- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1405-1406

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johannes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1405

Johannes—Johannes Mathiæ

1406

saatavista, piti hän Karjan kirkossa Uudenmaan
papiston ja kansan sekä Viipurin voudin
läsnäollessa kokouksen, jossa riita vihdoin ratkaistiin.
Upsalan arkkipiispan Birgerin kanssa hän joutui
riitaan hiippakuntansa rajoista, arkkipiispa kun
vaati että hiippakuntien raja oli kulkeva
Oulujokea myöten, jotavastoin Turun piispa otti
Satakunnan asukkailta todistuksen, että Kemi ja
Ii jo ammoisista ajoista olivat kuuluneet Turun
hiippakuntaan. Kuningas Albrekt ratkaisi 1377
riidan arkkipiispan eduksi, mutta mahtava
drot-seti Bo Joninpoika Grip Turun piispan eduksi,
ja niin jäi raja kulkemaan Kaakamanjokea
myöten. Mutta Turun piispan täytyi drotsetin
pakotuksesta kumota edeltäjänsä toimenpide
Porvoon kirkkoherran asettamisessa, ja Paadisten
luostari sai takaisin patronaattioikeutensa. J.
lisäsi myös tuomiokirkon omaisuutta ja perusti
uuden, pyhän Bartolomeuksen alttarin. — J. I V
Olavinpoika (k. 1510), piispana 1506-10.
Hän oli syntynyt Paraisissa ja opiskeli
Pariisissa, jossa hänet 1487 tavataan Englannin
kansakunnan prokuraattorina. Piispana hän teki
ahkerasti laajoja tarkastusmatkoja kautta maan ja
auttoi rahalla ja väellä maansa puolustusta
tanskalaisia ryöstäjiä vastaan. Hänen aikanaan, Otto
Rudin 1509 ryöstäessä Turun kaupunkia, Turun
tuomiokirkko menetti suuren joukon kalleuksiaan.

K. Ö.

Johannes (1832-89), Abessiinian keisari, oikea
nimi Kasa; oli alkuansa Tigren maaherrana;
julistautui 1867 itsenäiseksi ruhtinaaksi; pääsi
veristen taistelujen jälkeen Abessiinian keisariksi
1872 ja otti nimekseen Johannes; torjui 1875-76
egyptiläisten hyökkäykset, voitti kotimaiset
vastustajansa ja myöskin italialaiset 1887; kaatui
taistellessaan mahdilaisia vastaan Metemman
luona. J. F.

Johannes (ruots. St. Johannes). 1.
Kunta, Viipurin 1., Rannan khlak.,
Koiviston-Johanneksen nimismiesp.; kirkolle maanteitse
Viipurista 29 km, kesällä 2 tunnin laivamatka;
221,8 km2, joista viljeltyä maata 3,097 ha (1901);
18,82 manttaalia, talonsavuja 469, torpansavuja
8 ja muita savuja 692; 6,846 as. (1907), jotka
miltei kaikki suomenkielisiä; 579 hevosta, 1,827
nautaa (1908). — Kansakouluja 12 (opett. 17).

— Rokkalan lasitehdas (per. 1794, yhtiö 1898).

— 2. Seurakunt a, lconsistorillinen,
Savonlinnan hiippak.; Viipurin rovastik.; ennen
nimitetty Kakin seurak:ksi, itsen, khrakunnaksi
1860 (Keis. k. % 1859) Viipurista. Kirkko
tiilistä (rak. 1888). K. 8.

Johannes Antiokialainen, bysantt.
kronikan-kirjoittaja, joka todennäköisesti eli keisari
Herak-lioksen (610-41) aikana. Hän sepitti kronikan,
joka alkaen maailman luomisesta näkyy
ulottuneen v:een 610 j. Kr. sekä olleen täydellisempi ja
etevämpi sitä maailmankronikkaa, jonka oli
toimittanut hänen maanmiehensä Johannes Malalas
(ks. t.). J. A:n teosta, josta on säilynyt vain
katkelmia, ovat myöhemmät bysantt.
kronikankir-joittajat ja historioitsijat paljon käyttäneet.
[Müller, „Fragmenta historicorum græcorum",
Krumbacher, „Geschichte d. byzant. Litteratur".]

E. R-n.

Johannes Damaskolainen (Damascenus) 1.

