- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1393-1394

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Joensuu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1393

Joensuu

1394

Joensuun kaupungin asemakaava.

Näköala Ilosaarelta.

ovat joelle päin mennessä Raatihuone- ja
Torikatu (tärkeimmät kauppakadut) sekä uloinna
Rantakatu. Pitkin joen vartta satamalaiturit ja
rantapuistot. Maantie Kuopiosta Sortavalaan
kulkee halki kaupungin Siltakatua pitkin ja johtaa
kääntösiltaa pitkin yli Pielisjoen kanavan suun,
jättäen heti alapuolelle sen ensimäisen sulun,
sitten kahta pitkää siltaa ja Makasiinisaarta
myöten yli Pielisjoen, joka tällä kohdalla haarautuu,
kiertääkseen vuolaana ja koskisena sekä mainitun
saaren että sen alapuolella olevan Ilosaaren
puistoineen ja kansanjuhlakenttineen ja sivuuttaa
vastaisella rannalla olevan Joensuun
rautatieaseman. Silloilta sekä Ilosaarelta on viehättävä
näköala yli satama-alueen ja kaupungin.
Torikadun pohjoispäästä jatkuu toinen maantie
Nurmekseen. — V:sta 1903 on ollut vireillä kysymys
kaupungin rakennusalueen laajentamisesta,
liittämällä siihen Pielisjoen itäpuolella olevat
Rantalan ja Mustolan tilojen kotipalstat. Uudistettu
kilpailu tulee julkaistavaksi ylävän ja
kovapohjaisen alueen järjestämisestä huvilakaupungiksi.
Sen korkeimmalta paikalta, Niinivaaralta,
avautuu pohjoiseen tyypillinen pohjois-karjalainen
vaaramaisema, etelässä näkyy aava Pyhäselkä.
Rautatieaseman alue on jo 1903 päätetty kirkoll.,
hallinnoll. ja oikeudellisessa suhteessa yhdistää
kaupunkiin. Lähimmästä ympäristöstä ovat vielä
mainittavat Linnunniemen huvila-alue Pyhäselän
rannalla ja Pielisjoen suun itäpuolella oleva
Kukkosensaari, joka on satama-alueen
luonnollisena aallonmurtajana Pyhäselkää vastaan. —
Rakennukset ovat huonon rakennuspohjan
tähden parhaastaan puisia, yksikerroksisia.
IIuo-matuimpia ovat vanha raatihuone Rantakadun
varrella, uusi kansakoulutalo (piir. L. Sonck),
yleinen sairaala, kaupungin kuumesairaala,
sisä-lähetysyhdistyksen rukoushuone, työväen talo,
teatteritalo Ilosaarella sekä lyseon kivinen talo.

Rantapuisto.

3,485 henkeä, 1,614 miesp. ja 1,871 naisp. (1900
luter. k.-kirj. 3,410 henkeä, 1890: 2,819, 1880:
1,614, 1870: 884, 1860: 598). —
Asemakaavaltaan kaupunki on säännöllinen ja
selväpiirteinen. Luoteiskulmasta lähtee
pohjois-linja suorana viivana kohti joen rantaa itäänpäin
ja toinen läntinen linja suorakulmaisesti
edellistä vastaan etelässä joen suupuolella olevaan
Hasaniemeen. Kolmannen rajaviivan muodostaa
täältä aluksi koilliseen kaartuen, sittemmin
läntisen linjan suuntaisena ja vähin polveillen
Pielisjoen äyräs. Läntisen ja pohjoislinjan
suuntaiset kadut jakavat alueen säännöllisiin
kortteleihin. Huomattavimpia
niistä on kaupungin
pituussuunnassa,
pohjoisesta etelään
kulkeva leveä
Nikolainkatu, molemmin
puolin lehtevien
koivu-kujanteiden reunustamana, eteläpäässä
luteril. kivikirkko
(piir. J. Stenbäck)
ja pohjoispäässä
puinen kreik.-katol.
Ni-kolain-kirkko. Melkein keskellä
kaupunkia katkaisee sen
poikittain n. 176 m
leveä ja avonainen
vyöhyke, jossa m. m. on
suuri urheilukenttä
(2,27 ha) ja
kauppatori. Rinnakkain
Nikolainkadun kanssa

Uusi kirkko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0751.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free