Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jousiluku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1455
Jousimoottori- Joutsenet
1456
Kotkan kuviosta etelään, Suomessa ainoastaan
osittain näkyvä. E. R.
Jousimoottori, voimakone, jossa liikevoimana
käytetään jännitetyn eli vedetyn jousen kimmoa;
käytettiin ennen muutamissa aivan pienissä
koneissa, mutta ei ole koskaan saavuttanut
suurempaa merkitystä. E. S-a.
Jousiraha. N. s. „Karjalan oikeuden" mukaan,
jota keskiajalla seurattiin Hämeessä, Karjalassa,
Savossa ja Peräpohjassa, suoritettiin
pitäjänkir-kolle, Turun kaniikeille ja tuomiokirkolle
maksettava kymmenyksien osa jo myöhemmällä
keskiajalla rahassa ja sitä ulostekoa nimitettiin
jousi-rahaksi. E. E-a.
Jousivaaka, vaaka, jossa painon suuruus
mitataan sen taipuman mukaan, jonka jousessa saa
aikaan sen päähän asetettu paino. Jousi on
enimmäkseen joko taivutettu litteäjousi tahi
silinteri-mäinen kierrejousi (ks. Jousi). Painon arvon
lukemiseen käytetään tavallisesti pyöreää
asteikkotaulua ja viisaria, jonka kiertyminen on
verrannollinen jousen taipumaan. Taulun
asteikko ei ole tasainen, sillä kuta suurempi paino
on, sitä pienemmän liikkeen aikaansaa määrätty
lisäpaino ja sitä pienemmän täytyy vastaavan
astevälinkin olla taululla, ja sitä epätarkempi
on asteikolta luettu arvokin. Aikaa myöten
jousen kimmoisuus muuttuu, joten j. näyttää
enemmän tai vähemmän harhaan. E. S-a.
Jousivasara, pajoissa käytetty konevasara,
jossa liikkeen siirtoa hihnapyörän käyttämästä
akselista
va-sarajärkälee-seen välittää
kampi kierto-
kankineen
sekä
yhdistetty litteäjousi. Tämän
kautta
saadaan samaa
kammin iskua
käyttämällä [-vasarajärkä-leen-]
{+vasarajärkä-
leen+} isku
suuresti muuttuvaiseksi. Tavallisin järkäleen paino on 20-30 kg ja
isku-luku 400-500 minuutissa; jos raskaampaa
järkälettä käytetään, on iskuluku vastaavassa
suhteessa pienempi (vrt. Höyryvasara).
E. S-a.
Jousiäes on nykyaikainen maanviljelyksen
enimmin käytetty äesmuoto, soveltuu
monipuoliseen työhön ja pidetään
kuohkeuttamiskykvyn
nähden melkeinpä
kaikkia muita äkeitä
eteväm-pänä. Kotoisin
Amerii-kasta. Jousiäkeen
muodostaa tavallisimmin
kulmaraudasta taivutettu
kehä, johon kiinnittyvien
tukien varaan jousia
kannattavat akselit ovat kiinnitetyt taikka
laakeroidut. Jouset ovat teräksestä joko C:n tahi S:n
muotoiset. Jousen kärjen muodostaa irtiotettava,
teroitettu kynsi, joka voidaan kääntää
kumpaisenkin pään kuluttamista varten. Jousien työ-
Juosivasara.
Jousiäes.
syvyys voidaan asettaa työnlaadun mukaan
erilaiseksi joko erityisen asetinvarren avulla työn
kes-täessäkin (asetettava jousiäes) taikka
ainoastaan erikoisen monteeraustyön kautta (k i i
n-teäakselinen eli tav. jousiäes).