Chrysorrhoas (n. 700- n. 754), oli munkki
Saban luostarissa lähellä Jerusalemia ja on kir-

joittanut m. m. „Tiedon lähde" nimisen teoksen,
jota kreikkalainen kirkko pitää uskonopin
ohjeena. Hänet lukee kreikkalaiskatolinen kirkko
kirkkoisiensä joukkoon.

Johannes Jerechini (Gerechini, Jöns
Jericksson, Gerckesson) (k. 1433),
Upsalan arkkipiispa 1408-21, lahjakas, mutta
vallanhimoinen ja elämässään huono ihminen, ja siitä
syystä sekä tanskalaisen syntyperänsä takia
varsin vihattu. Hänen omavaltainen menettelynsä
johti lopuksi siihen, että paavi antoi Riian
arkkipiispalle tehtäväksi tutkia hänen virkatointaan
ja elämäänsä, ja 1421 J. luopui Ruotsin
arkkipiispan virasta. V. 1430 hän astui Skalholtin
(Islannissa) piispanvirkaan, mutta teki itsensä
siellä yhtä vihatuksi, ja vihdoin kansa surmasi
hänet. K. ö.

Johannes Leideniläinen ks. Juhana L e
i-deniläinen.

Johannes Magnus (1488-1544), Ruotsin
viimeinen katolinen arkkipiispa, historioitsija. Tuli
1517 maisteriksi Kölnissä ja luult. 1520 tohtoriksi
Perugiassa Italiassa, missä maassa hän myöskin
jonkun aikaa oleskeli Sten Sture nuoremman
lähettiläänä paavin luona. Tuli Upsalan
arkkipiispaksi 1523, mutta riitautui pian Kustaa
Vaasan kanssa ja oli pakotettu luopumaan
virastaan, jonka jälkeen enimmäkseen oleskeli
Puolassa ja Italiassa. Oleskellessaan tässä maassa
hän sai tilaisuuden lähemmin tutustua sen
tieteelliseen kirjallisuuteen erittäinkin
maantieteen ja historian alalla. Sen ohessa hän omisti
itselleen ainakin jossain määrin sitä tyylillistä
siroutta, joka renesanssiajan historioitsijoille oli
paljoa tärkeämpi kuin tunnollinen lähdetutkimus
ja esityksen tarkkuus. Hänen historialliset
teoksensa: „Historia de omnibus Gotliorum
Sueonum-que regibus" (1553) sekä „Historia metropolitanæ
ecclesiæ Upsaliensis" (1557), joissa hän usein
antaa mielikuvitukselleen liian suurta valtaa, ovat
tendenssikirjoituksia, kohdistettuja Ruotsissa
vallalle päässyttä uutta suuntaa ja sen miehiä
vastaan. J:n epäkriitillinen ja paikoittain
mielivaltaisesti tekaistu kuningasluettelo, joka aikoinaan
suuresti vaikutti Ruotsissa vallitsevaan
historialliseen käsitykseen, on antanut aihetta siihen kauan
matkittuun tarinaan, että Ruotsilla ennen Eerik
Pyhää on ollut 8 Eerik nimistä ja ennen Kaarle
Sverkerinpoikaa 6 Kaarle nimistä kuningasta.
Hänen suhteestaan Eerikinlauluun ks. t. [B.
Swartling, „Johannes Magnus’ Hist. metr. Eccl.
Ups."; G. Löw, „Sveriges forntid i svensk [-historieskrifning".]-] {+historie-
skrifning".]+} ’ J. W. R.

Johannes Mathiæ (1592-1670), ruots. piispa.
Tultuaan 1621 Upsalassa maisteriksi hän lähti
Saksaan sekä sittemmin (oltuaan vähän aikaa
runouden professorina Upsalan yliopistossa)
Alankomaihin, Ranskaan ja Englantiin. Täten hän
välittömästi oppi tuntemaan sekä molempien
protestanttisten kirkkojen välisiä kiivaita
jumaluusopillisia riitoja että myöskin sitä reformeeratun
kirkon piirissä tällöin vallitsevaa suuntaa, joka
tunnustukselliset riidat syrjäyttäen pani pääpainon
käytännölliselle hurskaudelle. Nämät havainnot
tekivät häneen pysyvän vaikutuksen. Oltuaan
jonkun aikaa teologian professorina aateliston
Tukholmaan perustamassa „Collegium illustre"ssa
hän 1629 tuli Kustaa Aadolfin hovisaarnaajaksi ja
1632 kuningatar Kristiinan opettajaksi sekä vih-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0757.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free