Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Joensuu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1395
Joensuu
1394
Läheisinä vuosina valmistunevat: rakenteilla
oleva yhteiskoulun kivitalo 1912 (piir. Yivi Lönn).
uusi kaupungintalo rantapuistoon Rantakadun
varrelle (piir. Eliel Saarinen; valtuusmiehet
päättäneet rakennustyön aloitettavaksi syksyllä
1911; kustannusarvio 560,000 mk.) ja tyttökoulu
Pötkänniemen rantapuistossa. — Kaupungin t
u-lot 1909: 240,409:96 mk., joista taksoitettua
64,680:— mk. 12,936 äyriltä, tuloa tuottavista
oikeuksista: tuulaaki-, liikenne-, satamamaksut
Joensuun uusi kaupungintalo.
y. m. 52,9S7:S0 mk., tuloa kaupungin maista
13,700:74 mk., valtioapua kansakoululaitokselle
11.620:— mk. Menot: 208,867:83 mk, joista
hallintoa, lainkäyttöä, poliisilaitosta ja
ylöskan-toa varten 38.605:53 mk., koulutoimi 33,174:91,
rakennukset ja yleiset työt 35,901:27,
sähkövalo-laitos 24,597:17, korkoja ja pääomanlykennystä
22,918:87, köyhäinhoitoon 19,123:16. Kaupungin
kiinteä ja irtain omaisuus arvioitu (1909)
924,640:72 mk:aan. Velat (1909) 143,083:34 mk.;
85,000:— kansakoulutalosta ja maksamatonta
kuoletuslainaa sähkövalolaitoksesta 58,085:34.
Rahastoja (1910 lopussa): Vanhain kodin
rahasto 20,000:— (rouva Aina Veckströmin
jälkisäädös), Anna Äkerstedtin rahasto köyhäinkotia
varten 10,250:— (kauppaneuvos J. V. Äkerstedtin
jälkisäädös), Köyhien leskien apurahasto 859:19
(Anna Sivosen jälkisäädös), kauppaneuvos F.
Xeppenströmin ja Maria Neppenströmin rahasto
köyhien kansakoululasten avustamiseksi 5,000:—
(lahj. kauppias A. Neppenström), Pekka ja Miina
Parviaisen rahasto vanhain kodin perustamista
varten 14,733:10 (lahj. kauppaneuvos P.
Parviainen ja rva Aina Veckström), Tohtori Henrik
Hällströmin rahasto kaupungissa olevaa
lastentyö-huonetta varten 1,770:86, koiraverorahasto
köyhäin sairasten hoitoa varten ja työnansion
hankkimiseksi puutteenalaisille naisille 5,975:50,
kau-pungintaloraliasto 224,007:19.
teurastuslaitos-rahasto 6,076:38 (molemmat viimemainitut kootut
viinavoittovaroilla). — Kaupungin osuus
väkijuo-main vähittäismyyntiosakeyhtiön voittovaroista
v:lta 1910 105,126:99 ja viinikauppaosakeyhtiön
koko voitto 14,685,61.
Paitsi tavallisia kunnallisia virastoja on
kaupungissa: posti- sähkölennätinkonttori,
tullikamari ja pakkahuone, Joensuun kanavan
ka-söörin konttori, Ilomantsin ja Liperin
tuomiokuntien tuomarien ja ruununvoutien konttorit,
piirilääkärin, eläinlääkärin ja Kuopion läänin
tarkastuspiirin ylimetsänhoitajan asemapaikka,
Kontiolahden pitäjän nimismiehen konttori,
luotsiasema. — Kouluja (kev. 1911): kansa-
koulu (11 luokkaa, 14 opettajaa, 379 oppilasta),
iltakoulu (9 opp.), 8-luokkainen suom. klassill.
lyseo (184 opp.), suom. yhteiskoulu
(8-luokkai-seksi aiottu, kev. 1911 4 luokkaa, 140 opp.),
valmistava koulu (52 opp.), kauppakoulu (2
luokkaa, 58 opp.), tietopuolinen karjanhoitokoulu
(23 opp.),- käsityöläiskoulu (20 opp.),
naiskäsi-tvökoulu (32 opp.). Kirjastoja:
kansankirjasto (73 1911) 2,150 nid., lainauksia (*/,
1909-J/5 1910) 5.002; Sakari Topeliuksen
nuorisokir-jasto, 698 nid. (1911). Sanomalehtiä:
„Karjalan sanomat" ja „Karjalatar", kumpikin 3 krt.
