- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1461-1462

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juarez ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1461

Juarez—Juda Halevi

1462

Juantehdas.

dostetulle yhtiölle A.-b. Strömsdalsbruk
Juantehdas o.-y. (pääoma 2,5 milj. mk.)
luovutti laitokset, itse pysyen toimeenpanevana
johtajana; isännöitsijä on kapt. B. Jalander. —
J:n valmistuksen haarat nykyisin: konepaja
(758 puimakonetta, 247 hevoskiertoa, 1,383
silppu-konetta, 20 myllylaitosta ja turbiinia y. m. 1909),
manufaktuuritakomo (1908 takeita 114 tonnia),
valimo (1908 valinteoksia 475 tonnia, joista
kone-valinteoksia 294 tonn.; valssi- ja putlauslaitokset
on lakkautettu). Masuunia varten nostettiin 1908
20 järvestä malmia 409,5 tonn, ja siinä
valmistetaan 1,200 tonnia valurautaa v:ssa. Kaikkien
edellämainittujen valmistusarvo 1908 642,000 mk.
Puuhiomossa (perust. 1906) valmistetaan
koneellista puuvanuketta n. 9,000 tonnia v:ssa.
Pienempiä laitoksia on höyrymylly, tiiliruukki,
hiiliuuneja, saha (valmistuskyky 8,000 standerttia
v:ssa). Laajoilla maatiloillaan, yhteensä 22,000
ha, Muuruveden, Kaavin, Nilsiän, Varpaisjärven,
Rautavaaran ja Juuan pitäjissä yhtiö
harjoittaa metsänhoitoa ja maanviljelystä. Koskia
yhtiö omistaa useita, suurin Juankoski. —
Liikennettä ylläpidetään kesällä vesitse Akonveden
rannalla olevalta Karjalankosken lastauspaikalta,
jonne on yhtiön omistama kapearaiteinen
rautatie; talvella jäitse Kuopioon ja maitse
Siilinjärven rautatienasemalle Kajaanin-Kuopion välillä.
— Työväestön lukumäärä vaihtelee eri
vuodenaikoina 600-800 välillä. Asuu yhtiön
rakennuksissa; työväestön itsehoitama sairaskassa. —
Lääkäri, apteekki, postitoimisto, sähkölennätin, A. v.
Alfthanin rakennuttama seurahuone y. m.

E. E. K.

Juarez [hua’repJ, Benito (1806-72),
Meksikon presidentti, syntyperältään intiaani; harjoitti
asianajajan tointa Oajacassa ja valittiin 1846
kongressin jäseneksi. Oajacan kuvernöörinä
1848-52 J. toimi tarmokkaasti kansanvalistuksen
edistämiseksi ja maakunnan raha-asiain-hallinnon
parantamiseksi ; ajettiin Santa Annan palattua
1853 maanpakoon. Alvarezin päästyä presidentiksi
J. tuli hänen oikeusministerikseen 1855, mutta
rupesi jo sam. v. Alvarezin luovuttua presidentin
toimesta uudelleen Oajacan kuvernööriksi; otti
huomattavalla tavalla osaa v:n 1857
valtiosäännön laatimiseen ja nimitettiin sam. v.
korkeimman tuomioistuimen presidentiksi. Kun
klerikaa-linen puolue karkoitti presidentti Comonfortin

