Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juhana ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1465
Jugra—Juhana
1471
dassa Turkkia ja tataarilaisia vastaan hän
toiminnallaan joutui kansansa yleiseen suosioon.
Juhana Kasimirin luovuttua 1668 hän ei
tahtonut kuninkaan vaalissa kilpailla
ranskalaispuo-lueen ehdokasta vastaan; valituksi tuli verraten
vähäpätöinen ylimys Mikael Wisniowiecki. J.
johti edelleen sotaa Turkkia vastaan hyvin
urhoollisesti, voimatta kuitenkaan estää Podoliaa
joutumasta turkkilaisten käsiin (1672). Vasta
1673 hän sai valtiopäivät ryhtymään
tarmokkaampiin varustuksiin hänen laatimansa
suurenmoisen sotasuunnitelman mukaisesti. J. sai nyt
turkkilaisista loistavan voiton Chotinin luona
(1673). Valittuna Mikaelin kuoltua kuninkaaksi
(toukok. 1674) hän menestyksellä jatkoi sotaa
saavuttaen uuden huomattavan voiton Lembergin
luona 1675; seur. v. vihdoin tehtiin rauha
muutamaksi vuodeksi. Ulkopolitiikassaan J. edelleen
oli Ranskan puolella, mutta turkkilaisten
hyökkäys keisaria vastaan saattoi hänet Puolan ja
Itävallan yhteisten etujen vuoksi liittymään
keisariin. Syksyllä 1683 hän riensi turkkilaisten
ahdistamaa Wieniä auttamaan ja saikin
piirit-täjät työnnetyksi takaisin (syysk. 12 p:nä 1683).
Tämä hänen elämänsä loistavin teko hankki
hänelle koko kristikunnan sankarin maineen. Sodan
jatko samoin kuin sota Venäjää vastaan kävivät
jälleen huonommin; Moskovan rauhassa 1686 oli
Venäjälle lopullisesti luovutettava itäinen
LTk-raina y. m. Sisälliset olot tuottivat J:lle paljon
huolta, hänen kun oli lakkaamatta taisteleminen
aateliston juonia vastaan, joihin lisäksi hänen
oma puolisonsakin otti osaa. [K. Waliszewski,
„Marysienka".] K. B:dt.
Juhana Hyvä (1319-64), Ranskan
kuninkaana 1350-64, Filip VI:n Valois’n poika. J. oli
urhoollinen ja ritarillinen, mutta tuhlaavainen
ja ajattelematon hallitsija; riitaantui säätyjen
kanssa, jotka 1355 pakottivat hänen luovuttamaan
finanssihallinnon niiden käsiin, kärsi engl.-ransk.
vallanperimyssodan aikana Poitiers’n luona 1356
suuren tappion ja joutui itse vangiksi. Bretigny’n
rauhassa 1360 hän pääsi vapaaksi, mutta hänen
täytyi jättää eräs nuorempi poikansa
panttivangiksi. Kun tämä pakeni, palasi ritarillinen
kuningas takaisin Englantiin vankeuteen ja eleli
Lontoossa kuolemaansa asti, kuluttaen aikaansa
ritarileikeillä ja pilventakaisilla
ristiretkisuunni-telmilla. — J. laski perustan uudelle Burgundin
lierttuakunnalle lainoittamalla nuorimmalle
pojalleen Filip Rohkealle Burgundin 1363. E. M-a.
Juhana, Ruotsin kuninkaita.
1. J. I Sverkerinpoika (1201-22),
kuninkaana 1216-22, Sverker-suvun viimeinen
hallitsija. Tunnettu alttiudestaan kirkkoa kohtaan.
Hänen aikanaan rupesivat ruotsalaiset, jotka
si-sällisten taistelujen vuoksi Sverkerin ja Eerikin
sukujen välillä eivät pitkään aikaan olleet
voineet jatkaa Eerik Pyhän ristityötä idässä, jälleen
kääntämään huomiotansa suomalaisten
käännyttämiseen. Jo hänen edeltäjälleen, Eerik
Knuutin-pojalle, paavi cli, pari päivää ennen hänen
kuolemaansa 1216, vahvistanut omistusoikeuden siihen
maahan, jonka hänen esi-isänsä olivat pakanain
käsistä riistäneet sekä oikeuden sinne perustaa
yhden tai kaksi hiippakuntaa, joiden piti kuulua
Upsalan arkkihiippakuntaan. Itse teki J. 1220,
kilpaillen Tanskan kuninkaan kanssa, ristiretken
Viroon, joka ei kuitenkaan onnistunut. J. W. R.