Vakavamman työn aikaansaamiseksi on myöskin
pyörillä varustettuja jousiäkeitä
(jousikulti-vaattori). Jousien etäisyys toisistaan on
tavallisesti 10-13 cm ja lukumäärä 7-8 ja 9-14
riippuen siitä, onko äes tarkoitettu yhden tai kahden
tai useamman hevosen vedettäväksi. Suomalaisten
kokeiden mukaan on voimatarve 10-12 cm
työ-syvyydellä yhtä piitä kohti 9-18 kg maan
muokkaustilan mukaan. Työmäärä on kahden hevosen
jousiäkeellä 1,5 a 2,5 ha päivässä riippuen jousien
lukumäärästä ja siitä johtuvasta työlevevdestä.
I. A. S.
Joustavuus ks. Kimmoisuus.
Joustin ks. Korte ja Maksasammalet.
Joutohede ks. Hede.
Joutomaa 1. arvoton maa
(impedi-mentti), niin vähäarvoinen maa, ettei sitä
tiluksia jakoa varten jyvitettäessä sekä
verollepanoa varten luokitettaessa voi mihinkään
arvoluokkaan lukea, vaan on jätettävä niiden
ulkopuolelle, arvottomaksi. Joutomaaksi luetaan
aukeat tai harvaa ja mitätöntä metsää kasvavat
kalliot, kivilouhikot, juoksuhietikot, nummet,
sekä semmoiset suot, rahkat ja nevat, jotka ovat
maanviljelykseen, metsänkasvuun sekä laitumeksi
kelpaamattomat. Ne jätetään verotettaessa pois
veronkannattavan maan luvusta ja annetaan
jaossa tavallisesti sille, jonka rajojen sisälle ne
veronkannettavien maiden jaon mukaan sattuvat;
ne voidaan myös jakaa erityisen, niiden
jakamiselle sovitun jakoperusteen mukaan. Joutomaiden
viljelykset tulee sen talon, joka ne on viljellyt,
saada sen tilusmäärän lisäksi, joka sille on
isojaossa tavallisen jakoperusteen mukaan tuleva.
Tiluksia kartoitettaessa on joutomaat tarkoin
erotettava; niiden pinta-aloja varten ovat erityiset
sarekkeet maanmittarien toimitusasiakirjoissa
sekä maarekisterissä. K. E-a.
Joutopyörä, akselilla vapaana pyörivä
hihna-pyörä, jolle vieressä olevalta kiinteältä
veto-pyörältä hihna voidaan siirtää, kun akseli
tahdotaan pysäyttää. V. V-la.
Joutsa. 1. Kunta, Mikkelin 1., Heinolan
khlak., Luhangan-Joutsan-Leivonmäen
nimis-miesp.; 427,8 km2, joista viljeltyä maata 4,939 ha
(1901); 18,898; manttaalia, talonsavuja 200,
tor-pansavuja 146 ja muita savuja 1,387; 6,136 as.
(1907), miltei kaikki suomenkielisiä; 641 hevosta,
3,763 nautaa (1908). — Kansakouluja 5 (opett. 6).
— Apteekki. — 2. Seurakunta,
konsistoril-linen, Savonlinnan liiippak., Heinolan rovastik.;
itsen, khrakunnaksi 1865 (Keis. k. 1860)
Hartolasta. Kirkko puinen (rak. 1813). K. S.
Joutsen, tähtikuvio pohjoisella taivaalla
jakaantuneessa ja tähtiköyhän „hiilisäkin"
murtamassa linnunradassa; kirkkain tähti (D e n e b,
a) on 2 suuruusluokkaa.
Joutsenet (Cygnus), kookkaita, pitkäkaulaisia,
sälönokkaisten lahkoon kuuluvia vesilintuja;
niillä on hoikka, ruumista pitempi kaula,
tasa-soukka, korkeatyvinen nokka, jonka kynsi on
kärkeä kapeampi, nokan ja silmän välinen ala
(ohjakset) paljas, hyvin takana olevat jalat,
pyrstössä 18-24 sulkaa. J. elävät yksiavioisesti,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