1858, tuli J:stä hallitusmuodon määräyksen
mukaan tasavallan presidentti. Hän asettui asumaan
Vera Cruziin ja julkaisi kirkon tilojen
peruuttamista, uskonvapautta ja siviiliavioliittoa
koskevat lait (1859). Kolme vuotta taisteltuaan
pap-pis- ja sotilaspuoluetta vastaan J. sai haltuunsa
pääkaupungin Mejicon ja valittiin kesäk. 1861
presidentiksi. Mutta kun hän vahvisti
kongressin päätöksen, että ulkomaille suoritettavien
korkojen maksu oli lakkautettava kahdeksi vuodeksi,
lähettivät Englanti, Espanja ja Ranska
sotaväkeä Meksikkoon. J:n onnistui kuitenkin huhtik.
1862 sopia kahden ensinmainitun vallan kanssa,
mutta ranskalaiset jäivät maahan ja huudattivat
Itävallan arkkiherttuan Maksimilianin huhtik.
1864 keisariksi. J:n täytyi paeta pohjoisiin
valtioihin ja supistaa vastustus guerilla-sotaan. Mutta
ranskalaisten poistuttua 1866 J:n onnistui
palauttaa valtansa entiselleen. Maksimilian joutui
vangiksi 1867 ja ammuttiin. J. hallitsi tämän
jälkeen ensin diktaattorina ja sittemmin (1867 ja
1871) uudestaan valittuna presidenttinä. Hänen
täytyi kuolemaansa saakka taistella yhä
uudistuvia kapinoita vastaan. Hän oli epäilemättä
Ameriikan espanjalaisten tasavaltojen kykenevimpiä
valtiomiehiä; häntä onkin sanottu Meksikon
Washingtoniksi. [Burke, „Life of Benito J."]

E. M-a.

Jub 1. J u b a, D j u b a, yläjuoksun nimi G
a-n a 1 e, Italian Somali-maan ja Englannin
Itä-Afrikan rajajoki. Pääkulkusuunta eteläinen,
pituus 1,500 km. Liikennemerkitys vähäinen:
seudut, joiden kautta J. virtaa, ovat, paitsi latvoilla,
erämaa- ja aroluontoisia; kulkukelpoisuus alkaa
vasta 2° 35’ pohj. lev. matalille höyryille. Suun
edessä on särkkä, jolla vuoksen aikana 1,8 m vettä.
Suurin lisäjoki Webi Dau, vasemmalta. E. E. K.

Juba, Numidian kuninkaita. 1. J., kuningas
Hiempsal II:n poika. Sekaantui Pompejuksen ja
Cæsarin väliseen sotaan. Tuhosi 49 e. Kr. kaksi
Caesarin legioonaa, joita Curio johti, mutta joutui
itse tappiolle Thapsuksen luona (46) yhdessä
Pompejuksen kannattajain kanssa, minkä jälkeen
surmasi itsensä. — 2. J., edellisen poika; Cæsar
vei hänet Roomaan, missä hän sai kasvatuksensa.
Augustus antoi hänelle osan isän valtakuntaa
takaisin. Julkaisi maantieteellisiä ja historiallisia
kirjoituksia.

Jubal, 1 Moos. 4:n mukaan yksi Lamekin
kolmesta pojasta, „musiikin keksijä".

Jubilate /-«’-/ (lat., = riemuitkaa), kolmas
sunnuntai pääsiäisestä, Ps. 66t.

Jubileumi (lat. jubilum = meluaminen, < hepr.
jobel - soittotorvi), riemujuhla.

Juchezer [juhlietser], mus., voimakas lyhyt
hoilahdus, jolla alppiseutulaiset yksinäisillä
retkillään päästävät tunteensa kuuluville tahi
ilmoittavat toisilleen olinpaikkansa (vrt. Jodler ja
Joiku). J. alkaa hyvin korkeasta
falsetti-sävelestä ja liukuu siitä asteettaiu tahi
sointu-hypyissä alaspäin. Tonaalisessa suhteessa j:t
ovat usein varsin mieltäkiinnittäviä. I. K.

Juda Halevi 1. (arab.) A b u-l-H a s a n i b n
Allå wi (n. 1085-1142), juutalainen runoilija
ja filosofi, oli syntyisin Kastiliasta ja sai
pe-rintätiedon mukaan surmansa beduiinin kädestä
Jerusalemin edustalla. H:n runoissa kuvastuu
juutalaisten syvä kansallis- ja marttyyriustunne,
samalla kuin ne muotonsa puolesta ovat malli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0785.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free