viikossa. Yhdistyksiä ja seuroja:
maakunnan alueella toimivia, Pohjois-Kar jalan
maanviljelysseura, P.-K:n osuusmeijeriliitto,
P.-K:n kotiteollisuusyhdistys, P.-K:n
Martta-yhdistysten haaraosastoliitto, P.-K:n
hevosjalostus-liitto, Keski-Karjalan lievosystäväin seura, y. m.
yhdistyksiä ja yhdistysten haaraosastoja
Poh-jois-Ivarjalaa tai kaupunkia varten. — T
e-lefonilla 229 tilaajaa, niistä 11
maalais-linjaa. — Pankkeja: kaupungin säästöpankki
(per. 1852, säästöönpanijain saamiset 31/i2 1910
122,798:75 mk., omat varat: kantarahasto
16,000:—, vararahasto 25,452:81) sekä Suomen
pankin, Kansallisosakepankin, Pohjoismaiden
osakepankin ja Suomen yhdyspankin
haarakonttorit. (Liike neljässä viimeksi mainitussa teki
1909 yhteensä 91,964,889:14 mk.) —
Vakuutusyhtiöitä: Pohjois-Karjalan
paloapuyh-distys (keskinäinen, vastuusumma 31/i2 1910
13,3*85,590:— mk). Teollisuuslaitoksia:
Joensuun kirjapainoyhtiön ja Pohjois-Karjalan
kirjapaino-osakeyhtiön kirjapainot, kaupungin
sähkövalolaitos, Joensuun
mallasjuomatehdas-osakevhtiön oluttehdas Hasaniemellä, kauppias
P. Kotilaisen ja tehtailija V. Ahlrothin
virvoitus-vesitehtaat, S. Tirkkosen värjäystehdas, J.
Tolvasen korjauspaja ja valimo, vesirinkilätehtaita.
Kaupungin lähimmässä ympäristössä joen
vastaisella rannalla Osakeyhtiö Gust. Cederberg &
Co:n omistamat Penttilän, Pekkalan ja Karsikon
sahat (vuotuinen valmistusmäärä yhteensä
15,000-18,000 standerttia), saman toiminimen Penttilän
höyrymylly, Penttilän (o.-y Gust. Cederberg &
C:on) ajanmukaisesti rakennettu ja sisustettu
navetta, jossa itä-suom. karjatyvppi on lukunsa
ja laatunsa puolesta parhaiten edustettuna, V.
Hämäläisen perillisten höyrymylly, Joensuun
ympäristön osuusmeijeri i. 1. Niinivaaralla sekä joen
länsipuolella H. Pääkkösen „Pilkon" tiilitehdas.
Muita liikeyhtiöitä: Joensuun telefoniosakeyktiö,
höyrylaivayhtiöitä, Kaltimon
puuhiomo-osakeyhtiö sekä Pielisjoen uittovktiö (vuotuinen
uitto-määrä viime vuosina 1,500,000-1,800,000 tukkia,
1909 1,560,850). — Tullikamarin ylöskanto
v. 1910 oli 204.024:89, suurimmat erät kahvista ja
väkijuomista. Kaupungin laivastoon kuului
1910 19 höyrylaivaa ja 69 lotjaa, kantavuus
6,897,08? rekisteritonnia. Niistä on 4 aavalla
merellä kulkevaa höyrylaivaa ulottanut matkansa
Pietariin, useat välittävät vilkasta ja säännöllistä
laivayhteyttä Viipuriin, Savonlinnaan, Liperiin,
Rääkkylään, Luhtapohjaan ja Nurmekseen, jota
paitsi 60-70 laivaa vierailta paikkakunnilta on
käynyt kaupungin satamassa. Tavallisen
vedenkorkeuden aikana pääsevät satamaan l,so m
syvässä kulkevat laivat ja Pielisjoen kanavaa
ylöspäin 1,50 m syvässä kulkevat. Kaupungin kohdalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
