Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Joulen-laki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1451
Joulurauha—Jousi
1452
riuksen „Daniel". Vanhimmat tämänkaltaiset
draamalliset tuotteet ovat latinankielisiä. Ne ovat
enimmäkseen kotoisin Ranskasta ja Saksasta.
Kuitenkin on vanhin säilynyt hengellinen draama,
n. s. Aatamin-mysterio, kirjoitettu
anglonorman-nilaisella kansanmurteella, vrt. myös M y
s-t e r i o-n äytelmät. [Köppen, „Beiträge zur
Geschichte der deutschen Weihnachtspiele" (1893);
Sepet, „Les prophëtes du Christ" (1878);
Creize-nach, „Geschichte des neueren Dramas I" (1893).
Anz, ..Die lateinischen Magierspiele" (1905).]
J. H-l.
Joulurauha, vanhoissa pohjoismaisissa laeissa
taattu erikoinen oikeudenturva, alkoi
joulunaa-tosta ja kesti siitä lukien 20 päivää.
Jour [zur] (ransk.), päivä. — J. fixe [zur
fiks], vastaanottopäivä, määrätty viikonpäivä,
jona ilman erityistä kutsumista otetaan vastaan
vieraita.
Jourdan [zurdä’J, Jean Baptiste
(1762-1833), kreivi, ransk. marsalkka, otti
sotamie-henä osaa Ameriikan vapaussotaan.
Vallankumouksen aljettua hän tuli 1791 pataljoonan
päälliköksi, kunnostautui Alankomaissa 1792-93,
nimitettiin divisioonakenraaliksi 1793 ja voitti
pohjois-armeian päällikkönä itävaltalaiset
Wat-tignies’n luona sam. v.; sai 1794 Maasin ia
Sambren armeian ylipäällikkyyden, voitti
itävaltalaiset Fleurus’n luona ja karkoitti heidät
Reinin itäpuolelle, mutta pakotettiin palaamaan
Reinin länsipuolelle. Direktoriohallituksen
käskystä hän armeiallaan meni toisen kerran Reinin
yli 1796, mutta arkkiherttua Kaarle voitti hänet,
minkä johdosta J. erosi päällikkyydestä.
Valittiin 1797 viidensadanneuvoston jäseneksi; 1799
J. sai Tonavan-armeian ylipäällikkyyden, mutta
arkkiherttua Kaarle voitti hänet, jonka vuoksi
hänet erotettiin. Napoleon, jota J. alkuaan oli
vastustanut, korotti hänet m. m. kreiviksi ja
marsalkaksi (1804). V. 1808 J. määrättiin
kuningas Joosefin yliesikunnan päälliköksi ja
oleskeli sen johdosta Espanjassa; meni Napoleonin
kukistuessa 1814 Bourbonien puolelle; Ludvik
XVIII nimitti hänet pääriksi (1819). J. otti
innokkaasti osaa heinäkuun
vallankumoukseen (1830), oli muutamia päiviä
ulkoasiainministerinä ja nimitettiin sen jälkeen Invalidien
kuvernööriksi. Hänen jälkeenjättämänsä
„Mémoi-res militaires" julkaisi Grouchy 1899. K. O. L.
Journaali [zurnlli] (ransk. journal),
päiväkirja, päivälista (sairaalan journaali;
laivajour-naali, ks. L o g i k i r j a); sanomalehti,
aikakauskirja: kauppat. päiväkirja, yhdistelykirja (ks.
Kirjanpito) — Journalismi,
sanomalehtikirjallisuus; — Journalisti,
sanomalehtimies. — Journalistiikka,
sanoma-lehtitoimi.
Journal de Saint-Pétersbourg [zurna’l da så
petersbü’r], Pietarissa ilmestyvä ranskankielinen
päivälehti, Venäjän ulkoasiainministeriön
puolivirallinen äänenkannattaja; perustettu 1826.
Journal des débats [zurna’l de debä’J, ransk.
Pariisissa kaksi kertaa päivässä ilmestvvä
sanomalehti; perustettu 1789;
maltillis-tasavalta-lainen; varsinkin sen kirjallinen osasto on
ansiokkaasti toimitettu.
Journal des savants [zurna’l de savä’J, ransk.
Pariisissa ilmestyvä kirjallinen lehti, ensimäinen
laatuaan, perustettu 1665; oli valtion oma ja
opetusasiainministeriön alainen v:een 1902,
jolloin sen otti huostaansa Institut de France.
Journalismi ks. J ournaali.
Journalisti ks. J ournaali.
Journalistiikka ks. Journaali.
Jousi (sana on suom.-ugrilaista alkuperää). 1.
Ampuma-ase, joka on kahta eri lajia: k ä s
i-jousi ja varsi- 1. jalkajousi. Edellinen,
jossa on vain kaksi osaa: kaari ja jänne, oli
aikoinaan levinnyt miltei kautta koko maapallon
(puuttuu nyttemmin miltei kokonaan riistasta
köyhiltä Polyneesian-saarilta ja on Afrikassa
tavattavana paraastaan vain alhaisinta kulttuuria
edustavilla kansoilla, jotka samalla asuvat
köyhimmillä seuduilla: metsässä, vuoristoissa ja aroilla).
Käsijouset jakaantuvat kahteen päälajiin:
sellaisiin, joiden kaari on yhdestä kappaleesta, ja
sellaisiin, joissa se on kokoonpantu eri osista. Edelliset
ovat levinneet Melaneesiassa, Keski-ja
Etelä-Afrikassa sekä Etelä-Amer iikassa, jälkimäiset
Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Pohjois-Ameriikassa,
Kokoonpantuina pidetään esim. jo sellaisia
luo-teis-ameriikkalaisia jousia, joissa pitkin kaarta
juoksee jännerihmaa tai joissa kaari on
jännerihmalla ympäröity. Varsinaisesti ovat
niitä japanilaiset jouset, jotka on tehty useista
puusauvasista, sekä turkkilaiset, persialaiset,
intialaiset ja kiinalaiset, joissa kaaripuuta
ulkopuolelta peittävät jännetukut ja sisäpuolelta
sarvilevyt. Eri osat ovat toisiinsa liitetyt
liimalla tai muulla aineella. Läheistä sukua
viimemainittujen kansain jousten kanssa ovat
suo-malais-ugrilaisten kansain jouset, joissa kaaren
sisäpuolisena osana on jokin kova havupuulaji,
mutta ulkopuolisena koivu, mitkä osat on liimalla
tai piellä liitetty yhteen. Näin muodostuneen
kaaren ympäri on kääritty tuohisiima. Tällainen
oli m. m. se venäjänkarjalainen jousi, josta
Lönnrot v:n 1840 „Mehiläisessä" kertoo. —
Kokoonpantujen jousten arvelee saksalainen tutkija
v. Luschan olevan ehkä Babylonian sumeerisen
Ampujia metsästäjiä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
