklat, jotka J. Fastenrath 1899
pani alkuun, vietetään toukokuun ensimäisenä
sunnuntaina, ja niissä „juhlakuningatar" jakaa
palkintoja (19 luvultaan) saksalaisista
kaunokirjallisista teoksista („Jahrbuch der Kölner
Blumenspiele", 1899). [Poitevin-Peitavi,
„Mémoi-res pour servir à l’histoire des J. f." (1815) ;
Chabaneau, „Origine et établissement de
1’Aca-démie des J. f." (1885) ; Duboul, „Les deux siècles
de 1’académie des J. f." (1901, 2 nid.); Schwan,
„Die Entstehung der Blumenspiele von Toulouse"
(Preussische Jahrbücher, nid. 54, 1884).]

J. H-l.

Jevons [dzevnz], William Stanley
(1835-82), engl. taloustieteilijä ja filosofi, oli 1854-59
kemistinä Sydneyn rahapajassa Austraaliassa, tuli
1866 logiikan ja taloustieteen professoriksi Owenin
Collegeen Manchesterissä, oli 1876-81
taloustieteen professorina Lontoon yliopistossa. J. oli
Englannin etevimpiä taloustieteilijöitä 19:nnellä
vuosis. Erittäin huomattavat ovat hänen
taloustieteen teoriaan kohdistuvat tutkimuksensa.
Hyljäten Ricardo-Millin edustaman klassillisen
koulukunnan abstraktisen kannan ja palaten takaisin
Adam Smithiin ja Benthamiin hän perustaa
taloustieteen psykologiaan ja koettaa pukea
tutkimuksensa tulokset matemaattisten kaavojen
muotoon. Kuuluisassa teoksessaan „The theory of
political economy" (1871) hän on itsenäisesti
esittänyt ja perustellut n. s. rajahyödyn teorian
(ks. Arvo). Rahakysymystä hän käsitteli
teoksessa „Money and mechanism of money" (1875).
Kirjoituksissaan „The state in relation to labour"
(1882) ja „Methode of social reform" (1882) J.
esitti käsityksensä työväenkysymyksestä ja
sosiaalipolitiikasta vaatien päinvastoin kuin
klassillinen koulukunta tehokasta työväensuojelusta.
Omituisuutensa vuoksi mainittakoon hänen
väitteensä että liikepulain määräaikaisuus ja
auringonpilkkujen esiintyminen ovat jonkinlaisessa
keskinäisessä yhteydessä („Investigations in
cur-rency and finance"). — J:n filosofisista teoksista
mainittakoon: „Pure logic" (1864) „The
princip-les of science" (1874), „Studies on deductive
logic" (1880). J. F.

Jeypore ks. J a i p u r.

Jhering [jcrirjk], Rudolf von (1818-92),
saks. lainoppinut ja yliopistonopettaja; tuli
lakitieteen tohtoriksi Berliiniin 1842, lainopin
professoriksi Baselin yliopistoon 1845, Rostockiin
1846, Kieliin 1849, Giesseniin 1852, Wieniin, missä
hänet aateloitiin, 1868 ja Göttingeniin 1872. J.
on uuden ajan huomattavimpia juristeja ja hänellä
oli erinomaisen suuri vaikutus oikeustieteeseen ja

sen kehitykseen. Alkuaan hän oli täydellisesti
historiallisen koulun kannalla, mutta asetti
sittemmin itselleen tehtäviä, jotka menevät kauas
yli tämän koulun oikeustieteelle asettamien
rajojen. I:n teoksista, joille kaikille on ominaista
loistava esitystapa ja erinomainen selvyys, on
mainioin hänen (valitettavasti keskeneräiseksi
jäänyt) pääteoksensa „Geist des römischen
Rechts auf den verschiedenen Stufen seiner
Entwickelung" (I-III, 1, 1852-65, I ja II 5:s
painos 1891-99, III, 1, 4:s painos 1888; käännetty
useille kielille). Edelleen on huomattava
„Abhandlungen über das römische Recht" (1844),
„Zivilrechtsfälle ohne Entscheidungen" (1847), „Die
Jurisprudenz im täglichen Leben" (1870), „Der
Zweck im Recht" (2 nid. 1877-83), „Der Kampf
ums Recht" (1872; käännetty melkein kaikille
Euroopan kielille, m. m. suomeksi nimellä
„Taistelu oikeudesta"), „Das Trinkgeld" (1882) v. m.,
joista useimmista on ilmestynyt lukuisia
painoksia. V:sta 1856 lähtien hän yhdessä ensin
Gerberin ja sittemmin Ungerin kanssa julkaisi
aikakauskirjaa „Jahrbücher für die Dogmatik
des heutigen römischen und deutschen
Privatrechts". I:n tähän aikakauskirjaan kirjoittamat
kirjoitukset on julkaistu erillään nimellä
„Gesammelte Aufsätze aus den Jahrbüchern" (3 nid.,
1881-86). Hänen peruistaan on julkaistu
„Vorgeschichte der Indo-europäer" (1894; vain
osittain loppuunsaatettu) ja osia teoksesta
„Ent-wickelungsgeschichte des römischen Rechts"
(1894). [M. de Jonge, „Rudolf von I." (1888); A.
Merkel, „Rudolf von I." (1893); J. Kuntze,
„Ihe-ring, Windscheid, Brinz" (1893) ; J. Biermann,
„Rudolf von I. 1852-1868. Briefe und
Erinnerungen" (1907).] (O. K:nen.)

Jigger (saks.), perimäinen masto neli- tai
viisimastoisessa aluksessa. F. TF. L.

Jiikata. 1. Jiiktouvin avulla supistaa tai koota
kahveli- tai toppipurje. — 2. Jiiktouvin avulla
nostaa raakapurjeen kuutihuippu. F. W. L.

Jiiktouvi. 1. Nuora tai köysi, jolla
kahveli-tai toppipurje supistetaan kokoon. — 2. Köysi,
jolla raakapurjetta supistettaessa nostetaan sen
kuutihuippu. F. TF. L.

Jiina, kaksi köydellä yhdistettyä väkipyörää,
joista toisessa on vähintään kolme ja toisessa
vähintään kaksi kiekkoa. F. TF. L.

Jildiz-kioski 1. Y i 1 d i s-k., turk. Jildiskjösk
= „Täkti-kioski", Turkin sulttaanin Abdul-Hamid
II:n asuntopalatsi koilliseen Konstantinopolista
olevassa Besiktasin esikaupungissa.
Nuor-turkkilaiset joukot valtasivat J :n rynnäköllä
valtiokeikauksessa 1909. E. E. K.

Jimenez de Cisneros [iiime’nej) de pisne’rosj,
myös Ximenes de C., Francisco
(1436-1517), esp. kirkkoruhtinas ja valtiomies, toimi
ensin lainoppineena sekä pappina ja
fransiskaani-munkkina, pääsi askeettisen elämänsä tähden
suureen maineeseen, tuli Isabella kuningattaren
rippi-isäksi sekä 1495 Toledon arkkipiispaksi ja
Kastilian suurkansleriksi, joissa viroissa hän
korkeasta ijästään huolimatta osoitti suurta tarmoa.
Ilän pani toimeen perinpohjaisen luostarien
uudistuksen ja kovensi papiston kuria, osoitti myös
suurta intoa moriskein käännyttämisessä. Paavi
nimitti hänet kardinaaliksi ja Espanjan
suur-inkvisiittoriksi. J. oli myös tieteiden suosija,
perusti Alcalä de Henaresin (lat. Complutum) yli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0746.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free