- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1417-1418

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johtotorni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1417

J oh totorni—Jokai

1418

erinäisille viranomaisille tällaisen oikeuden
alaisiinsa virastoihin ja toimihenkilöihin nähden.
N ämä määräykset jäivät sitten voimaansa, kun
Suomi yhdistettiin Venäjän valtakuntaan.
Nykyisin on kaikilla tärkeimmillä virastoilla ja
viranomaisilla omat johtosääntönsä. 0. K:nen.

Johtotorni, majakka, kumpele, merimerkki.

Johtovastus. Kokemus osoittaa, että
sähköinen tila jatkuu toisissa kappaleissa paikasta
toiseen helpommin kuin toisissa. Kappaleita,
joissa sähkö tuskin ollenkaan leviää, sanotaan
isolaattoreiksi tai epäjohtajiksi,
niitä taas, joissä leviäminen tapahtuu helposti
j a nopeasti, sanotaan johtajiksi (ks. Sähkö).
On kuitenkin huomattava, ettei ole mitään
ainetta, joka ei yhtään johtaisi sähköä. Ylimeno
johtajista epäjohtajiin ei myöskään ole jyrkkä,
vaan on aineita (n. s. puoli johtajat), joiden
johtokyky on edellämainittujen johtokykyjen välissä.
Kuta paremmin aine johtaa sähköä, sitä pienempi
on sen j. ja päinvastoin. Johtolangan j. on
muuten muuttumattomissa oloissa verrannollinen
langan pituuteen ja kääntäen verrannollinen sen
läpileikkaukseen. Mutta j. riippuu myös, kuten
sanottu, aineesta, josta lanka on tehty. Aineen
spesifiikkijohtokyky on se sähkömäärä,
joka virtailee tästä aineesta valmistetun johdon
läpileikkauksen pintayksikön läpi, edellyttämällä,
että johdossa pituusyksikön matkan päässä
toisistaan olevan kahden paikan potentsiaali-erotus
on = 1. Spesifiikkijohtokyvyn inverssiarvoa
sanotaan spesifiikkijohtovastukseksi.
Jos tämä on k, johdon pituus l, läpileikkaus a

ja johtovastus R, on R = kAineen spesi-

fiikki-j. on siis vastus tästä aineesta tehdyssä
kappaleessa, jonka pituus on 1 (cm) ja
läpileikkaus 1 (cm3). J:n yksikkönä käytettiin ennen
Siemensin yksikköä s. o. 1 m:n pituisen,
läpileikkaukseltaan 1 mm3:n suuruisen
elohopeapatsaan j:ta O-asteella Cels. Nykyinen yksikkö

9

on ohmi, joka sisältää 10 absoluuttista
yksikköä (ks. Mitta). 1 ohmi = 1,068 Siemensin yk-

E

sikköä. Koska Ohmin lain mukaan 7 = — (/ =

R

sähkövirran voimakkuus, E = elektromotor inen
voima), on j. oleva 1 (1 ohmi) sähköjohdossa,
jossa elektromotorinen voima 1 (1 voltti)
synnyttää virran, jonka voimakkuus on 1 (1 amperi).
— Nesteiden j. on paljoa suurempi kuin
metallien. Edellisten j. pienenee, kun niitä
lämmitetään. Jälkimäisten j. päinvastoin suurenee
lämpötilan kohotessa. — ks. myös Reostaatti.

U. S:n.

Johtovastustus ks. Johtovastus.

Johtoviiva 1. direktrik3, parabelin (ks. t.)
akselia vastaan piirretty kohtisuora viiva.
Jokainen parabelin piste on yhtä kaukana
polttopisteestä ja j:sta. U. 8:n.

Johtovuoto, sähköjohdon eristyksessä
(isolee-rauksessa) ilmestynyt vika, joka tuottaa
sähköenergian menetystä.

Joikaus ks. Joiku.

