- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1407-1408

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johannes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1407

Johannes Presbyteri—Johannsen

1408

doin 1643 Strengnäsin piispaksi. V:n 1649
koulujärjestyksen syntymisessä J. M :11a on ansiokas
osa; jo aikaisemmin (1626) hän oli julkaissut
kaksi pientä kirjaa („Ratio studiorum" ja
„Libel-lus puerilis"), jotka ovat Ruotsin
kasvatusopillisen kirjallisuuden parhaita tuotteita 1600-luvulla.
Kun vanhaa kirkkojärjestystä ruvettiin
parantamaan, uskottiin työ J. M:lle. Tätä työtä
tehdessään hän sai aiheen 1644 julkaista kirjan „Idea
boni ordinis in ecclesia", joka olennaisesti
perustuu böömiläisten veljien kirkkojärjestykseen.
Kirja, jossa ortodoksien taholla hyvällä syyllä
vainuttiin synkretismiä (ks. t.), herätti samalla
taholla paljon pahaa verta ja johti m. m. siihen,
että v: n 1647 valtiopäivillä tahdottiin saada
sovintokaava (ks. t.) Ruotsissakin sitovaksi
tunnustuskirjaksi, — yritys, jonka kuningatar esti,
mikäli tiedettiin, J. M:n neuvosta.
Puolustaakseen mielipiteitään J. M. 1656 rupesi
julkaisemaan vihkojulkaisua „Rami olivæ septentrionalis",
josta 1661 taasen ilmestyi uusia vihkoja.
Niin-kauan kuin Kaarle X Kustaa eli, oli J. M :11a
hänessä hyvä tuki, mutta kuninkaan kuoltua
hyökkäys häntä vastaan kävi niin kiivaaksi, että
hol-hoojahallituksen 1662 täytyi kieltää lukemasta ja
levittämästä hänen kirjojaan sekä 1663 määrätä
sovintokaava Ruotsin kirkon tunnuskirjaksi. V:n
1664 valtiopäivillä papisto niin ankarasti
hyökkäsi Strengnäsin piispan kimppuun, että hänen
oli pakko pyytää piispanvirasta eroa, joka hänelle
heti myönnettiinkin. K. ö.

Johannes Presbyteri, tarunomainen
henkilö apostolikaudelta; hänen kirjoittamikseen
arveltiin jo 4:llä vuosis. Johanneksen l:stä ja 2:sta
kirjettä, koskapa ne itse sanovat olevansa
„pres-bvterin" (s. o. vanhimman) kirjoittamia. Ne
voivat kuitenkin hyvin olla saman tekijän
kirjoittamia kuin Johanneksen ensim. kirje, jonka
taas sen tyyli, yksityiset lauseparret ja
ajatus-juoksu liittävät Johanneksen evankeliumiin.

Edv. St.

Johannesburg, vuorityökaupunki
Etelä-Afrikan liittovaltioissa, Transvaalissa, 100 km
Pretoriasta etelään; 180,687 as. J. perustettiin 1886
kuuluisain Witwatersrandin kultalöytöjen
johdosta. Se on rakennettu täysin uudenaikaisesti,
kadut suorat, leveät, komeine liikepalatseineen,
raitioteineen, sähkövalaistuksineen j. n. e. —
Tärkeä rautatien solmukohta. — J. on liittovaltion
unionistipuolueen pesäpaikka Transvaalissa.

E. E. K.

Johannesen, E d v a r d II o 1 m (s. 1844), norj.
Jäämerenkulkija. Purjehti 1870 ensimäisenä
Novaja Zemljan ympäri, tehtyään 1869 samoilla
vesillä tärkeitä havaintoja. Löysi 1878
Yksinäisyyden saaren Siperian ja Frans Joosefin maan
välillä. (E. E. K.)

Johanniitat 1. hospitaliitat, myöhemmin
(asuinpaikan mukaan) myös R h o d o 1 a i s- 1.
M a 1 t a 1 a i s-r i t a r i t, vanhin hengellinen
ritarikunta, joka on saanut nimensä joko
Johannes Kastajasta tai patriarkka J. Laupeaasta.
Erään Jerusalemin sairaalan ynnä siihen
kuuluvan kirkon, jotka sanottiin Kaarle Suuren
perustamiksi, uudistivat Amalfi’n kauppiaat
keskivaiheilla 1000-lukua. Ile perustivat myös seuran
py-hiinvaeltajain turvaksi, josta J:n alku. Seura sai
paavi Paschalis II:lta säännöt 1113; sen jäsenet
vannoivat tavalliset munkkilupaukset; n. 1120

