Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Joensuu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1399
Joghurt—Johanneksen kirkko
1400
takkirautaa. — Työväestö (100 henkeä)
asuu ruukin huoneistoissa; heillä on
sairas-ja hautausapukassa yhteinen Fiskarin ruukin
kanssa. E. E. K.
Joghurt, Balkanin-maissa, erittäinkin
Bulgaariassa ja Turkissa juomana paljon käytetty
happamen maidon laji, mieluinen ja virkistävä
maultaan; valmistetaan keitetystä maidosta, jossa
erityisen n. s. moya-käytteen, s. o. siinä olevan
maitohappobasillin (Bacterium lactis aerogenes)
avulla synnytetään maitohappoa. J. näyttää
vaikuttavan edullisesti muutamiin
ruuansulatushäiriöihin sekä yleensä aineenvaihtoon, ja on siitä
syystä viime aikoina joutunut suureen
maineeseen. Meillä j. kulkee tavallisesti laktobasilliinin
l. terveysmaidon nimellä. M. O-B.
Johan ks. Juhana.
Johanna (rouva Jutte), tarun
paavinistuimelle kohottama nainen. Taru näkyy
ilmestyvän kirjallisuuteen 13:nnen vuosis. keskivaiheilla
ja esiintyy siitä lähtien useissa kronikoissa, ensin
Jean de Mailly’lla, häneltä lainattuna Stephan
Bourbonilaisella (k. 1261); molemmat asettavat
tämän naispaavin n. v:n 1100 vaiheille. Tämän
tarinan pääasiallisin levittäjä on kuitenkin
Martinus Polonuksen (k. 1278) kronikka. Hänestä on
peräisin se yleisin toisinto, että J. oli kotoisin
Mainzista tai Englannista, opiskeli Ateenassa,
herätti Roomassa huomiota oppineisuudellaan,
kohoaa paaviksi (855) Johannes Anglicuksen
nimisenä. Erään juhlakulkueen aikana hän
keskellä katua synnyttää lapsen, kuolee samalla ja
haudataan samaan paikkaan. 15:nnellä vuosis.
taru jo on yläpuolella epäilyksen. Döllingerin
antaman selityksen mukaan on tämän tarun
pohjana roomalainen kansantarina, joka liittyi nyt
jo hävinneeseen antiikkiseen kuvapatsaaseen; se
esitti todennäköisesti Mithraksen pappia, jolla oli
poika mukanaan. Kansan mielikuvitukselle se
esiintyi naisenkuvana ja siinä oleva
arvoituksellinen kirjoitus selitettiin hautakirjoitukseksi.
[Döllinger, „Die Papstfabeln des Mittelalters”
(2 pain. 1890).] L. H.
Johanna (esp. Juana), (1479-1555),
Kastilian kuningatar, Ferdinand Katolilaisen ja
Isabellan tytär, meni 1496 naimisiin Filip Kauniin,
keisari Maksimilianin pojan, kanssa; hän oli
Kaarle V:n ja Ferdinand I:n äiti. Äitinsä
kuoltua 1504 J. peri Kastilian kruunun; hänen
miehensä tunnustettiin myös kuninkaaksi. Filipin
kuoleman johdosta 1506 J., joka jo ennen oli
ollut synkkämielinen, kadotti kokonaan järkensä.
Hänen isänsä Ferdinand johti hallitusta
kuolemaansa saakka 1516, senjälkeen J:n poika Kaarle.
Johanna (it. Giovanna) (1326-82), Napoli’n
kuningatar, hall. v:sta 1343, vanhempaa
Anjou-sukua, Kalabrian herttuan Kaarlen tytär,
kuningas Robertin pojantytär, meni naimisiin Unkarin
prinssin Andreaksen kanssa, mutta puolisot
riitaantuivat ja J:n kannattajat murhasivat hänen
miehensä. Kostaakseen veljensä murhaajille
Unkarin kuningas Ludvik Suuri saapui
sotajoukkoineen 1347 ja valloitti Napoli’n valtakunnan, josta
J. oli paennut. Ludvikin poistuttua J. palasi ja
hallitsi edelleen, nauttimatta kuitenkaan mitään
arvoa; ensimäisen miehensä kuoltua hän meni
vielä kolmasti naimisiin. Myöhemmin Ludvik
uudestaan vaati Napoli’a, ja Durazzon herttua
Kaarle, joka oli häneen liittynyt, vangitutti sekä
kuristutti J:n miehineen. — J. oli kaunis, älykäs
ja sivistynyt (m. m. Petrarcan oppilas) mutta
irstas ruhtinatar. Hän oli perillisekseen määrännyt
Anjou’n Ludvikin, Ranskan kuninkaan Juhana
Hyvän pojan. [Scarpetta, „Giovanna I di Napoli”.]
G. R.
Johanna d’Albret [dalbrē´] (ransk. Jeanne;
1528-72), Navarran kuningatar, Henrik II:n,
Navarran ja Béarnin kuninkaan sekä Valois’n
Margaretan, Frans I:n sisaren tytär, peri 1555
valtaistuimen isältään, hallitsi hyvin, suosi hartaasti
uskonpuhdistusta ja osoitti vars. hugenottisotien
aikana rohkeaa, miehekästä luonnetta. Meni 1548
naimisiin Anton Bourbonilaisen, Vendômen
herttuan kanssa, joka myös kantoi Navarran
kuninkaan nimeä. Heidän poikansa oli sittemmin
kuningas Henrik IV. J. kuoli Pariisissa, vähää
ennen Pärttylin-yön verisaunaa. G. R.
Johanna d’Arc ks. Jeanne d’Arc.
Johanneksen evankeliumi, neljäs evankeliumi
U:ssa T:ssa, eroaa sekä sisällyksen että esityksen
puolesta paljon kolmesta edellisestä, n. s.
synoptisista evankeliumeista. Nämä esittävät Jeesuksen
vaikutuksen Galileassa, ainoastaan vähän puhuen
hänen esiintymisestään Jerusalemissa, Johannes
sitävastoin liittää kertomuksensa pääasiallisesti
juuri Jeesuksen oleskelemiseen Juudeassa ja
kertoo erittäinkin, kuinka hän otti osaa juutalaisten
juhlien viettoon Jerusalemissa. Edelliset
evankeliumit kertovat etupäässä Jeesuksen ihmetöitä,
J. e. taas hänen puheitansa ja erittäinkin niitä,
joista hänen jumalihmisellinen
persoonallisuutensa ilmenee. Muuten kirjoittaja näkyy
edellyttävän, että hänen lukijansa tuntevat edelliset
evankeliumit, koska hän yleensä ei uudestaan
kerro niissä jo kerrottuja tapauksia. — N. s.
Tübingiläinen koulu (ks. Baur) kielsi tämän
evankeliumin oikeaperäisyyden, jonka johdosta on
aina meidän aikaan asti käyty kiivasta taistelua
tästä kysymyksestä. Oikeaperäisyyden
vastustajien leiristä mainittakoon nimet Weizsäcker,
Holtzmann, Harnack ja Jülicher, puoltajien vielä
sakeammasta sarjasta Tischendorf, B. Weiss,
Godet, Schlatter, Barth ja Zahn. Edv. St.
Johanneksen ilmestys ks.
Ilmestyskirja.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