Joiku 1. joikaus (lap. juoigos), lappalaisten
ikivanhoista ajoista säilyttämä primitiivinen
laululaji, jonka sävelmissä on tavallisesti vain
yksi tai pari tahtia. Sama yksinkertainen aihe
toistuu useat kerrat. Sävelmät ovat enimmiten
pentatonisia, rytmi on kehittynyt, vaikka into-

natsioni muuten voi olla haparoiva ja laulu rumaa
nenä-ääntä. Sanoissa ei huomaa runomitan
tavoittelua. Alkuperäisin j. on ehkä ollut vain moneen
kertaan toistuvaa luonnonäänten matkimista,
mutta vähitellen epämääräisten äänten sijaan on
alettu käyttää sanoja. Lappalainen tekee joikuja
etupäässä merkillisimmistä henkilöistä,
tuntureista, eläimistä. Muutamalla leikkisällä,
pilkallisella, ylistävällä j. n. e. iskusanalla
karakteri-seerataan silmiinpistävimmät piirteet
joikatta-vasta; sanoja toistetaan sitten loppumattomiin
ja täytesanoiksi pannaan partikkeleita ja
epämääräisiä tavuja nun, bul gol, læi j. n. e.), Usein
joiku voi olla improvisoitu, mutta käy vanhaan
perittyyn malliin: eri henkilöitä
karakteriseera-taan eri nuotilla, joka ei muutu, niin että
hyräilystä jo tuntee ketä tarkoitetaan. [A. Launis,
„Lappische Juoigos-Melodien"; K. B. Wiklund,
„Lapparnes sång och poesi"; Väinö Salminen,
„Lappalaisten joikauksista."] S-n F-ö.

Joint-stock-bank [dzoint stok bär]k] (engl.),
osakepankki.

Joint-stock-company [dzoint stok kampani]
(engl.), osakeyhtiö.

J oinville [zuävi’1], Francois
Ferdinand Philippe Louis Marie d’0 r 1 é a n s,
J:n prinssi (1818-1900), Banskan kuninkaan
Ludvik Filipin kolmas poika, toimi isänsä
hallitessa meriupseerina; toi 1840 Napoleonin
ruumiin St. Helenan saarelta Ranskaan; otti
1860-luvulla osaa Pohjois-Ameriikan sisälliseen sotaan
pohjoisvaltioiden puolella; Ranskan ja Saksan
välisen sodan aljettua 1870 tarjosi turhaan
palvelustaan Ranskan hallitukselle; pääsi kuitenkin
salanimellä kenraali Chanzy’n osastoon, mutta
karkoitettiin tammik. 1871 Gambettan toimesta;
valittiin kohta sen jälkeen kansalliskokoukseen;
julkaissut „Études sur la marine" (1859) y. m.

J. F.

Joinville [zuävi’l], Jean d e (n. 1224- n. 1317),
ransk. muistelmien kirjoittaja, vanhaa
champag-nelaista aatelissukua; otti osaa Ludvik Pyhän
ristiretkeen 1248, joutui kuninkaan mukana vangiksi
Egyptissä ja palasi hänen kanssaan Ranskaan
vasta 1254; oli myöhemmin Navarran prinsessan
(sittemmin Ranskan kuningattaren) Johannan
palveluksessa ja ryhtyi hänen kehoituksestaan
80-vuotiaana kirjoittamaan kuuluisaa teostansa
„Histoire de Saint-Louis". Tässä teoksessa, jonka
pääosan muodostavat J :n muistelmat mainitulta
ristiretkeltä, Ludvik Pyhä esitetään ihailtavana
sankarina ja pyhimyksenä; vaikka se
yksityiskohdissaan ei olekkaan ihan luotettava, antaa se
pirteällä ja havainnollisella esityksellään
erinomaisen elävän kuvan sen ajan oloista; julkaistiin
painosta ensi kerran 1547. J. on myöskin (1250)
sepittänyt pienen hartauskirjasen „Credo".
[Debi-dour ja Étienne, „Les clironiqueurs frangais au
moyen äge", Delaborde, „J. de J."] J. F.

Jokai, M 6 r [jokai mör] (1825-1904), unk.
kirjailija ja politikko, suoritti, harjoitettuaan
perusteellisia opintoja, lainopillisen tutkinnon 1846,
jolloin jo hänen ensimäinen suurta huomiota
herättänyt romaaninsa Hétköznapok („Arkipäiviä")
ilmestyi. Seur. v. hän rupesi „Életképek"
(„Elämänkuvia") nimisen kaunokirjallisen
viikkolehden päätoimittajaksi kooten siinä ympärilleen
yhteistyöhön Unkarin parhaimmat kirjailijat
(m. m. Petölin). Maaliskuussa 1848 J. yhdessä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0763.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free