j:ain toinen „mestari" Raymond du Puy laajensi
heidän sääntöjänsä niin, että heidän
velvollisuudekseen tuli paitsi sairasten hoitoa ja
pyhiinvael-tajain suojelemista myös taistelu muhamettilaisia
vastaan. Pukuna oli musta viitta, vasemmalla
olalla valkoinen risti. J. jakaantuivat
varsinaisiin ritareihin, pappeihin ja palvelijoihin.
Palestiinan lopullisen menetyksen jälkeen 1291
ritarikunta asettui Kyprokseen ja valloitti sieltä
käsin Rhodos-saaren 1309, jonne se muutti ollen
sitten kristikunnan etumuurina muhamettilaisia
vastaan. Se sai temppeliherrain kukistuttua
(1312) suuren osan heidän tiloistaan. —
Turkkilaiset tekivät useita turhia valloitusyrityksiä
Rhodos-saarta vastaan varsinkin 1480, kunnes
Filip Villiers de 1’Islen ollessa suurmestarina
So-liman II suurella ylivoimallaan sen valloitti
urhoollisen vastarinnan jälkeen 1522. Kunta sai
nyt Kaarle V:ltä Maltan-saaret ynnä Tripoliksen.
Turkkilaiset valloittivat viimemainitun maan
1552, mutta piirittivät turhaan Maltaa 1565, ja
myöhemminkin, 1700-luvun alussa, ritarit
onnellisesti taistelivat näitä perivihollisiaan vastaan.
— Suuren vallankumouksen johdosta kunta
menetti tilansa Ranskassa. Napoleon teki sen
itsenäisyydestä lopun, kun hän retkellään Egyptiin
1798 valloitti Maltan. Venäjän keisari Paavali
rupesi nyt ahdistettujen ritarien puolustajaksi;
hänet valittiin suurmestariksi, mutta häntä ei
yleisesti tunnustettu. V. 1800 englantilaiset
valloittivat Maltan, jota j. eivät saaneet takaisin.
Napoleonin sotien aikana he menettivät useimmat
alueensa Saksassa, Italiassa y. m., myöhemmin
he saivat osan it. tiloja takaisin. — Kunnan
hallinnon (kuutakapitulin) paikka on v:sta 1834
Rooma; nyk. on sillä 4 piiriä n. s.
suurprio-raattia, Roomassa, Venetsiassa, Napoli’ssa ja
Praagissa, 3 yhdistystä („assosiatsionia"),
Westfa-lenissa, Sleesiassa ja Englannissa, sekä
sellaisiakin jäseniä, jotka eivät kuulu
edellämainit-tuihin osastoihin. — Ritarikunnalla, joka on
suvereeninen, on oma lähetystönsä Itävallan
hovissa. On myös olemassa protestanttinen haara
j:n kuntaa, n. s. Brandenburgin piiri, Fredrik
Wilhelm IV: n uudestaan muodostama 1852. Se
on kunnan alkuperäisen tarkoituksen mukaan
toiminut sairaanhoidon hyväksi, esim. sodissa,
[v. Finck, „Übersicht der Geschichte des Ordens
St. Johannis etc"; v. Hellwald, „Bibliographie
méthodique de l’ordre souverain de St. Jean de
Jerusalem", 1885.] O. R.

Johannisberg [-a’- -rhj], kylä Preussin
hallintoalueessa Wiesbaden. J : n komean linnan lounaiseen
viettävällä linnavuoren rinteellä on suuret
viinitarhat, joista saadaan maailmankuulua viiniä
Schloss Johannisberger.

Johannisberg [-bä’rj], maatila, jolla v:sta 1884
on Porvoon kaupungin vaivaistalo. 1700-luvulla
siinä oli purje- ja telttakankaan tehdas.
Kaupungille se ostettiin 1883. K. S.

Johannsen, Vilhelm Ludvig (s. 1857),
tansk. kasvifysiologi, v:sta 1905 Kööpenhaminan
yliopiston kasvifysiologian professori. J. on
alallaan saavuttanut suuren maineen perinnöllisyyttä
koskevista, perustavaa laatua olevista
tutkimuksistaan. Tärkeimmät teokset: „Lærebog i
plante-fysiologi med henblik paa plantedyrkningen"
(2 pain. 1903-04), „Studier over planternes
perio-diske livsytringer" (1897), „Om arvelighed

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0758.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free