- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1439-1440

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jordan ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1439

Jordan-juhla—Josefiina

1440

Cassiodor uksen tekemästä laajasta teoksesta,
mutta joka tämän hävittyä on tärkein lähde
näistä asioista. Sen ovat julkaisseet m. m.
Mommsen kokoelmassa „Monumenta Germaniæ
historica" ja erikseen Holder (1882). K. G.

Jordan-juhla vietetään kreikkalais-katolisessa
kirkossa loppiaisena Kristuksen kasteen
muistoksi joko kirkon eteisessä tai jonkun joen tai
puron partaalla. Ristiinnaulitun kuva upotetaan

Jordan-juhla.

kohtisuorasti veteen, jolle rukoillaan Jordanin
siunausta ja Pyhän Hengen uudestisynnyttävää
voimaa. Merkillinen tämän juhlan vietto on
varsinkin Pyhässä maassa: Jerusalemista lähdetään
juhlakulkueessa Jordanin rannalle, jossa
vietetään loppiaispäivän vastainen yö tulisoihtujen
valossa; ennen aamun sarastusta piispa pyhittää
luvuilla virran veden, jonka jälkeen sekä
miehet että naiset kylpevät siinä valkeisiin
viittoihin puettuina. — Jordan-juhlalle, jota nimitetään
myöskin „loppiaisen suureksi pyhitykseksi", on
sukua n. s. „pieni pyhitys", joka toimitetaan
joka kuukauden ensimäisenä päivänä: vesi
astiassa pyhitetään suitsukkeilla ja ristin
kosketuksella sekä rukouksella, jossa anotaan vedelle
sielua ja ruumista parantavaa voimaa. Näin
pyhitettyä vettä käytetään erinäisiin tarkoituksiin
siunaus- ja parannuskeinona. Tällä tavalla on
juurensa muinaiskristillisessä kirkossa, jossa
kasteeseen käytettävää vettä pyhitettiin erityisillä
menoilla. Ar. E.

Jorga [zorga], Nicolae (s. 1871), romaanial.
historioitsija; v:sta 1894 professorina Bukarestin
yliopistossa; julkaissut suuren joukon teoksia
historian ja kirjallisuudenhistorian alalta, m. m.
saksaksi „Geschichte des rumänischen Volkes"
(1905) ja „Geschichte des osmanischen Beiches"
(1908 ja seur.), ranskaksi „Scènes et histoires du
passé roumain, un procès de dénationalisation"
(1902) y. m.; seuran „Samfundet för utg. af
handskr. rör. Skandinaviens historia"
toimituksissa J. on julkaissut (1905) „Tulkki Alessandro
Amiran muistiinpanot Kaarle XII:n olosta
Turkissa 1709-14" (italiaksi). J. on myöskin
esiintynyt runoilijana ja herättänyt henkiin kansal-

lisen suunnan Bomaanian kirjallisuudessa;
toimittaa (1910) valtiollista sanomalehteä ja
kirjallista kuukauslehteä; kansallisdemokraattisen
puolueen johtaja ja v:sta 1907 toisen kamarin

jäsen.

Joriini ks. Georgiini.

Jornandes ks. Jordanes.

Joroinen (ructs. Jo r oi s). 1. Kunta,
Mikkelin 1., Juvan khlak., Joroisten nimismiesp.;
kirkolle 41 km Pieksämäen asemalta; 685,« km2,
joista viljeltyä maata 13,695 ha (1901);
talonsavuja 301, torpansavuja 312 ja muita savuja
282; 8,050 as. (1907), joista miltei kaikki
suomenkielisiä; 788 hevosta, 3,910 nautaa (1908). —
Kansakouluja 10 (opett. 11). — Kunnanlääkäri.
Apteekki. — Teollisuuslaitoksia: Lahnalahden
kalkkipolttimo (per. 1886), Lehtoniemen ja
Taipaleen rautatehtaat (per. 1903, om. C. Wrede),
Lehtoniemen saha (per. 1877, Paul Wahl & K:i),
Heimolan saha (1903), Linnansaha, Pasalan
höyrysaha (om. Vidmer); osuusmeijeri. — 2. S e
u-r a k u n t a, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Juvan rovastik.; 1630-luvulla muodostettu Juvan,
Pieksämäen ja Säämingin muutamista kylistä.
Kirkko puusta (rak. 1792). K. S.

Jorsala, skandinaavien keskiajalla käyttämä
Jerusalemin nimitys.

Joruba ks. Y o r u b a.

Josafat (hepr. jahösäfät = „Jahve tuomitsee"
1. „hankkii oikeutta"), Juudan kuningas
(876-851), Asan pcika ja seuraaja, oli samoinkuin
isänsä hurskas hallitsija, joka harrasti Jahven
palveluksen puhtautta hävittäen
jumalanpalvelus-paikoista haureuden harjoittajat (1 Kun. 22a-„).
Aikakirjoissa (2 Aik. 195-n) kerrotaan hänen
järjestäneen myöskin maansa oikeusoloja. Salomon
esimerkin mukaan J. koetti hankkia itselleen
rikkauksia lähettämällä laivoja Ofirin kultamaille,
siinä kuitenkaan onnistumatta (1 Kun. 2249 ja
seur.). J. voi rauhassa hoitaa maansa sisäistä
hallintoa saatuaan pitkällisen sotatilan
Pohjois-Valtakunnan kanssa loppumaan (1 Kun. 22«).
Liiton lujittamiseksi J:n poika Joram nai Ahabin
tyttären Ataljan. J. otti Ahabin liittolaisena
osaa tämän taisteluihin aramealaisia vastaan
(1 Kun. 221 ja seur.) ja teki yhdessä Joramin,
Ahabin pojan kanssa sotaretken Moabiin (2 Kun.
34 ja seur.). Ar. E.

Josef Karl Ludwig (1833-1905), Itävallan
arkkiherttua, nimitettiin 1859 kenraalimajuriksi,
komensi 1866 erästä sotaväenosastoa
Schweinschäde-lin ja Königgrätzin taisteluissa, nimitettiin 1867
äskettäin perustetun unkarilaisen honvéd-armeian
ylikomentajaksi ja 1874 ratsuväen kenraaliksi;
oli Unkarissa hyvin suosittu. J., joka oli
mustalaisten elämän ja kielen tutkija ja tuntija, oli
myöskin Unkarin tiedeakatemian jäsen.

E. M-a.

Josefiina (ransk. J oséphine), oik. Marie
Josèphe Rose, synt. Tascher de la
Pagerie (1763-1814), ranskalaisten keisarinna,
Napoleon I:n ensimäinen puoliso, kotoisin
Martiniquen saarelta, missä hänen isänsä oli
satama-kapteenina sekä plantaasin omistajana. J. tuli
nuorena Ranskaan ja meni 1779 naimisiin
vicomte Alexandre de Beauharnais’n kanssa, josta
aviosta syntyivät poika Eugëne ja tytär
Hortense. Miehensä mestauksen jälkeen vangittiin
myös J., mutta Bobespierren kukistus hänet pe-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0774.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free