Juhana III.
2. J. II ks. Hannu.
3. J. III (1537-92), syntyi Kustaa Vaasan
toisesta avioliitosta Margareeta Lejonhufvudin
kanssa 21 p. jouluk.
1537. Jo
pienuudestaan pitäen hän oli
isänsä lempipoika,
mikä seikka
katkeroitti Eerikin
mieltä, ja siten oli
jo varhain
eripuraisuuden siemen
kylvetty veljesten
välille. J. sai hyvän
kasvatuksen, oppi
kreikkaa, latinaa,
sekä uudemmista
kielistä saksaa,
raus-kaa, italiaa vieläpä
jonkunverran
englannin ja suomen
kieltäkin. Kustaa I:n isällinen suosio
osoittautui entistä huomattavammin 1556, jolloin
Suomen herttuakunta perustettiin. J. sai silloin
Var-sinais-Suomen, Kokemäen-kartanon läänin ja
Ahvenanmaan läänitykseksi itselleen ja
perillisilleen. Seur. v. siihen vielä lisättiin Raaseporin
lääni sekä Vihdin ja Lopen pitäjät. Suomen
herttuana J. asui tavallisesti Turunlinnassa,
mutta joskus hän oleskeli Ulvilan
kuninkaankartanossa lähellä Poria. Siellä ollen hän
määräsi 1558 Ulvilan asukkaat muuttamaan Poriin.
Vaikka J :n vaikutusvalta Suomessa oli sangen
laaja, ei se tyydyttänyt hänen kunnianhimoista
luounettansa. Hän hautoi mielessään alueensa
lisäämistä saksalaisten ritarien hajoavan vallan
kustannuksella Liivinmaalla, mutta Kustaa
Vaasan varovainen politiikka cli hänelle esteenä.
Mahdollista on, että J :n mielessä kangasti
itsenäinen Suomen herttuakunta, johon kuuluisi
alueita Suomenlahden eteläpuoleltakin. Hän
ryhtyi keskustelemaan avioliitosta Puolan
kuninkaan Sigismund Augustin sisaren kanssa, ja
vastoin Eerik XIV: n kieltoa hän vietti häänsä
Katariina Jagellonican kanssa Vilnassa 4 p.
lokak. 1562. Häiden jälkeen sovittiin Katariinan
myötäjäisistä ja huomenlahjasta, mutta samalla
J. lainasi langollensa Sigismund Augustille
120,000 taaleria ja sai niiden pantiksi 7 linnaa
Liivissä. Tämä teko oli sitä arveluttavampi, kun
ilmi sota riehui Ruotsin ja Puolan välillä.
Joulun aikaan 1562 J. saapuu Turkuun puolisonsa
kera, mutta suhde Eerikin ja J:n välillä uhkaa
kokonaan murtua. Keväällä kuningas vaati
herttuaa luopumaan kaikista Liivin linnoista ja
lähettämään sotaväkensä Puolaa vastaan. Herttuan
täytyi viimein mukautua. Mutta jo sitä ennen
sattui eräs tapaus, joka lopullisesti rikkoi
kuninkaan ja herttuan välit. Muuan suom.
aatelismies Juhana Pärttylinpoika vangittiin Ruotsissa
syytettynä yllytyksestä kapinaan herttuan
puolesta. J. sai käskyn saapua Tukholmaan
vastaamaan teoistansa kuninkaan ja säätyjen edessä,
mutta kun hän ei saapunut, julistivat
valtiopäivät hänet valtionkavaltajaksi 7 p. kesäk. 1563.
J. rupesi nyt ajattelemaan puolustautumista. Kun
Ileikinmessun aikana rahvasta kokoontui
Turkuun, piti herttua talonpojille puheen suomeksi
kehoittaen heitä auttamaan herttuaansa. Kansa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>