- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1421-1422

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jokialue ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1421

Jokialue—Jokioisten kartano

1422

Jokioisten kartano (yleiskuva).

Jokialue 1. vesialue on jokea ja sen
sivujokia ympäröivä maa, minkä vesi kerääntyy
jokeen.

Jokien joki lähtee Paadar järvestä ja juoksee
Suolujärven kautta Inarinjärven läntisimpään
lahdelmaan. k. s.

Jokijalka, tullivartioasema Muoniojoen
varrella Kolarissa. K. s.

Jokijärvi, järvi, jonka läpi virtaa Iijoen
itäinen latvaliaara laskeakseen vihdoin
Taivalkoskeen. K. s.

Jokioinen (ruots. Jokkis). 1. Kunta,
Hämeen 1., Tampereen khlak.,
Jokioisten-Humppilan-Ypäjän nimismiesp.; kirkolle Jokioisten asemalta

I km; 178,2 km3, joista viljeltyä maata 6,394 ha
(1901); 178,2 manttaalia, talonsavuja 73,
torpan-savuja 206 ja muita savuja 246; 4,178 as. (1907,
jotka miltei kaikki suomenkielisiä; 274 hevosta,
2,101 nautaa (1908). — Kansakouluja 4 (opett. 7).
Teollisuuslaitoksia: J:n meijeri (per. 1875), J:n
mylly (1875), Jokioisten-Forssan rautatieyhtiö
(1897), J:n saha (1897), J:n sokeri- ja
siirappi-tehdas o.-y. (1903), J:n tiilitehdas (1896), J:n
turvepehkutehdas (1900). Täällä on osa
naulateh-das F e r r a r i a-o.-y :n laitoksista, kuuluneet
v:een 1898 Jokioisten kartano o.-y:lie, jolloin
yhtiö muodostettiin (osakepääoma 1,724,000 mk.);
lisäksi siihen kuuluu laitoksia Loimaalla (entisen
Loimaan naulatehdas-o.-y :n), mikä myös on
yhtiön kotipaikka. Paitsi naulatehdasta, on
Ferra-rialla valimo, konepaja, rautalankaverkkokutomo,
rautaketjunvalmistuslaitos y. m. Tuotanto
varsinkin kaikenlaisia nauloja, rautalankaa, kuparoitua
ja galvanoitua rautalankaa. Työväestö, n. 400
(1910), asuu osaksi yhtiön huoneistoissa. — 2.
•Seurakunta, keisarillinen, Porvoon hiippak.,
Hämeenlinnan rovastik.; itsen, klirakunnaksi
1902 (Sen. p. sl/5 1892) Tammelasta. Kirkko
puinen (rak. 1600-luvulla, korjattu useamman
kerran). K. S.

Jokioisten kartano käsittää koko Jokioisten
pitäjän ja osia Tammelan, Humppilan ja Ypäjän
pitäjistä; luonteeltaan päätila on allodiaalisäteri,
mutta siihen kuuluu myös useita rälssi-, vero- ja
u. s. perintöverotiloja. J. k:n tilojen omituisesta
kameraalioikeudellisesta asemasta ks. S u k u o
i-keustilat. J. k:oon kuuluvien tilusten koko
ala on 25,757 ha, josta määrästä peltoa
6.130 ha, niittyä 2,080 ha, metsää 15,304 ha,
soita ja rämeitä 1,534 ha sekä impedimenttejä
709 ha; manttaalimäärä 527;. Kartanoon kuuluu

II omassa viljelyksessä olevaa tilaa, 34
perintöjä verotilaa, 180 itsellistilaa ja 345 torppaa.
Tilan omistaa Jokioisten kartano o.-y. joka
harjoittaa suurta maanviljelystä, karjanhoitoa,
meijeri- ja sahaliikettä, kauppaa y. m. s. ja omis-

taa m. m. 1,201 nautaa. 214 hevosta ja 262
sikaa. (1911). — Teollisuuslaitoksia: Saha (sähköllä
käypä), meijeri (ynnä juustomeijeri), tiilitehdas,
mylly ja turvepehkutehdas; sitäpaitsi on tilan
alueella o.-y. Ferrarian naula- ja lankatehdas sekä
Jokioisten sokeri- ja siirappitehdas ja tilusten
läpi kulkee yksityinen kapearaiteinen rautatie,
joissa kaikissa Jokioisten kartano o.-y :llä on
osakkeita. — Jokioisten neljänneksen sai Klaus
Kris-terinpoika Horn palkinnoksi Eerik XIV:ltä
siitä, että oli valloittanut Räävelin ja
Viron-maan. Hornin kuoltua tila joutui takaisin
kruunulle. 1600-luvun alussa J:n läänitys joutui
Jesper Matinpoika Kruusille, joka sai 1613
lahjoituksen vahvistetuksi „ikuisiksi ajoiksi",
nä-nen poikansa Juhana peri sen hänen jälkeensä,
tämä taas jätti sen tyttärelleen Anna Marialle,
joka oli naimisissa kreivi Lewenhauptin kanssa.
Myöhemmin läänitys perinnönjaossa hajaantui;
pääosan sitä omisti majuri R. J. Jägerhorn 1752
ja 1755, sitten laamanni K. Reuterholm,
laamanni E. K. Stålhandske, kenraalimajuri
vapaaherra E. K. von Willebrand ja kapteeni J.
Bremer, jonka viimemainitun pojat muodostivat tilan
osakeyhtiöksi 1875; suurin osa osakkeista joutui
silloin ruotsinmaalaisten käsiin, mutta 1895
siirtyi osakkeiden enemmistö suomalaisten, m. m.
valtioneuvos M. Hallbergin, kauppias K. H.
Renlundin ja pankinjohtaja E. Schybergsonin
haltuun; 1907 oli suurimpana osakkeenomistajana
paroni J. Mannerheim, mutta hän möi pian koko
osuutensa tilanomistaja A.Kordelinille. — Hornin
ja Kruusin aikana tila käsitti osia nykyisen Turun
ja Porin läänin läntisestäkin osasta sekä
maa-palasia Hämeen läänistä aina Ruovedeltä saakka,
mutta Ivruus sai luvan myödä näitä ja niin väheni
alue jotenkin nykyiselleen, ollen nykyään
kuitenkin vielä Suomen suurin maatila. V. 1S04 Kustaa
IV Aadolf antoi luvan perustaa tänne rautatehtaan
ja myönsi sille kaikki täydet oikeudet.
Willebran-din aikana täällä oli myös verkatehdas. Tila oli

Jokioisten kartanon päärakennus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0765.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free